Lue keskustelun säännöt.
kävin vieraissa, pitäisikö se nyt suoda myös miehelleni?
20.08.2011 |
tiedän, olen tyhmä idiootti...
Olen 39 tavallinen 2 lapsen äiti. Naimisissa 17 vuotta, yhdessä jo 23 vuotta.
Nuorena on siis aloitettu.
Ajauduin sitten "ystäväksi" työkaverin kanssa ja sänkyyn päädyttiin. Heti sen jälkeen otin lopputilin eikä yhteyttä ole pidetty.
Mieheni aavisti jotain ja seksiä en myöntänyt, mutta myönsin että ihastuin toiseen.
No ehkä hän on tehnyt oman johtopäätöksensä.
Mieheni ei luultavammin ole ikinä sekstannut kenenkään muun kuin mun kanssa.
Kuten arvata saattaa, haluisi varmaankin.
Mitäs mieltä olette, tapahtuneesta on jo 3 vuotta ja yhdessä ollaan, onneksi.
Mies on puhunut kolmannesta pyörästä, naisesta tietäen että kyllä mussa vähän taitaa bi-henkeä olla.
On puhunut myös että olis kiva naida esim laivan hytissä omin parein, toisen parin nähden ja nähdä samalla heidän touhunsa.
Tavallaan olisi kiva hänellekin kokemusta suoda kun itsekkin töpeksin....mutta käykö tuollaisessa leikissä kuitenkin huonosti.
Voi helvetti, pystyipä mieheni joskus vielä rakastamaan minua niinkuin ennen.
Tuskin pystyy ja tuskin olen sitä ansainnut.
Harkitkaa tarkemmin kuin minä ennenkuin petätte..
Kommentit (31)
mulla on itselläni hyvin samankaltainen tilanne. Tosin vaimon paljastumisesta on jo neljä vuotta. Kuluneena aikana on ollut jaksoja jolloin en ole kyennyt juuri muuta tekemään kuin ajattelemaan noita hetkiä. Työ on kärsinyt ihan helvetisti ja olen usein kärttyisä, joka johtuu todennäköisesti univelasta. Silti olemme edelleen vaimon kanssa yhdessä rakastan häntä. Mutta jokin on silti lopullisesti pilalla.
Eli AP jos pystyt millään pitämään pettämisesi salassa tee se.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hyvä.
pidä se nysökullisi tyytyväisenä ja poraa kaikkea mikä liikkuu. mitä se sille kuuluu?
n43
eihän täällä eletä kuin kerran joten antaa mennä kunhan ette jää kiinni. syvän reiän poraukset käyntiin, pisto, nosto ja ravistus nestettä unohtamatta...
Mistäs sä tiedät miten avomielinen puolisosi on?!
Musta ainakin olisi upeaa lähteä jonnekin laivalle ja päästää estoista irti sellaisen parin kanssa jota ei tule enää tapaamaan. Jos ei uusia treffejä sovita.
Et omista miehesi seksuaalisuutta, älä sinä älkääkä te muutkaan luulko niin tekevänne!
Jos miehesi kelpuuttaa käytetyn auton, kuluneet setelit ja lainaa autoaan tuttaville tarvittaessa, niin mahdollisuudet seksuaaliseen vapaamielisyyteen ovat olemassa. Teillä on tuota historiaakin jo noin paljon mittarissa, niin voihan se olla että kummankin itsetunto kestää.
Olet täysin hihuli, selkä rangaton ei muutakuin käräytin toisen osapuolen ja otat eron muijasta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elä kerro miehellesi mitään,ja koita antaa seksiä enemmän kun ikinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet pöhkö jos jatkat petturin kanssa, pettää myöhemmin uudelleen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä epäilen vahvasti että mieheni on minua pettänyt. Myöntänyt kerran humallassa että on tullut virheitä tehtyä, mutta tsemppasi taas sen jälkeen eikä suostunut kertomaan mitä virheitä. Itse haluaisin tietää totuuden. Mies taatusti tyylilleen uskollisesti ajattelee ettei halua menettää kasvojaan ja jos en varmaksi tiedä se ei satuta ja kantaa itse virheensä. Mutta minusta se on paskaa. Minulla se oikeus pitäisi olla päättää mitä haluan tehdä kun tiedän asian. Miksi toinen saa päättää puolestani? Ahdistaa
Itselleni selvisi pari kuukautta sitten että vaimoni oli pettänyt mua yli 10 vuoden ajan "parhaan" ystäväni kanssa. Ystävän, joka elää myös parisuhteessa (lapsemme kummit). Heillä oli ollut siis oikea salasuhde joka oli alkanut ennen häitämme.
Muitakin pettämisiä paljastui samalla. Viimeisimmästä kerrasta on kuitenkin hänen mukaansa jo pari vuotta.
Asia paljastui kun puolivahingossa näin otsikot tekstareista ja sen jälkeen halusin tietää enemmän. Ja sen jälkeen enemmän. Sen jälkeen luin kaikki sähköpostiviestit joissa oli hyvinkin yksityiskohtaisesti kuvailtu tekemisen laatu.
Tein virheen kun halusin tietää kaiken. Asia kalvaa mua jatkuvasti enkä voi tällä hetkellä luottaa häneen ollenkaan. Jokainen poissaolo tuntuu olevan pettämistä.
Hän vakuuttaa jutun olevan ohi mutta miksi uskoisin?
Olen antanut hänelle anteeksi. En tiedä miksi. Lasten takia ehkä?
Ei mene kuitenkaan päivääkään etten ajattelisi noita hekuman hetkiä kun hän on häärännyt noiden miesten kanssa.
Jotain hyvää: Tämä on selvästi lähentänyt meitä ja ehkä jotain parannusta tapahtunut seksin saralla.
Mutta edelleenkin hän on haluamaton (ainakin mua kohtaan?) mutta yrittää kovasti tehdä töitä parantaakseen tilannetta. Mutta eihän toista voi saada haluamaan itseäni painostamalla eikä pakottamalla. Halu täytyy tulla hänestä itsestään.
En ole kertonut tälle kaverille saati hänen puolisolleen että tiedän näistä hommista. Ehkä pidän ässää hihassa vastaisuuden varalle. Vaikeinta on se kun he ovat olleet niin läheisiä meille ja lapsille nämä vuodet. En voi suhtautua enää vanhalla tavalla häneen. Haluaisin läväyttää tietoni päin hänen kasvojaan.
Tarinan opetus:
Jos mietitte pettämisen tunnustamista puolisollenne tai kaverillista ilmiantoa, ÄLKÄÄ TEHKÖ SITÄ!
Tätä tunnetta ei voi kuvailla sanoin.
Yritän kuitenkin unohtaa ja jatkaa eloamme. Aika näyttää miten se onnistuu ja miten se mua raastaa. Olenko hermoraunio viiden vuoden kuluttua?
M 40+