Lue keskustelun säännöt.
Passiivisen pojan kanssa palaa pinna!
19.08.2011 |
Menetän kohta malttini 7v pojan kanssa: ei halua tehdä vapaa-ajalla mitään eikä mikään muu kiinnosta kuin tv. Ei ole koskaan harrastanut mitään, valittaa jatkuvalla syötöllä, ettei ole mitään tekemistä ja ettei ole kavereita. Kavereita kyllä olisi, mutta ei itse halua pyytää ketään kotiin tai ulos!
Koulusta pääsee joko klo 12 tai 13, läksyt on tehty puolessa tunnissa ja koko loppupäivä on pelkkää marinaa. Itse olen kotona vauvan kanssa ja yritän keksimällä keksiä meille yhteistä tekemistä ja viihdykettä, silti valittaa koko ajan tylsyyttä.
Kunpa saisin pojan edes kerran viikossa johonkin harrastukseen, mutta ei suostu, kun "siellä on kuitenkin tyhmää enkä kuitenkaan saa yhtään kaveria." En tajua, miksi on tällainen asenne kaikkeen.
Olen jo miettinyt tosissani ajanvarausta psykologille, jos kyse onkin masennuksesta tms. Oma kärsivällisyys on joka tapauksessa totaalisen loppu!
Kommentit (49)
En tällä tarkoita sitä, että jokaisella lapsella on pakko olla harrastus. Tuli kuitenkin mieleen, että oma 6v tyttöni on innokas ja harrastaisi kaikkea maan ja taivaan välillä, mutta alkuun pääseminen oli vähän hankalaa. Ujo tyttö myös ja sanoi ettei halua mennä. Sanoin kuitenkin että nyt mennään katsomaan (kyseessä jalkapallo) kentän laidalle ja jo seuraavaksi kerraksi sain suostuteltua menemään kentälle kun näki kuinka hauskaa muilla oli. Nyt tykkää kovasti ja harrastaisi vaikka mitä, mutta aika ja kukkaron nyörit tulee vastaan. Onko teillä lapsen kavereille sellaisia harrastuksia, joihin voisitte viedä oman lapsenne vaikka katsomaan? Jos vaikka siitä innostuisi menemään mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että otan pleikan ja tietokoneen pois, jos ei suostu kokeilemaan ainakin kaksi kertaa harrastusryhmässä?
9 v:n äiti
Kiinnostaa vain tv ja pelaaminen (tietsikalla ja pleikalla). Mihinkään muuhun ei saa innostumaan.
Peliaika on ollut parin vuoden ajan 2krt/vko:ssa 0,5h, tv:tä 1h/pv. Aluksi sai lopetuksesta aina raivarit, sitten otettiin koneet pois pariksi kuukaudeksi, sen jälkeen lopettaminen on sujunut hyvin. Eli ei voi meilläkään sanoa, että on tällainen siksi, kun on saanut pienestä pitäen pelata.
ap
Sukulaispoikia seuranneena (4-8v) pelien pelaaminen näyttää kiinnostavan tietyissä sykleissä. Välillä ei muuta tekisi kuin pelaisi ja sitten taas jossain kohtaa ovat kyllästyneetkin. Ehkä pojilla on vielä enemmän vientiä pelimaailmaan kuin tytöillä. Omalla tytöllä on Nintendo, mutta en ole nähnyt pelaavan sitä ainakaan pariin viikkoon. Minä ehkä tekisin niin että kieltäisin pelaamisen hetkeksi ja pyytäisin valitsemaan jonkun harrastuksen jota voisi mennä alkuun edes katsomaan. Sittenhän sen näkee tuleeko mitään. Lapset tarttee sen alkusykäyksen ja jos se ei tule kavereilta niin ehkä sitten vanhemmilta. Miten esim. uinti, sinnehän voi mennä alkuun koko perhe? Poika voisi hyvin innostua siitä. Luistelu/hiihto ? Ja futista voi mennä alkuun potkimaan vaikka isän tia äidin kanssa, jos siitä innostuisi.
ei enää ole mitään päivähoitajia järjestämässä ohjelmaa, vaan siellä ollaan yksin, ja kaverit valikoituu miten valikoituu, ei mikään ihme jos on "loppu" muutamista koulutunneista. Anna lapsen olla rauhassa, tee sille herkullinen välipala, kun tulee koulussa, ja kerro että on ollu ikävä sitä. Halaaminen tekee myös ihmeitä. Tää on nyt vaan tätä koulun alkua, kyllä se siitä tasaantuu. Terveisin kuuden koululaisen äiti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anna lapsen olla rauhassa, tee sille herkullinen välipala, kun tulee koulussa, ja kerro että on ollu ikävä sitä. Halaaminen tekee myös ihmeitä.
Kyse on lapsen asenteesta ja persoonasta, ei koulun aloituksesta tai halin puutteesta! Mitenpä annat olla rauhassa, kun toinen makaa pitkin sohvia tai lattioita ja valittamalla valittaa tylsyyttä? Ei siinä paljon herkkuvälipalat auta. :o Voit olla varma, että kaikkeni olen tehnyt!
Sorry tylyys, mutta kommenttisi vaan ei oikein vastannut kertomaani tilanteeseen.
t. ap
pelikoneiden poislaittamista ja kertoa vain lapselle, etta kylla elamassa pitaa tehda muutakin kuin katsoa tv:ta ja pelata. Ja mita enemman niiden peraan maristaan, sita kauemmin ne pysyvat poissa. Monestihan tuo passiivinen tollottaminen on se helppo ratkaisu, joka toisaalta laiskistaa ja passivoittaa viela entista enemman - nainhan kay aikuisillekin. Koko perhehan voisi luopua tv:sta joksikin aikaa. Se saattaisi pakottaa pojankin etsimaan muita keinoja tayttaa aikaansa. Tai loytyisiko kuitenkin jo ennestaan joku kaveri, jonka mukana poikakin saattaisi innostua harrastamaan jotain?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pelit ja tv:n kokonaan pois. Jos edelleen marisee niin saa marista omassa huoneessaan, kunhan lopettaa marinansa niin sitten tehdään yhdessä jotain kivaa. Ei marinaa tarvi kaikkien kuunnella.
kaupankäynti voi auttaa. Teet säännön että lapsi saa peliakaa ulkoilun mukaan - houkuttimeksi voit vaikka luvata vähän enemmän peliaika kuin mitä teillä tällä hetkelleä on, jos ulkoilee tarpeeksi. Usein käy niin, että lapsi lähtee ulos vakaana aikomukseen olla tasan se vaadittu tunti mutta unohtuukin sitten leikkimään ja tulee kotiin vasta kun käsketään :-).
Oletko kuitenkin ihan varma että pyytämällä löytyy ulkoilukavereita? Vai voisiko olla että poika on vähän joukon ulkopuolella eikä halua kysyä ketään, koska pelkää kieltäytymistä? Pytääkö kukaan poikaa puolestaan ulos ja lähteekö tämä edes silloin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sen verran saa pelata/katsoa tv:tä, ku on ulkoillut? Ja meidän pojalla oli vaihe, jossa hän yritti istua pihalla, ja saada siten peliaikaa. Niinpä piti olla tiukkana, että ulkoilu on liikkumista tai leikkimistä, istumista ja odottamista ei hyväksytä.
Ja yhteiset kävely-, pyörä- ja hiihtolenkit ovat meillä olleet pakollista liikuntaa.
Laitahan se televisio kiinni ja hanki pojalle kirjastokortti.
Ei millään pahalla, mutta olet kyllä itsekin aika passiivinen kun annat pojan norkoilla pitkin sohvia katsomassa telkkua. Varmasti olet yrittänyt ehdottaa pojalle kaikenlaista, mutta niin kauan kun telkkarin edessä makaaminen on vaihtoehto niin pojalla ei taida tulla oikeasti niin tylsää että pakko keksiâ jotain tekemistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laitahan se televisio kiinni ja hanki pojalle kirjastokortti.
Ei millään pahalla, mutta olet kyllä itsekin aika passiivinen kun annat pojan norkoilla pitkin sohvia katsomassa telkkua. Varmasti olet yrittänyt ehdottaa pojalle kaikenlaista, mutta niin kauan kun telkkarin edessä makaaminen on vaihtoehto niin pojalla ei taida tulla oikeasti niin tylsää että pakko keksiâ jotain tekemistä.
Kun itse valitin tylsyyttä pienenä niin äiti ohjasi kirjahyllyn luo. Mökillä ollessamme kuskasi paikalliseen kirjastoon. Eipä ole sen jälkeen tylsää ollutkaan, aina voi tarttua kirjaan. Niistä saa usein myös ideoita leikkeihin ja projekteihin ja niistä oppii paljon maailmasta vaikkei olisikaan paljoa kavereita.
Ei millään pahalla, mutta olet kyllä itsekin aika passiivinen kun annat pojan norkoilla pitkin sohvia katsomassa telkkua. Varmasti olet yrittänyt ehdottaa pojalle kaikenlaista, mutta niin kauan kun telkkarin edessä makaaminen on vaihtoehto niin pojalla ei taida tulla oikeasti niin tylsää että pakko keksiâ jotain tekemistä.
Kerroin, että meillä saa katsoa telkkaa 1h/pv eli kakkosen lastenohjelmat, jotka alkaa klo 17! Läksyjen jälkeen me luetaan joka päivä kirjaa ja pelataan lauta- tai korttipeliä. Joten ei poika makaile katsomassa telkkaa, vaan makaa ja valittaa tylsyyttä, kun ei innostu mistään!
Työnnä sinä vaan "huh huhit" sanonko minne! Kannattais ehkä vastata siihen mitä kirjoitetaan, eikä tehdä omia johtopäätöksiä.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joskus vinkuu tylsyyttä, silloin sanon että en voi auttaa.
Voisitko ap esim. sanoa pojallesi että hänen marinansa on ärsyttävää ja että ei ole sinun hommasi keksiä kouluikäiselle tekemistä? Heitä vaikka pihalle, josset muuta keksi!
Luinko oikein, että oli peliaikaa puoli tuntia pari kertaa viikossa`?
Anteeksi jos luin pikaisesti väärin, mutta näin jäi mieleen.
Itse tuossa tilanteessa antaisin sitä peliaikaa hiukan enemmän väliaikaisesti. Moni peli on sellainen, ettei ehdi kuin aloittaa puolessa tunnissa. Josko se onkin syy, että se aina jää kesken ja norkoilee ja marisee kun harmittaa, ettei saanut sitä peliä pelattua.
Kun meillä oli ekaluokkalaisia, annoin perjantaina "pitkän" pelipäivän. Eli sai pelata jopa 3 tuntia kavereiden kanssa. Hui kauheea:)
Toinen pelipäivä oli keskiviikkona kun koulu loppui klo 12. Saivat kavereidensa kanssa pelata pari tuntia. Muina päivinä ei sitten niin pelattukaan. Lomilla ja muilla oli sitten poikkeuksia.
Kun varsinkin poikasten elämä on vähän sellaista,että kaverit meni sinne, missä sai pelata. Ikävää, mutta totta. Kun oli se päivä, että meillä sai pelata sen 3 tuntia niin talo oli täynnä kavereita. Kun ei ollut pelipäivä, kaverit oli jossain muualla.
Meillä on silti urheiltu ja luettu yms, vaikka on parina päivänä saaneet pelata. Nyt murkkuina eivät telkkaria katso melkein ollenkaan. Pelaavat muutamana päivänä viikossa netin kautta yhdessä, mutta koulu menee hyvin ja liikunta maistuu.
Tämä on vähän poikkeava neuvo, mutta saattais toimiakin. Pari kunnollista pelituokiota viikkoon ja sitten selkeästi muuta hommaa muina iltoina.
en taas usko tollaseen,että "väkisin" yritetään saada toista johkin harrastukseen tms.
Lapsillaon kaikenlaisia vaiheita joka iässä ja useimmiten menee ajan kanssa ohi.
Koita vaan jaksaa,mutta sinuna en jatkuvasti yrittäisi keksiä pojalle tekemistä,anna virua.
Peliajat pitäisin normaaleina,vaikka valittaa tylsyyttä en antaisi pelata enempää kuin muutenkaan.
Kyllä se itse huomaa jossain vaiheessa,että jotain on itse tehtävä asialle.
Koita vaan jaksaa,mutta sinuna en jatkuvasti yrittäisi keksiä pojalle tekemistä,anna virua.
Kyllä se itse huomaa jossain vaiheessa,että jotain on itse tehtävä asialle.
kun vauvaakin pitää hoitaa.
ap
lapsille ihan liian pitkat. Maailmassa on niin paljon muutakin tekemista, johon lapsia pitaisi tutustuttaa. Tassa tapauksessa kai olikin kyse siita, etta mikaan muu kuin pelaaminen ei tunnu innostavan, joten mieluummin keskittyisin siihen, etta innostus muihinkin juttuihin jotain kautta loytyisi, enka lisaisi peliaikaa. Monesti hyvan kaverin loytyminen tuntuu olevan avain monipuolisiin leikkeihin ja harrastuksiin. Vanhempihan voisi siinakin olla ainakin alussa aktiivinen ja koettaa jarjestaa kaverin/kavereita kylaan jonkin syyn nojalla - jospa se olisi sitten kauniin ystavyyden alku :-).
Ei millään pahalla, mutta olet kyllä itsekin aika passiivinen kun annat pojan norkoilla pitkin sohvia katsomassa telkkua. Varmasti olet yrittänyt ehdottaa pojalle kaikenlaista, mutta niin kauan kun telkkarin edessä makaaminen on vaihtoehto niin pojalla ei taida tulla oikeasti niin tylsää että pakko keksiâ jotain tekemistä.
Kerroin, että meillä saa katsoa telkkaa 1h/pv eli kakkosen lastenohjelmat, jotka alkaa klo 17! Läksyjen jälkeen me luetaan joka päivä kirjaa ja pelataan lauta- tai korttipeliä. Joten ei poika makaile katsomassa telkkaa, vaan makaa ja valittaa tylsyyttä, kun ei innostu mistään!
Työnnä sinä vaan "huh huhit" sanonko minne! Kannattais ehkä vastata siihen mitä kirjoitetaan, eikä tehdä omia johtopäätöksiä.
ap
Anteeksi vaan, mutta itse kirjoitit: "Mitenpä annat olla rauhassa, kun toinen makaa pitkin sohvia tai lattioita ja valittamalla valittaa tylsyyttä?" Sain siitä sellaisen käsityksen että poika makailee lattioilla ja sohvilla ja valittaa että on tylsää. Väitätkö siis nyt että näin ei olekaan?
Mikset voi antaa sille pojalle kirjaa käteen, tai väriliituja tai ihan mitä vain joka saisi pojan käyttämään mielikuvitustaan? Jos todellisuus on hänen mielestään niin hirveän tylsää ja noinkin vähäisillä telkkarin katsomisilla muuttuu zombieksi niin mikset voi ehdottaa jotain kehittävää tekemistä?
Kaikki eivät halua pelata jalkapalloa, ehkä hän haluaisi piirtää tai nikkaroida tai soittaa tai lukea? Se, että yrität vain pakottaa jalkapalloon ei todellakaan ole "kaiken" yrittämistä. Ja pojalle lukeminen ei ole sama asia kuin että hän saisi itse etsiä luettavaa ja tutustua kirjoihin.
Turha sitä meitä muita haukkua, sanoin vain huh huh koska kuulostaa aika karmealta että tuon ikäinen on tuossa jamassa.
Kiinnostaa vain tv ja pelaaminen (tietsikalla ja pleikalla). Mihinkään muuhun ei saa innostumaan. Olen ehdottanut vaikka mitä harrastuksia, mutta mihinkään ei suostu lähtemään. On lisäksi vielä arka ja ujo, joten uudet ihmiset ja tilanteet jännittää. Kavereitten kanssakin vain pelailisi.