Omat rahat on suuri rakkauden osoitus

miehellä että minulla, ei tarvitse moisia asioita miettiä.

toisaalta mutta kyllä mutta musta enemmänkin rakkautta on se, että on valmis huolehtimaan siitä jota rakastaa.



Itse olen meillä se jolla on enemmmän rahaa tosin ei miehenikään köyhä ole enää nyt kun on ollut useamman vuoden töissä. Ja kyllä rahani kuuluvat myös miehelleni.



Minulle ei tule erityisen rakastava käsitys ihmisistä, jotka antavat puolisonsa elää suorastaan eri kulutustasolla kuin itse elävät. Varsinkin silloin kun on lapsia tai esim. kallis asunto, josta maksetaan jotain tiettyjä prosentteja kummankin tulosta tms. tilanne on mielestäni kestämätön.

Tiedät varmaan itsekin.

meidän suhteessa ainakin rakkauden osoitus näytetään ihan jollain muulla kun rahalla mutta kukin tyylillään..

meidän suhteessa ainakin rakkauden osoitus näytetään ihan jollain muulla kun rahalla mutta kukin tyylillään..

Terv. kaksi köyhää

talous!



Meillä minä tienaan nettona n 1/2 miehen netosta, emme voisi kuvitellakaan että joka kuukausi pitäisi laskea ja splitata kuluja - miten alentavaa! Mieheni rakastaa minua niin paljon että on antanut kaikki rahansa minulle - enhän minä niitä itseeni käytä vaan maksan rahoista MEIDÄN elämäämme jo ihan käytännön syistä. Ei miehelläni ole aikaa pohtia meidän perheen rahatilannetta. Kukaan ei yritä hyötyä toisesta.

sitten kun on omaa rahaa. Siihen asti kulkekaa rääsyissä tai kerjätkää. Minä ostan omillani itselleni, mitä haluan. Lomille en ota myöskään lapsia matkaan, koska he eivät voi maksaa matkaansa.

Siinä mielessä että aina tuemme toisiamme, ja perheemme on yhteisyritys. Välillä on toisella ollut enemmän, välillä toisella. Elintasomme on aina ollut sama. eli oltiin yhdessä köyhiä ja yhdessä keskituloisia.

ei vaadi mitään hirveitä kun yhteen mennään. Mutta kyllä minusta on aika kummallista, jos se isompituloinen ei sitten vaadi, että kaikki on yhteistä. Sellaista rakkautta minä en ymmärrä. Kun menin mieheni kanssa naimisiin, minä olin se, jolla oli enemmän omaisuutta, ja ei olisi pieneen mieleenkään tulla pitää se itselläni, tottakai me jaettiin kaikki. Mitä rakkautta se on, että vaimo ostaa kaikkea turhaa krääsää, ja mies kituuttaa, että saa ruokaan ja asumiseen rahaa?

Aina on kaikki ollut yhteistä. Emme varmaan koskaan olisi saaneet hankittua omaisuutta niin paljon kuin nyt on, jos emme olisi luottaneet siihen, että yhdessä pärjätään aina. En mitenkään pysty ymmärtämään miten muuten voisi edes elää. Tällä hetkellä tienaan vähemmän kun olen hoitovapaalla. Jos lähdemme reissuun, pitäisikö minun vanhempieni maksaa minun osuuteni matkasta? Tämä ei ole vitsi, minun ystäväni vaatii miehensä hommaamaan rahat yhteisiin matkoihin muualta ja miehen vanhemmat maksavat, kun ovat niin kilttejä. Heillä on myös yhteiset lapset ja lasten kulutkin pitää aina maksaa sentilleen puoliksi. Minun mielestäni se on puolison nöyryyttämistä. Omat rahat lapsiperheessä on sairautta eikä rakkautta.

Avioliitossa ei ole omia rahoja:



http://www.laki24.fi/pepe-puolisovaratelatus-elatusvelvollisuus.html



Omat tilit eivät tätä poista.

Mä taas on ajatellut, että rakkautta on se, että luotetaan toiseen, eikä tarvitse ajatella, että yrittääköhän tuo nyt hyötyä musta.

Avioliitossa omaisuus ei edelleenkään ole yhteistä. Elatusvelvollisuus taas sisältää pääpiirteittäin peruselämiseen tarvittavan elatuksen ja se on molemmilla puolisoilla toistensa suhteen. Myös sillä köyhemmällä rikkaamman suhteen.

Avioliitossa ei ole omia rahoja:

<a href="http://www.laki24.fi/pepe-puolisovaratelatus-elatusvelvollisuus.html" alt="http://www.laki24.fi/pepe-puolisovaratelatus-elatusvelvollisuus.html">http://www.laki24.fi/pepe-puolisovaratelatus-elatusvelvollisuus.html</a…;

Omat tilit eivät tätä poista.

Osoitus siitä, että ei halua hyötyä toisesta taloudellisesti. Varsinkin jos pienempituloinen suostuu omiin rahoihin, se on suoraselkäisyyttä ja rehellisyyttää parhaimmillaan.

Ei rakkautta ja rahaa tarvitse sotkea keskenään. Rakastan minä esim. tätiänikin mutta ne maksa hänen asumistaan ja syömistään.

Entä sen suurempituloisen rakkaus? Onko se sinusta rakkaudenosoitus, että hänen oma elintasonsa olisi huomattavasti korkeampi kuin pienempituloisen, ja hän voisi esim. matkustella, tietenkin yksin kun rakkaalla ei olisi itsellään varaa?

Entä jos sinä jostakin syystä sattuisit asumaan erittäin pienituloisen, rakkaan tätisi kanssa samassa taloudessa? Siis sinulla olisi hyvät tulot, mutta tätisi esimerkiksi omistaisi sen asunnon ja aikoisi jättää sen sinulle sitten aikanaan perinnöksi, mutta hänen nykyinen pieni eläkkeensä riittäisi hädin tuskin elämiseen?

mun tätejä, mutten menisi niiden kanssa sänkyyn, en hankkisi lapsia tai hauluaisi yhteistaloutta niiden kanssa. Kaiken kaikkiaan mun suhde täteihini on ihan erilainen kuin aviomieheeni. Myös sillä tavalla, että aviomieheni kanssa muodostamme perheen ja meillä on yhteiset rahat.