Lue keskustelun säännöt.
Erityislapsi ja sukujuhlat
17.08.2011 |
Hankalaa kun sukulaiset vetää herneet nenään jos jätetään menemästä juhliin kun ei saada lastenhoitajaa tai jos saadaan ja lapsi ei tule mukaan. 'Kyllä siellä peräänkatsojia riittää'. Mutta jos ottaa sen lapsen mukaan, itse saa juosta juosta pitkin pihoja ja käytäviä lapsen perässä ja vuorotella miehen kanssa hätäiset kahvit ja sitten alkuillasta kotiin. Mitään peräänkatsojia ei koskaan ilmesty, tai ainakaan ei voi luottaa heihin.
Kommentit (3)
paitsi meillä ei sukulaiset kyllä hernettä nenäänsä vedä, sillä osallistumme poikkeuksetta kaikkeen, mutta siis itse vahtien ja viihdyttäen, kuten minusta kuuluukin, vaikka etukäteen joku sanoo auttavansa, mutta oikeassa hetkessä menee vähän toisin :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on aspeger-poika, joka onneksi jo nyt on yhdeksänvuotias ja osaa olla hetken aikaa. Mutta hän inhoaa hälyä (ääniyliherkkä), eikä juttele vieraiden ihmisten kanssa, mistä kumpuaa tietenkin hankalia tilanteita tämän tästä.
Sukulaiset periaatteessa tietävät lapsen erityisyydestä, mutta monella se on mennyt denial-moodille jo heti alussa. Että ei sitä mikään vaivaa, kun se on normaalin näköinen lapsi... ja sitten ihmetellään, kun lapsi käyttäytyy poikkeavasti ja luullaan, että kyse on kasvatuksen kehnoudesta, kun lapsi ei reippaasti kättele ja vastaile kysymyksiin.
Huokaus.
Osa taas karttaa lasta, esim. omat isovanhempansa asioivat nt-isosiskon kanssa kyllä, mutta tämä hiljainen ja syrjäänvetäytyvä assi on kuin ilmaa. Sekin tuntuu kurjalta.
Yksi luonteva sukulainen sentään on, josta poika sitten tykkääkin kovasti. Tuota kummisetää ei pätkääkään haittaa, jos lapsi ei aina tykkää halauksista tai ei osaa vastata kovin hyvin kysymyksiin.
t. autistin äiti