Miten saisin varmuuttatähän raskauteen? Siihen että kaikki ok? rv 15(??!!)
Raskaus todettiin viikolla 11 ultrassa. Kaikki oli hyvin, sikiö liikkui vilkkaasti, sydän löi, nt ok mitoissa jne. Iloitsin. Tasan kaksi päivää. Mietin et viel on viikko sihen et 12 viikkoo täys ja ollaan ns. "turvallisilla vesillä". No viikko eteenpäin ja en enää kestänyt vaan varasin ajan yksityiselle ultraan, 120€ siitä tiedosta että kaikki oli, edelleen, hyvin. Iloitsin. Tasan kaksi päivää.
Taas mentiin viis päivää paniikissa, jos kaikki ei olekaan hyvin, kunnes neuvolassa kuultiin pikkuisen sydänäänet, tämä siis viikolla 13. Iloitsin. Tasan kolme päivää!!!
Siitä on nyt yli viikko ja harkitsen taas soittoa yksityiselle josko pääsisin ultraan. Olen valmis maksamaan ihan mitä tahanasa siitä että näen kaiken olevan ok. Seuraavaan neuvolaan on kuitenkin vielä 2 viikkoa!!!
Takokaa nyt helvetti järkeä mun päähän et kaikki ois ok? Mulla ei ole ollut koko raskauden aikana edes juuri mitään oireita mihin voisin nojata. No nännit on edelleen arat kuten koko raskauden ajan, mutta mahaan ei koske enää samalla tavalla kuin esim. viikko sitten. Mitään verisiä vuotoja ei ole ollut, valkovuotoo tosi rajusti, pissahätä on usein mutta eipä tuokaan nyt mitään tarkoita..
Huolestuttaa niin pirusti. Tv. Esikoista odottava (yllätys yllätys!)
Ps. Niin kun ajattelee et nyt ku oon jo näin pitkällä niin vois alkaa jo perheellekin kertomaan tai kavereille mut ei uskalla jos kaikki ei olekaan vauvalla nyt hyvin.
Kommentit (14)
itsellesi dobleri Angel sounds tai joku. Sillä voit itse kuunnella sydän äänet. Ja n.kk päästä se alkaa potkimaankin.
Toi ei ole tervettä. Järjellä ajatellen tiedät, ettei se ultrissa ramppaaminen mitään varmuutta mihinkään tuo. Todennäköisesti kaikki menee hienosti loppuun asti ja jos ei mene, niin sille ei kuitenkaan voi yhtikäs mitään. Oikeasti puhu tuosta ongelmastasi neuvolassa. Tuollainen neuroottisuus itse asiassa on pieni riski sikiölle (stressin vaikuttaa sikiöön) ja voi olla, että vajoat synnytyksen jälkeen ties mihin psykoosiin.
mutt opettelin ajattelemaan näin: mitä ultra auttaa? Se ei takaa eikä todista mitään, vauva voi kuolla vaikka heti sen jälkeen. Eli koska en itse voi kuitenkaan asialle mitään, annan olla. Olen onneksi alkanut tuntea liikkeitä joka raskaudessa viimeistään rv16, se on tietty helpottanu vähän.
yksityiselle ultraan kuin stressaat ihan hullusti tai sitten osta tuo sydänääni-laite!
pieniä potkuja ja liikkeitä, silloin helpottaa huomattavasti.
Hellitä nyt hieman, onhan esim tuo nännien arkuus aivan hyvä raskausoire, joka sinulla yhä on. Vuotoja ei kertomasi mukaan ole ollut. Mitään syytä suureen pelkoosi ei siis pitäisi olla.
Tuollaista tuo ODOTTAMINEN on. Epävarmuuden sietämistä. Sellaista se oikeastaan kun, lapsi on syntynytkin...
Ravasin alkuraskaudessa ultrassa melkein viikon välein, koska aina iski se kamala paniikki. Vaikka eihän siitä mitään hyötyä ole, ainakin sain mielenrauhan hetkeksi.
Harmi vaan, että koko "onnellinen raskaus" meni pelätessä. Ensin pelkäsin keskenmenoa, sitten tuli muita ongelmia ja lopulta lapsi syntyi keskosena.
Tsemppiä sulle!!
Kun hän itse kertoi ettei siitä ole apua kuin muutaman päivän.
Hanki tosiaan se laite millä voit itse kuunnella sydänäänet tai opettele muuten rentoutumaan.
Ei se ultra auta jos jotain sattuu. Olet kuitenkin jo niillä viikoilla että on epätodennäköistä että mitään enää sattuisi.
(kotidoppleria) alaka ramppaa ultrissa turhaan. Vaikka ultra-aanella ei pitaisikaan olla negatiivisia vaikutuksia sikioon, on taysin jarjetonta altistaa sikio sille jatkuvasti ilman syyta... Hanki apua tuohon paansisaiseen ongelmaasi, silla siitahan tassa on kyse. Mitaan taydellista "varmuutta" kun ei voi saada, raskaus ja elama yleensakin on epavarmaa ja sen kanssa taytyy vaan oppia elamaan, muuten ei jaksa tata elamaa ollenkaan...
tuollaisella kotidopplerilla vaikea saada itse niitä sydänääniä kuulumaan? SIttenhän se paniikki vasta kasvaakin kun jos mitään ei kuulu?
ap
tuollaisella kotidopplerilla vaikea saada itse niitä sydänääniä kuulumaan? SIttenhän se paniikki vasta kasvaakin kun jos mitään ei kuulu? ap
moni mamma kuuntelee onnellisena OMIA sydanaaniaan niilla... Ja vaikka osaisitkin kuunnella sikion sydanta oikein, on paljon mika voi olla pielessa vaikka sydan loisikin. Eli opettele nyt vaan elamaan taman asian kanssa, ei siina teknologia auta.
tuollaisella kotidopplerilla vaikea saada itse niitä sydänääniä kuulumaan? SIttenhän se paniikki vasta kasvaakin kun jos mitään ei kuulu? ap
moni mamma kuuntelee onnellisena OMIA sydanaaniaan niilla... Ja vaikka osaisitkin kuunnella sikion sydanta oikein, on paljon mika voi olla pielessa vaikka sydan loisikin. Eli opettele nyt vaan elamaan taman asian kanssa, ei siina teknologia auta.
ja vauvan sydänäänet kyllä erottaa omista. (tuplasti nopeampi tahti) Doppleri helpottaa siihen asti, kun liikkeet alkaa tuntumaan :)
mitä sä sille mahdat miten raskauden aikana käy. Mitä se ultra auttaa. Vaikka sikiö olisikin kuollut kohtuun ei se ultra sitä henkiin tuo. Kaikkea ei voi kontrolloida, olet jo päässyt noin pitkälle niin rauhoitu ja ota rennosti, keksi muuta ajateltavaa kuin raskaus niin aikakin menee nopeammin. terv. kolmatta odottava
mitä sä sille mahdat miten raskauden aikana käy. Mitä se ultra auttaa. Vaikka sikiö olisikin kuollut kohtuun ei se ultra sitä henkiin tuo.
Ei sille mitään voikaan, mutta ajatuskin siitä että juoksen pitkin kaupunkia ostamassa vaunuja ja vauvan nuttuja ja kailottamassa kaikille että meille tulee vauva ja sitten selviää jossain rakenneultrassa 1,5 kk päästä että ei siellä ole mitään elävää ollutkaan pitkään aikaan! Jo ajatuskin tuosta oksettaa.
ap, joka yrittää rauhoittua. :)
Mutta oikeasti, koeta rauhoittua ja ajatella jotain muutakin. Stressi tekee pahaa vauvallesi, jota et siis halua, eli rauhoitu ja luota elämään edes vähän.