Kylläpä säälitti entinen naapuri, vl-äiti, kun näin pitkästä aikaa...

Ja mulla 7 lasta ja esim.neuvolareissuilla

huomaan aina olevani se hoikin ja pirtsakan näköisin

verrattuna niihin läskeihin tanttoihin mitä siellä yhden lapsen kanssa istuu löysä t-paita ja leggingsit jalassa...että sillee.

Toinen ääripää ketjuissa on taivastella kuinka vl-äidit pukeutuvat tiukkoihin muotivaatteisiin ja näyttävät huorilta. Eli ilmeisesti kumpaakin tyyliä löytyy (itsestään huolehtimattomia tanttoja ja niitä hepsankeikkoja). Mahtaakohan olla ollenkaan välimuotoja?



Ap, havaintosi oli varmaan tosi, mutta tulkintaasi vaikutti selvästi tieto ex-naapurisi taustasta. Entä jos kyseessä olisi ollut ei-vl naapuri, joka olisi muuttunut samalla tavoin (lihominen ei liene yllätävää tai tavatonta kenellekään)? Olisitko säälinyt (tietämättä miksi oli näyttänyt vanhentuneen niin nopeasti)?



Ulkonäkökeskeisyys on toki yksi pointti elämässä.

huonot provot ärsyttää. Jos aiot provota, yritä edes olla huolellinen.

Sinä siis näit naapuriasi, jonka kuvailet entiseksi kaveriksesi, mutta et puhunut hänen kanssaan mitään? Mollotit jossain kauempana arvioiden ulkonäköä? Tosi huippuhyvät sosiaaliset taidot sulla. :)

Harvempi nainen on äitiyslomalla 45- tai 50-vuotiaana. Kun eläikä nousee, siitä jää keyvesti 20-30 tehokasta työvuotta vauvojen teon loputtua.

Edes lestat ei palkkaa yli nelikymppisiä naisia, joilla ei ole työkokemusta.

ja äiti pääsi oppisopimuskoulutukseenkin. Oli 47v, kun aloitti, todella pidetty työntekijä. Sitä ennen oli ollut vain kotiapulainen ja käynyt pelkän peruskoulun ja sellaisen kouluttamattomille kotiäideille suunnatun "noste"-kurssin. Niin ja suoritti hygieniapassin ihan oma-aloitteisesti.

Miksi muuten kotiäitinä oleminen tulkitaan täydelliseksi työkokemuksen puutteeksi, vaikka siinä jos missä tarvitaan organisointikykyä, taloudellisuutta, joustavuutta, sinnikkyyttä jne? Ja yleensä kotiäitinä (ainakin suurperheen äitinä) on oppinut hoitamaan työn ku työn oli se miten vastenmielistä tahansa, kun se vaan täytyy tehdä.

Ite odotan viidettä, eikä oo kauaa, kun eräs asiakas totesi, että mä näytän onnelliselta. työkaveri kysy, että ootanko ekaa....

Kyllä siinä, miten kärsivältä näyttää vaikuttaa myös se, miten elämän kokee. Moni lapsetonkin näyttää kärsineeltä, on ylipainoinen, pukeutuu huonosti, on väsynyt jnejne..

Eikä kenenkään ole pakko olla vanhoillislestadiolainen. Eikä tehdä lapsia enempää kuin jaksaa.. Kaikkea vaan ei voi saada.

Millä perusteella muuten kenellekään maksettais lapsilisiä tms sosiaalisia etuuksia, jos niitä ei maksettais suurperheille? Ja kuka joskus tulevaisuudessa tienaa eläkkeet, jos kukaan ei halua lapsia?

Elä ja anna toisten elää.

Miksi suunnata varoja tällaisen tukemiseen ja laajentumiseen? Ei lestadiolaisuudesta tule mitään hyviä uutisia ikinä, kaikki mitä siitä kuulee on negatiivista, eikä liikkeestä voi positiivisessa hengessä erota. En todellakaan ymmärrä miksi tällaista pitäisi mitenkään tukea, aiheuttaa vaan pahaa oloa naisille.

(mikä ei edes ap:lle/muille edes kuulu) onko kyseessä ko. naisen "aikaiseen vanhentumiseen" syynä uskonto/lapsitehtailu.



On PALJON eri syitä jotka saavat ihmisen näyttämään vanhemmalta, esim. monet terveydelliset syyt saavat olon tuntumaan (ja sitä kautta näyttääkin) kurjalta, lääkkeet voivat turvottaa tai itse sairaus (esim. kilpirauhasongelmat).

Myös voi olla muuta surua, vaikkapa lapset sairastelleet ja oma vanhempi kuollut =ei aikaa eikä mielenkiintoa miettiä onko hiukset nätisti ja milloin menen lenkille jne.



Ja aina voi olla se huono päivä, esim. on PAKKO mennä syystä tai toisesta esim. kauppaan vaikka ei jaksaisi ja on ihan hirveän näköinen, tyyliin ruoka loppuu kaapeista ja koko perhe ollut kolme päivää mahataudissa --> harva on söpönä sillon liikenteessä, kun on itse oksentanut/ripuloinut ja ei ole saanut sairaiden lasten vuoksi nukuttua jne.

Odotan silti seitsemättä lastamme, ikää on 30 vuotta. So?! Mitä ihmettä se muille kuuluu niin kauan kuin itse perheemme elätämme ja lapset voivat hyvin?



En ole lihava, en väsynyt enkä vanhan näköinen. Tai jostain muusta syystä papereita kyselevät.

Minä tiedän työpaikaltani heittämällä 5 naista, joilla on lapsia vain 1 tai kaksi, ovat lihonneet, hiirulaisen ja väsyneen näköisiä. Meikit ei auta. Eli ilmeisesti lapsiluku ei ole se, joka määrää onko ihminen väsyneen ja tantan näköinen.



Minä en näitä työkavereitani sääli, ovat tosi mukavia tyyppejä. Ehkä kaikkia ei vain kiinnosta ulkönäkö niin paljon, ja ehkä kaikki ei arvosta ihmistä ulkonäön perusteella kuten ap.

niin hän voi vaikka kesken haravointitalkoiden kipaista (hikisenä, resuvaatteissa, hiukset ponnarilta irroneina) lähikauppaan hakemaan puuttuvan kahvipaketin. Jos taas ihminen miettii mitä muut hänestä ajattelevat ja elää sen mukaan (myös itse muita kytäten) hän ei pääse kipaisemaan sinne kauppaan jos ei kynsissä ole täydelliset lakat, hiukset puhtaat ja nätisti laitetut ja päällä se smart casual kauppa-asu.

ja moni vl on tosi hoidetun näköinen ja freesi. ihmettelen sitä kun itse kahden pienen äiti olen ylipainoinen ja yövalvomuksista kuin panda.

mun mielestä moni vl näyttää taas ikäistään nuoremmalta ja ovat hoikkia vaikka ois useampikin mukula tätä ihmettelen enemmänkin

huonot provot ärsyttää. Jos aiot provota, yritä edes olla huolellinen.

Sinä siis näit naapuriasi, jonka kuvailet entiseksi kaveriksesi, mutta et puhunut hänen kanssaan mitään? Mollotit jossain kauempana arvioiden ulkonäköä? Tosi huippuhyvät sosiaaliset taidot sulla. :)

Missä kohdassa kuvailen hänet entiseksi kaveriksi? Tutustuimme hiekkalaatikon reunalla, mutta kutsuisin naapuriani korkeintaan tuttavaksi, en kaveriksi. Olisin toki jutellut, mutta kuten sanoin, en tunnistanut häntä ensiksi. Nainen tuli yllättäen vastaan, katsoin että näyttää hämärästi tutulta ja hetki oli jo ohi, kun tajusin kuka oli kyseessä.

Mikä on vl-äiti?

että viikonloppuäiti, mutta olikin vanhoillis-lestadiolainen.

se on sytiä? Mitä tehdä?

Ehkä nuo synnytykset eivät nyt ainut syy tämän äidin "vanhenemiseen" olleet! Aika inhottavaa repostella tuttavallaan täällä, kun et yhtään voi tietää jos hänellä on suuriakin suruja ja murheitä elämässään!

Yksi 3-kymppinen tuttavani sairastui cu-tautiin ja paino nousi lääkityksen vuoksi 15kg tosi lyhyessä ajassa. Samoin eräällä äidillä, joka sairastui ms-tautiin. Kyllä tuollaisissa murheissakin on jo aivan tarpeeksi kannettavaa ilman sinunlaistesi pinnallisten ihmisten arvostelua. :(



Minä myös olen vl, enkä kauheasti pidä ulkonäköä tärkeänä asiana. Tykkään pitää pitkiä vaaleita hiuksiani ponnarilla ja vaatteet ostelen HM:ltä yms vastaavista paikoista.

Viidettä lasta odottaessani ja sen synnytettyäni sain kuitenkin selitellä lukemattomia kertoja eri tilanteissa ettei lapsi ole ensimmäiseni. Ilmeisesti en kauhean väsyneeltä ja vanhalta näyttänyt kun minua pidettiin ikäistäni nuorempana. Olin alle 30v.

Mutta ehkäpä on niin että teki vl niin tai näin, aina se on väärinpäin.

Mikä on vl-äiti?

että viikonloppuäiti, mutta olikin vanhoillis-lestadiolainen.

Mä taas aattelin eka, että vähälaktoosinen :D Tarttee tämän blondin vissii mennä nukkumaan nämä unirästinsä pois...

Eikä kenenkään ole pakko olla vanhoillislestadiolainen. Eikä tehdä lapsia enempää kuin jaksaa...

On tunnettua, että lestadiolaisuus kasvatetaan lapseen jo vauvasta lähtien, ja nuoreksi varttuneen kohdalla tilanne on se että kaikki ihmissuhteet, ystävät ja sukulaiset ovat lestadioalisia. Perheet seurustelevat hyvin vähän muiden kuin lestadiolaisten kanssa. Ja koska opetus kuuluu, että vain lestadiolaisuun piirissä uskoen voi päästä taivaaseen, kaikille on tärkeää että lapset myös pysyvät liikkeessä.

Tämän takia lestadiolaisuudesta on erittäin vaikeaa irrottautua.

Että siinä mmielessä kyseessä ei ole uskonto johon ihminen olisi itse vapaaehtoisesti liittynyt. Moni entinen lestadiolainen on kertonut julkisuudessa joutuneensa painostetuksi perheensä taholta.

Toiseksi, ehkäisyratkaisu ei oel ihmisen oma päätös, vaan liikkeen oppi velvoittaa ehkäisemättömyyteen. Ehkäisyä pidetään syntinä joka johtaa kadotukseen.

Kannattaisi pysytellä totuudessa kun kerrotte uskontonne piirteistä, kiitos.

Minun viidestä parhaasta naispuolisesta ystävästäni kolme on ainakin 30 kg ylipainoisia (eikä nyt mihinkään av:n laihuusihanteisiin nähden, vaan ihan viralliseen normaalipainon rajaan nähden). Kas kummaa, yksikään heistä ei ole vl edes taustaltaan (en ole itsekään). Eikä näillä ystävilläni ole myöskään suurta lapsilaumaa, vaan 1, 2 tai 4 lasta kullakin.



En nyt kuitenkaan mitenkään sääli näitä ystäviäni. He näyttävät elävän oikein mukavaa elämää, vaikka eivät jaksakaan panostaa ulkonäköönsä ainakaan hoikkuuden osalta.

:O