Onko minulla aihetta ylpeyteen? Mieheni sukunimi
On harvinainen, kaunis ja sillä on vain tunnettuja (aikuisia) kantajia. Nimeä kantavilta lapsiltamme kysellään, että ovatko sukua tietyille henkilöille.
Pidin oman tavallisen sukunimeni, kun menimme naimisiin.
Kommentit (8)
on aika harvinainen sukunimi ja silläkin yksi kuuluisa aikuinen kantaja. Musta taas on jopa vähän ärsyttävää, kun joka kolmas uusi tuttavuus kysyy onko hän sukua.
nimi kiinnostaa paljon. On useampia tunnettuja nimen kantajia, jotka ovat kyllä sukua, mutta eivät aivan läheistä. Sitten ihmiset alkavat tarkkailemaan lapsia ja kyselevät, että onko heissä samoja ominaisuuksia, kuin näillä tunnetuilla on.
Sukunimeni on säilyttämisen arvoinen. Jotkut toteavat, että olisivat minuna ottaneet mieheni sukunimen, mutta minä olen siihen sanonut, että parempi näin, koska nimeni on osa identiteettiäni.
ap
onko hän sukua eräälle kaikkien tuntemalle jo edesmenneelle suomalaisuuden ikonille.
Hän ei osaa ihan suoraa vastausta antaa, mutta on kyllä samoilta nurkilta kotoisin.
En itse ehkä jaksaisi kyselyjä,
joita varsinkin meidän ikäluokkamme (sekä vanhemmat) varmasti esittäisivät rasittavuuteen asti.
alle 20. Viimeksi passintarkastuksessa passintarkastaja totesi lapselle, että meillä on sama sukunimi:-) ( ei ole sukua)
on vain 7:llä.
Ja juu, ollaan kaikki elossa ja kaikki samaa sukua.
mun mielestä tuo nyt on ihan samantekevää. Minä vaihdoin tavallisen ja ruman nimeni erikoiseen ja kauniiseen enkä kadu tippaakaan. Mutta jos asia olisi ollut mulle tärkeä niin olisin pitänyt isäni nimen. Minä olen kyllä vain helpottunut kun pääsin siitä eroon.
On aika luonnollista, että kysytään onko sukua.
Ehkä Virtasilta ei kysellä, mutta jos nimi on harvinaisempi, tietty kysellään. Ja ainakin me tämännimiset ollaankin kaikki samaa sukua...
Onpas hienoa, kun on erikoinen sukunimi. Tapu tapu!