Onko tuuliviirinä oleminen vielä kolmekymppisenä tavallista?
Ei siis vieläkään tiedä mitä isona tekee, ei tee päätöksiä/ota vastuuta omasta elämästään vaan löytää itsensä mitä ihmeellisimmistä työpaikoista jne.
Kyseessä on nainen (ei perhettä, ei parisuhdetta).
Kommentit (13)
Sun työkaverit bilettää liikaa (teit niistä jo toisen avauksen) ja ystäväsi on tuuliviiri.
Itse olet täydellisen tylsä, pikkuporvarillinen perheenäiti ja kiität iltaisin Jumalaa siitä, että osaat elää oikein:)
Sun työkaverit bilettää liikaa (teit niistä jo toisen avauksen) ja ystäväsi on tuuliviiri.
Itse olet täydellisen tylsä, pikkuporvarillinen perheenäiti ja kiität iltaisin Jumalaa siitä, että osaat elää oikein:)
Enkä ole tuo sama aloittaja kuin toisessa ketjussa jonka luin vasta nyt. Enkä muuten ole pikkuporvarillinen perheenäitikään...
miten sinulla. Hyväksy se.
Miksi sinä koet oikeudeksesi halveksia muita? Mistä sinä tiedät muista ihmisistä ja heidän TODELLISESTA elämästä yhtään mitään.
Jos joku nyt on tuuliviiri, niin kaltaistesi asenne ei kyllä ainakaan yhtään auta pätkääkään.
miten sinulla. Hyväksy se.
Miksi sinä koet oikeudeksesi halveksia muita? Mistä sinä tiedät muista ihmisistä ja heidän TODELLISESTA elämästä yhtään mitään.
Jos joku nyt on tuuliviiri, niin kaltaistesi asenne ei kyllä ainakaan yhtään auta pätkääkään.
Itse en siis tunne kuin yhden tällaisen kuvailemani ihmisen.
Voi olla vanhan koulutuspolitiikan syytä. Monille on helpompi vaihtaa alaa ja etsiä omaa paikkaansa loputtomasti kuin asettua tylsään aikuisen arkeen, jossa on itse vastuussa itsestään. Siihen on oikein kannustettu sallimalla nuorille aikuisille rajaton koulutuspaikkojen vaihto ilmaiseksi. Niissä maissa, joissa vanhemmat maksavat koulutuksen tai opiskeluoikeutta on muuten rajoitettu, ei kellään ole varaa vaihtaa alaa monta kertaa ja opiskella kolmekymppiseksi. Tähän on tullut ja tulee vähitellen muutosta Suomessakin. Työurat pitenevät humisten, kun vuosikymmen päämäärätöntä itsensä etsimistä jää väliin.
vaikka kokeilisi montaa eri työpaikkaa ja alaa?
Uskon että on paljon ihmisiä joilla on monia kiinnostuksen kohteita, eikä siinä ole mitään huonoa.
ja täysin normaalia...
Se oli meidän vanhempien sukupolvi, jotka meni 20 vuotiaana nykyiseen eläkeduuniinsa. Ajat muuttuu.
Niinkun siinä työssä viihtyisi?
Tänä päivänä aika iso juttu on työssä viihtyminen.
ei kai tuo nyt vielä kovin vastuutonta ole?
En puhunut mitään viihtymisestä, mitä tarkoitit?? :D
Että nykysin vauhdetaan työtä kivan työn perässä.
Ennen jäätiin kun saatiin jotain. Tämä taitaa olla ihan tutkittu juttu.
mutta kannattahan kokeilla eri töitä jos ei tiedä mitä oikeasti haluaa. ja useilla työvoimatoimistoilla on sellaisia ihmisiä joiden kanssa voi puhua, jopa psykologi, niin että ehkää selviää itselle mitä elämältä haluaa.