Miksi ennen leikkausta annetaan potilaille rauhoittava esilääke? Mikä sen tarkoitus on?

Se rentouttaa eikä turhia jännitä...

nukutetaan, niin mitä väliä sillä on hoitohenkilökunnan näkökulmasta, että jännittääkö potilas ennen nukutusta? Kun tuo esilääkitys annetaan rutiinisti kaikille ja kuitenkin vain pieni osa potilaista jännittää leikkausta jotenkin hysteerisen paljon. Hämmästelen vain, että miksi tuollaisessa tilanteessa ikäänkuin sallitaan se jännitys ja pidetään sitä jopa niin asiaankuuluvana, että sitä jo varmuuden vuoksi lääkitään... kun taas esim lentäminen on minulle paljon suuremman pelon aihe kuin joku leikkaus.. eikä lentämiseenkään rutiinisti määrätä rauhoittavia.

mutta huomattavasti mukavampaa oli seurata siinä leikkuupöydällä niitä valmisteluita kun oli hyvin rento olo...ja siis mua ei nukutettu ollenkaan.

On henkilökunnan kannalta helpompaa ettei potilas koko ajan tarkkaile ympäristöään ja kysele kaikesta mitä näkee, vaan suhtautuu tyynen rauhallisesti ja hieman poissaolevasti kaikkeen.

Sain sen tunti ennen leikkausta ja leikkaussalin ulkopuolella hetken odotellessani olin hirveän ahdistunut ja peloissani ja pelko vain kasvoi kun piti siirtyä leikkauspöydälle. Antoivat siinä mulle happea jotten vallan olisi pyörtynyt.

kun putkitettiin korvia ja leikattiin kitarisat. Lapset vaan kikatteli kun vietiin leikkaussaliin ja nukutettiin, toista en saanut edes mennä saattamaan, mutta ihan rauhassa lähti hoitajan mukaan. Muuten olisivat olleet ihan paniikissa eikä pistäminen olisi onnistunut.



Itsellä en ole huomannut lääkkeellä erityistä vaikutusta, se riippuu varmaan ihmisestä. Minulle ei muutenkaan tule mitään tuntemuksia esim. panacodista tai duactista tms. kuten joillekin.

vähentää jännitysadrenaliinia elimistössä ja stressihormonien muodostumista. Tasapainottaa mm. verenpainetta. Esilääke voi ehkäistä jopa sydäninfarktin synnyn.

no jos "normi-ihminen" käy elämänsä aikana parissa leikkauksessa, niin onko tuolla niin väliä, syökö joskus jonkun rauhoittavan?? Täytyykö kaikesta nipottaa??



Voisiko aloittaja kertoa, mitä haittaa tällaisesta lääkkeestä on?

Lapsella se ainakin oli ihan ehdoton. Hassua että edes kysyivät haluanko sen. Niin pakolla annettiin se esilääke, että voin vain kuvitella kuinka vaikeaa olisi ollut leikkaussalissa ilman sitä.



Itselläni se rantoutti mukavasti. Ei jännittänyt pätkääkään. Minulla suonetkin aina katoavat jos jännitän, joten oli hyvä että leikkaussalissa olin täysin rento.

saanut ennen sektiota mitään esilääkitystä. tosin tilanne meni siihen että minut täytyi nukuttaa että aika huomaamatta leikkaus menikin sitten :-)



voi olla että olisin jossain vaiheessa pyytänyt jotain rauhoittavaa, sen verran jännitti.. vaan oli "onni" että jouduttiinkin nukuttamaan ;)

tuputettiin nukahtamislääkekin edellisenä iltana. Katsoin ensin vähän kieroon, mutta hyvä juttu se oli - nukuin kuin tukki.



Aamulla sitten sain rauhoittavaa, joka tosin aiheutti vain hömelön olon poistamatta jännitystä. Leikkaussalissa sitten sain vielä rauhoittavaa suoneen, ja siitä tuli rento ja levollinen olo. Leikkaus tehtiin paikallispuudutuksessa ja piti maata hievahtamatta puoli tuntia - lääkitys siis tuli tarpeeseen.

eikä minulle ole annettu minkäänlaista esilääkitystä, nukutettiin suoraan leikkauspöydälle.

molemmissa sain tuota esilääkettä, ja molemmilla kerroilla sama vaikutus, nauroin hervottomana. Olin aamun ensimmäinen leikattava ja hoitohenkilökuntaa alkoi hymyilyttämään, mukava kuulemma alottaa näin iloisella potilaalla. Saiskohan niitä lääkkeitä kotiinkin niin joskus naurattas kotonakin... Mitä lääkkeitä mahtavat olla? Toki varmaan useampia käytössä.

Rauhoittava lääke. Niin mahtava ennen leikkausta. Ilman sitä oisin pistäny vastaan ja paljon. Ei tarvinnu niin paljo väkisin tehä kaikkee

Rauhoittava lääke - aivan ihana! Muuten juoksisin ulos sairaalasta, ja nopeasti.

Lääke on annettu ennen sappileikkausta ja ennen käsileikkausta. Olen ollut aina aivan hermona ennen leikkausta ja lääke rentoutti juuri sopivasti.

Voi kieltäytyä jos ei halua sitä ottaa. Kyllä leikkurissa/heräämössä voidaan suonensisäisesti lääkitä jos tarvetta on. Itse en ole kertaakaan ottanut rauhoittavia ja monta kertaa on leikattu. T. Sh

[quote author="Vierailija" time="13.08.2011 klo 20:55"]

no jos "normi-ihminen" käy elämänsä aikana parissa leikkauksessa, niin onko tuolla niin väliä, syökö joskus jonkun rauhoittavan?? Täytyykö kaikesta nipottaa??

Voisiko aloittaja kertoa, mitä haittaa tällaisesta lääkkeestä on?

[/quote]Tulee riippuvuus todella helposti. 

Suomessa annettiin leikausta odotellessa 10 mg pami. Mutta Jorvissa kusi taas aikataulut eli kesti ja kesti. Hoitaja ei millään meinannut minun parin tunnin odottelun jälkeen lähteä vessaan, koska olin saanut tämän hirvittävän vahvan esilääkityksen.
Ja täytyy sanoa että minulla on nykin pamiresepti paljon suuremmalle päivä annokselle, että pysyn toimintakuntoisena.
Maanantaina kävin leikkauksessa Tallinnassa ei tarvittu esilääkitystä, vaan minut oli jo kirjoitettu sairaalasta ulos siinä vaiheessa, kun aikoinaan Jorvissa vain makailin ja odottelin.
Suomen ilmainen ja maailman paras terveydenhoito hieman naurattaa. Aikoinani olin Suomessa vuosia leikkausjonossa ja vaiva aiheutti leikkaamattomana tuskia ja työpoissaoloja.
Nyt toukokuun lopussa sain tulehduksen, jonka vuoksi menin samana päivänä perhelääkärille. Häneltä sain antibiootit ja lähetteen erikoislääkärille. Erikoislääkärille sain ajan kesäkuun alusta ja tutkittuaan minut kirjoitti samantien ajan leikkaukseen, joka oli siis maanantaina seitsemältä aamulla sisään päiväkirurginen nukutuksessa tehty leikkaus ja puolelta päivin pois.
Ei ollut ilmaista tämmöinen palvelu ,jossa kaikki tapahtui ajallaan eikä missään kohtaa tarvinut jonottaa tai odottaa, ei edes labrassa.
Nauttikaan maailman parhaasta ilmaisesta järjestelmästänne.
Itse maksoin koko hoidosta ainoastaan erikoislääkärin vastaanottomaksun hurjat 5 euroa.

Otin esilääkkeen, mutta silti jännitti niin paljon, että antoivat suonensisäisesti myös rauhoittavaa.

Mä menin ainakin ihan pihalle siitä esilääkkeestä ja sain sen nestemäisenä jostain syystä, jota en enää muista ja maistui ihan hirveälle. Yleensä pyörryn piikeistä vaikka katson muualle niin esilääkkeen jälkeen vaikka hoitaja sano, että katsele vaan tänne, kun laitetaan kanyyli niin minä vaan tapitin, kun se piikki laitettiin käteen ja unilääke perään.

Minä en kyllä saanut mitään ennen sektiota. Pelkäsin niin, että tärisin vähillä voimillani, sillä sektio tuli, koska kaikella kiusaamisella synnytystä ei saatu käyntiin. Meni sairaalabakteeri sektiohaavaan, tulehtui, meni kuolioon. Leikattiin 6 kertaa uudestaan. Ei esilääkityksiä. En mä kyllä kaivannutkaan.