Asiaa kummiudesta. En ymmärrä miksi sukulaisia pyydetään

menisi poikki? Ja sen kun keksit, ihan samasta syytä voi mennä sen sukulaisesi kanssa välti poikki, oletko itse vähän naivi?



Nykyäänhän tuo ikivanha perinne että kummit voivat pitää lapsesta huolta jos vanhemmat kuolevat on mennyttä. Sitä joutuu käymään aikamoisen prosessin että saa edes sukulaisena lapsen huollettavakseen, sillä onko kummi ei ole mitään tekemistä nykypäivänä.



Typerä veto tuo että aikusia on päiväkodissa monta... nythän oli puhetta LÄHEISISTÄ ystävistä, ei satunnaisista ihmisistä, sääli jos nämä kaksi asiaa on sinulle sama asia.



Mutta mikäs siinä jos ne sukulaiset ovat niitä läheisempiä ja parhaita ystäviä, itse olen silti sitä mieltä että sukulaiseni ovat läheisiä ja niin ovat ystävänikin. Ovat olleet jo vuosiakymmeniä minulle ja nykyään ovat olleet vuosia lapselleni.

menisi poikki? Ja sen kun keksit, ihan samasta syytä voi mennä sen sukulaisesi kanssa välti poikki, oletko itse vähän naivi? Nykyäänhän tuo ikivanha perinne että kummit voivat pitää lapsesta huolta jos vanhemmat kuolevat on mennyttä. Sitä joutuu käymään aikamoisen prosessin että saa edes sukulaisena lapsen huollettavakseen, sillä onko kummi ei ole mitään tekemistä nykypäivänä. Typerä veto tuo että aikusia on päiväkodissa monta... nythän oli puhetta LÄHEISISTÄ ystävistä, ei satunnaisista ihmisistä, sääli jos nämä kaksi asiaa on sinulle sama asia. Mutta mikäs siinä jos ne sukulaiset ovat niitä läheisempiä ja parhaita ystäviä, itse olen silti sitä mieltä että sukulaiseni ovat läheisiä ja niin ovat ystävänikin. Ovat olleet jo vuosiakymmeniä minulle ja nykyään ovat olleet vuosia lapselleni.

menisi poikki? Ja sen kun keksit, ihan samasta syytä voi mennä sen sukulaisesi kanssa välti poikki, oletko itse vähän naivi? Nykyäänhän tuo ikivanha perinne että kummit voivat pitää lapsesta huolta jos vanhemmat kuolevat on mennyttä. Sitä joutuu käymään aikamoisen prosessin että saa edes sukulaisena lapsen huollettavakseen, sillä onko kummi ei ole mitään tekemistä nykypäivänä. Typerä veto tuo että aikusia on päiväkodissa monta... nythän oli puhetta LÄHEISISTÄ ystävistä, ei satunnaisista ihmisistä, sääli jos nämä kaksi asiaa on sinulle sama asia. Mutta mikäs siinä jos ne sukulaiset ovat niitä läheisempiä ja parhaita ystäviä, itse olen silti sitä mieltä että sukulaiseni ovat läheisiä ja niin ovat ystävänikin. Ovat olleet jo vuosiakymmeniä minulle ja nykyään ovat olleet vuosia lapselleni.

ja toinen on elämänrytmien erilaisuus (toinen saa lapsia toista aikaisemmin, eroaa, tms.). Sukulaisia näkee sukujuhlissa aika säännöllisesti, vaikka asuttaisiin kaukana, mutta kavereitten kanssa harvemmin käydään samoissa rippijuhlissa tai tätien syntymäpäivillä.

On totta, että kummien huolehtimisperinne on mennyttä maailmaa ihan samalla tavalla kuin morsianten neitsyys vihkimishetkellä, mutta se ei estä morsianta käyttämästä huntua ja pukeutumasta valkoiseen tai valitsemasta lapsensa kummiksi luotettavinta ja parasta eli sukulaisensa, jolla on lapseen veriside.

Päiväkodin aikuiset ovat lapselle läheisiä ihmisiä. He pukevat, vaihtavat vaippoja, pitävät sylissä, lukevat satuja, nukuttavat jne. paljon enemmän ja useammin kuin nykykummit. Siksi päiväkodin aikuiset ovat enemmän lapsen elämässä kuin kummi, ellei tämä asu lapsen perheen kanssa. Eikä lapsi päiväkodissa uuden ihmisen kohdatessaan ikinä voi tietää, onko tämä paikalla sen iltapäivän vai seuraavat 6 vuotta.

Ja kummeina on sekä sukulaisia että ystäviä, 2 läheisintä ystäväpariskuntaa. Kaikkein läheisimmät kummit ovat siskoni ja toinen noista ystäväpariskunnista, enemmän sellaista lahjat 2 x vuodessa ovat miehen veljet perheineen ja toinen ystäväpariskunta.



Kyllä meillä on valitettavasti kadonnut parikin kummilasta maailmantuuliin ystäväperheiden muutettua toiselle puolelle maailmaa. Aluksi oltiin tosi tarkkoja muistamisista synttäreinä jne. mutta kyllä se vaan jäi, ei olla ainakaan kuuteen vuoteen nähty eikä myöskään ko. perheet ole sillä tavalla enää pitäneet yhteyttä, joulukortit laitetaan ja melkein that's it. Ja ihan läheisiä ystäviä oltiin ennen muuttoa. Kun tulevat Suomeen on aikataulu aina aika buukattu oman perheen ja suvun tapaamiseen ja kun asumme monen sadan kilsan päässä sieltä, missä isovanhemmat, niin aika harvoin osuvat aikataulut yksiin sen viikon aikana kun Suomessa joka toinen vuosi ovat. Sisarukset kuitenkin näkevät heitä lomilla ja käyvät siellä nykyisissä asuinmaissakin tietääkseni aina välillä vaikka matkat on tosi pitkät.



En tiedä minkä ikäinen ap on, itse näin nelikymppisenä alkaa olla jo realismia että se opiskeluaikojen tiivis porukka ei aina pysy tiivinä vuosikymmeniä vaikka niin vannotaan eikä muuta vaihtoehtoa pysty edes ajattelemaan. Ei se vaadi mitään välirikkoa, todellakaan. Maailma ja elämä vaan vie ja yhteydenpito hiipuu.

vertausta :) Että hyvät ystäväsi on samalla tasolla itsellesi ja lapsellesi??



Vai että sukujuhlissa lapsi näkee sitten niitä kummejaan? No, meillä ollaan kyllä kummien, eli itse olen hyvien ystävieni kanssa tekemisissä ainakin kerran viikossa eikä pelkästään missään juhlissa pari kertaa vuodessa.



Tietysti jos itse olet noilla sukujuhlilla pari kertaa vuodessa enemmän tekemisissä kuin ystäviesi niin silloin varmasti hyvä valinta. Tämä olikin se alkuperäinen ajatukseni aloituksessa, eli niillä joilla ei ole ystäviä kummeina, ei ilmeisesti ole kovin hyviä ystäviä.

että ovat jo valmiiksi lasten elämässä. Mutta meillä onkin iso suku joten lasten elämässä on joka tapauksessa paljon aikuisin.

vertausta :) Että hyvät ystäväsi on samalla tasolla itsellesi ja lapsellesi?? Vai että sukujuhlissa lapsi näkee sitten niitä kummejaan? No, meillä ollaan kyllä kummien, eli itse olen hyvien ystävieni kanssa tekemisissä ainakin kerran viikossa eikä pelkästään missään juhlissa pari kertaa vuodessa. Tietysti jos itse olet noilla sukujuhlilla pari kertaa vuodessa enemmän tekemisissä kuin ystäviesi niin silloin varmasti hyvä valinta. Tämä olikin se alkuperäinen ajatukseni aloituksessa, eli niillä joilla ei ole ystäviä kummeina, ei ilmeisesti ole kovin hyviä ystäviä.

samoin kummit. Meillä ei todellakaan ole aikaa nähdä lastemme kummeja ( 9 kpl, 3 pariskuntaa) kerran viikossa.

Varmasti tuo onnistuu, jos on valinnut elämäntapaintiaanien maailmankatsomuksen, mutta harvalla on noin. Eikä ainakaan meillä ole mahdollisuutta reissata 900 km päähän siksi, että lapsen kummi sattui sinne muuttamaan. Ystäväkummi.

Lapset ovat päiväkodissa olevien aikuisten seurassa enemmän kuin kummiensa, vaikka näkisivät näitä viikottain. Silloinko sinusta se kummi on kuitenkin läheisempi kuin vaikka pph, jonka kanssa lapsi voi olla jopa 9 tuntia/vrk.

Jostain syystä noin se menee. Silloin kelpaa kuka tahansa naapuri tai isän työkaveri.

ja paikalla oli hänen kummitätinsä, joka oli siis myös oikeasti hänen tätinsä. Ei pieniin juhliin ollut muita tätejä ja setiä kutsuttu. Selvästi heidän välillään oli erityinen side vielä vuosikymmenten jälkeenkin siksi, että juuri tämä tädeistä oli hänen kummitätinsä.



Meillä on kummeissa sekä ystäviä että sukulaisia - kaikki valittu sillä perusteella, että ovat tärkeitä ihmisiä elämässämme ja lapsirakkaita.

-muuta toiselle paikkakunnalle

-sukulaisten kanssa ei koskaan mene välit poikki

-sukulaisiaan näkee enemmän kuin ystäviään

-sukulaisten kanssa ollaan aina yhteydessä hautaan asti, ystävien ei

-jollei pyydä sukulaista kummiksi se tarkoittaa että on riidoissa niiden kanssa



Tulee vaan silti mieleen että niitä HYVIÄ ystäviä ei siis näillä ihmisillä ole, ei sellaisia jotka kelpaisivat kummeiksi. Sääli.

Tämähän juontaa juurensa siitä, että kummin on ajateltu myös huolehtivan lapsesta, jos vanhemmille jotain sattuu, ja silloin on luontevaa kasvaa esim. sisaruksen perheessä.



Tämä yksinomaan ystävien käyttäminen on joku uudempi trendi.

Vastasin jo tuonne aiemmin miksi meidän lapsilla on sukulaisia kummeina. Lisäksi tytöllä on kummina mun hyvä ystävä ja pojalla miehen hyvä ystävä, ja sekin on ihan mukavaa.



Mutta ei mulla niitä 20vuotta kestäneitä ystävyyssuhteita niin paljon ole, että jos vielä saadaan monta lasta niin kaikille riittäisi. Miehellä on sydänystäviä vielä vähemmän, siis jos sukulaisia ei lasketa.



Mutta sukulaiskummit on siitäkin kivoja että niitä tosiaan näkee synttäreiden lisäksi myös sukujuhlissa, jouluna, rippijuhlissa sun muissa. Sitä kivempaa mitä useammin on hyvä syy kokoontua yhteen. :)

saako sukulainen huolehtia lapsesta. Elä tätä päivää!

Välit voi mennä oikki myös sukulaisiin.



En olisi ikinä uskonut, että näin voi käydä. Mutta meillä on välit poikki meidän kummankin sisaruksiin. Ja lasten kummeja ollaan puolin ja toisin.



Olemme muistaneet sisarustemme lapsia lähettämällä kortteja, kirjeitä sekä lahjoja. Sisaruksemme eivät ole huomioineet lapsiamme (heidän kummilapsiaan) mitenkään pitkään pitkään aikaan. Surullista.

MInulla on ollut läpi elämän vain muutama ystävä, ne samat hyvät ystävät. Muitakin on ollut, mutta maailman tuulet ovat mukanaan vieneet.



Tämä paras ystäväni lapsuudestani asti opiskeli eri paikkakunnalla ja loi uuden opiskelijakaveripiirin, jonka kanssa oli tuossa vaiheessa paljon enemmän yhteistä kuin minun kanssani. Näimme toki ihan kuukausittain, joskus viikottain, kesälomisin kävimme yhdessä risteilyllä jne. mutta väkisinkin se yhteydenpito oli harvempaa.



Sitten ystäväni sai ensimmäisen lapsensa. Hän verkostui äitiyslomalla toisten äitien kanssa ja loi tällaisen lapsiperheverkoston, joiden kanssa oli siis todella läheisissä väleissä. Muutimme lähemmäksi toisiammekin, mutta elämäntilanteet pitivät erillään, hänellä oli nyt tämä lapsiperheverkostonsa, opiselijaverkostonsa ja sitten me muutamat harvat lapsuudenystävät. Ei hänellä ollut aikaa pitää yhteyttä enkä minäkään työkiireissäni oikein sitä ehtinyt. Näimme kuitenkin noin kerran kuukaudessa, ja olinhan minä hänen ensimmäisen lapsensa kummikin. Toisen ja kolmannen lapsen kummit löytyivätkin sitten tästä lapsiperheporukasta. Opiskelijaystävätkin saivat lapsia mutta olivat jakautuneet ympäri maailmaa ja Suomea, joten heitä ystäväni näki vain joitakin kertoja vuodessa.



Nyt nelikymppisinä lapsiperheporukatkin alkavat hajaantua, vaikka toki on niitä hyviä pysynyt mukana myös. Itse näen lapsuudenystävääni noin 5 kertaa vuodessa. Emme ole enää kovin läheisiä, vaikka pitkä, yhteinen historia onkin takana. Näiden vuosien aikana on tullut niitä erottavia tekijöitä enemmän kuin niitä yhdistäviä, ja jos emme olisi näin vanhoja ystäviä, emme varmasti pysyisi ystävinä.



Tämän takia olen iloinen, että olen valinnut lapsieni sylikummeiksi siskoni ja tämä lapsuudenystäväni on toisen lapseni kummi myös. Näin olen saanut varmistettua, että lapsillani on pysyvät kummit, vaikka en varsinaisesti uskokaan, että välit kokonaan menevät poikki. Olen kuitenkin suht varma, että kun lapset tulevat aikuisiksi, me lähetämme enää toisillemme joulukortit.



Ja me todellakin olimme hyviä ystäviä vuosikymmeniä!

perustehtävän täydellisesti!? Sehän tosiaan on juuri tuo lahjojen tuominen. Kunhan lapsi saa lisää lahjoja, niin kaikki on hyvin. Hoh hoh, saat minun puolestani jatkaa ihmettelyä.

saako sukulainen huolehtia lapsesta. Elä tätä päivää!

ja aikamuotoja.

ovat ilmeisesti parhaat ystävät sisarustensa ja vanhempiensa kanssa.



Tiedän monta joille esim. oman äidin/siskon kanssa käydään viihteellä ja vietetään paljon aikaa. itse olen sitä mieltä että on hienoa että on läheiset välit sukulaisiin mutta kyllä niitä hyviä ystäviäkin pitäisi olla.



jotenkin säälittävää kun jotkut liikku VAIN sen oman perheensä ja sukulaistensa kanssa. Kummit, ystävät ja sukulaiset, kaikki samassa paketissa. Minusta se on aika sisäänpäinkääntynyttä...