Osaako nykyään lähes kaikki ekaluokkailaiset lukea?
Onko täällä alakoulun opettajia paikalla? Osaako nykyään useampi ekalle tulleessan lukea, kuin että ei osaisi? Tytön luokalla osaa käsittääkseni lähes kaikki eikä tyttöni tiedä ketään joka ei osaisi. Myöskin kaikki tuttumme ovat osanneet/osaavat lukea ekalle mennessään. Kuitenkin kun muistelen omaa kouluaikaani niin oli ihan tavallista että vasta koulussa opittiin. Ja kyllä, omakin tyttöni osaa lukea, samoin veljensä osasi aikanaan.
Kommentit (19)
joukossa on muutama, jotka oikeasti osaavat. Loput on niitä, joiden vanhempien mielestä lapsi osaa lukea. Onhan se hieno asia, että kehutaan ja kannustetaan kun tunnistaa kirjaimet ja saa niistä jopa sanan aikaiseksi. Täysin "lukutaidottomia" on yleensä pari luokkaa kohden, heillä yleensä myös joku diagnoosi.
-ope
En oikein ymmärrä mitä epäselvää asiassa on. Jos osaa lukea minkä tahansa sanan vaikka siihen menisi aikaa niin eikö silloin osaa lukea? Vai onko siihen joku määritelmä että miten nopeasti täytyy osata?
neljä vuotta ja on tosi turhautunut kun osaa vain muutamia kirjaimia, ehkä tusinan verran kirjaimia tunnistaa. Haluaisi osata kaikki ja haluaisi osata lukea. Kouluunmenoon on kolme vuotta ja olen kyllä tosi yllättynyt jos ei siihen mennessä opi lukemaan, nyt on jo tosi kova into raapustella kaikkia kirjaimia. Saattaa tulla lehtiön ja kynän kanssa ja pyytää, että opeta miten tehdään R-kirjain. Viimeksi juuri on tämän ärrän rustaamisen oppinut. Ihan itse haluaa oppia ja selkeästi on tosi kova into kirjainten opetteluun.
meidän esikoinen oppi vasta ekan luokan lopulla lukemaan. ja ei ole mitään diagnoosia.
Nyt kouluun menevä osaa jo sanoja sieltä täältä lukea.
poika ei osannut ja olin ihan kauhuissani kun tyuitui että kaikki muut lukee..no koulussa oli 23 oppilasta luokalla joista 3 osasi lukea=)
Esikoiseni mennessä kouluun 7v sitten, hänen luokallaan osasi noin puolet lukea, näistä noin puolet erittäin sujuvasti. Tuolloin heidän opensa eriytti opetusta loistavasti ja antoi monen tasoisia lukuläksyjä. Oma lapsi toi kotiin pitkiä lukuläksyjä ja asia selvisi minulle sitten vasta vanhempainillassa; eiväthän kaikki saaneetkaan samoja läksyjä!
Toisen lapseni mennessä kouluun, hänen luokallaan oli pienempi lukevien osuus. Oma lapsi luki sujuvasti eikä hänen opensa eriyttänyt opetusta läheskään yhtä taitavasti kuin esikoisen ope, joten lapsella oli tylsää lukutunneilla.
Nyt on kolmas aloittamassa koulutien eikä osaa vielä lukea. Häntä murehdituttaa kovasti asia, mutta olen selittänyt hänelle, että koulu on sitä varten, että siellä opetetaan lukemaan. Hänen luokkansa lukijoiden määrää en tiedä, mutta tiedän, että tytön kaksi parasta kaveria eivät kumpikaan vielä osaa lukea, joten tyttöni ei suinkaan ole ainoa lukutaidoton.
Mitä olen opettajien kanssa aiheesta puhunut, hajonta ekaluokkalaisten lukutaidossa on valtavaa!
Eskarihan sen on tehnyt, että lukemisen opettelemisessa ollaan useimmiten jo hyvällä mallilla. Joukossa saattaa olla jokunen, joka ei vielä osaa lukea. Yleensä kaikki osaavat miltei kaikki kirjaimet ainakin. Muutama osaa lukea jo varsin sujuvasti ja paksujakin kirjoja. Suurin osa on hoksannut lukemisen ajatuksen, mutta tarvitsee vielä paljon paljon harjoitusta. Tästä joukosta tulee lukemisentaidon etenemisen suhteen joitakin pudokkaita, koska vanhemmat ovat herpaantuneet lukemisen oppimisen suhteen ja lapsi on kyllästetty tiedolla, että osaat lukea. Koska lapsella on kuvitelma, että taito on saavutettu, eikä enää tarvitse tehdä töitä lukemisen suhteen, lukutaito jää haperoksi. Lukemisessa ihminen edystyy koko elämän ajan.
kun lukutaidottomat ekaluokkalaiset heti diagnoosilla varustaa?
En oikein ymmärrä mitä epäselvää asiassa on. Jos osaa lukea minkä tahansa sanan vaikka siihen menisi aikaa niin eikö silloin osaa lukea? Vai onko siihen joku määritelmä että miten nopeasti täytyy osata?
mutta tokihan se on osaamista. Joka vuosi silti luokalla on näitä lapsia, jotka ylpeänä kertovat kuinka hyviä lukemaan ovat kun äiti/isi on sanonut. Joillekin heistä on kova pala kun luokassa paljon taitavampia, jotka saavat lisälukemista yms. Nämä osaajiksi kehutut ovat sitten pettyneitä kun ovat aloittelijoiden kanssa samalla viivalla.
ei ainakaan osaa lukea. Kirjaimet tunnistaa kaikki onneksi, mutta nekin oppi vasta eska vuoden aikana.
Mitään kiinnostusta kirjaimiin tai numeroihin ei ole ollut aikaisemmin.
Toisin kuin juuri 4v. täyttänyt pikkuveli joka osaa myös jo nyt kaikki kirjaimet. osaa ne myös kirjoittaa.
Osaa myös kirjoittaa helppoja sanoja kuten isi,äiti oman ja siskon nimensä yms.
niin ne vaan on kiinnostuksen kohteet erilaisia lapsilla :)
En oikein ymmärrä mitä epäselvää asiassa on. Jos osaa lukea minkä tahansa sanan vaikka siihen menisi aikaa niin eikö silloin osaa lukea? Vai onko siihen joku määritelmä että miten nopeasti täytyy osata?
Mulla on kohta 5-v tyttö, joka on tosi pitkään ollut kiinnostunut kirjaimista ja sanoista. Kyllähän tuo lukee, tosi hyvin saa selvää sanoista, mutta en mä silti ole kenellekään mennyt sanomaan, että tyttö osaisi lukea. Olen vaan sanonut, että lukee yksittäisiä sanoja. Aika paljon tulee vielä virheitäkin, eli menee arvaamalla. Mun mielestä se, että osaa lukea, niin lukee silloin kokonaisia lauseita. Mutta ei kai siihen mitään virallista määritelmää olekaan.
kun lukutaidottomat ekaluokkalaiset heti diagnoosilla varustaa?
varusta diagnoosilla, vaan tulevat ihan luokalle valmiin lappusen kanssa :) et taida tuntea kovin hyvin koulumaailmaa, lähes joka luokalla on näitä "diagnooseilla varustettuja".
etttä ne jotka eivät osaa ekalle tullessa lukea, omaavat jonkun diagnoosin?
Omallani adhd ja osasi lukea jo eskarissa. Ei se, että on joku diagnoosi, tarkoita ettei sitten osaa mitään...
osaa lukea, laskea ja kirjoittaa.
Dysfasia on kapea-alaisena tai sitten adhd, josta ei ole diagnoosia.
Poika oli pienryhmässä tarhassa, jossa dysfasia lapsia ja kaikki diagnoosilla olevat osasivat lukea.
Paljon johtuu siitä onko saanut kuntoutusta tarpeeksi.
Lisäksi poika osaa kaikki tavujutut ja ym. kielenkoukerot.
Poikani menee ihan lähikouluun, mutta erityisoppilaan papereilla.
"osaa lukea" siten, että lapsi pyydettäessä kykenee sujuvasti lukemaan tekstiä ja kuulija ymmärtää mistä on kyse. Eli siis sujuvaa lukemista. Tavailu, pähkäily ja verkkainen sanojen hahmottaminen tavuittain lukien ei ole lukemista.
Viime vuosina lukeneisuus on kasvanut aloittavien ekaluokkalaisten kohdalla. Valitettavasti kehitys ei näy jatkuvan esim. lukemisen ymmärtämisen tai kirjoittamisen muodossa.
Aloittavissa ekaluokkalaisissa on kokemukseni mukaan pari lukevaa (yleensä isokokoisia tyttöjä), useita sanoja hahmottavia ja hitaasti tavaavia, muutama joilla asia vielä tekeillä. Yleensä viimeistään 2. luokan syksyllä lapset ovat samlla viivalla lukemisen suhteen. En ole nähnyt suurempaa merkitystä oppiiko lukemaan 5- vai 7- vuotiaana vai peräti 8- vuotiaana.
Äitini teki pitkän opettajauran ala-asteella ja on nähnyt mihin oppilaat ovat elämässään sijoittuneet. Pojat, joilla oli ongelmia, jos jonkinmoisia, näyttävät olevan pisimmällä. Yksi heistä teki hänelle ohitusleikkauksen. Eräs on lentänyt konetta kauko-itään äiti, entinen opettaja kyydissään.
Hän on aina korostanut minulle kuinka tärkeää on suhtautua kaikkiin oppilaisiin siten, että heidät kehtaa myös aikuisena tavata. Lapset kasvavat vauhdilla ja ala-asteen opettaja ei voi mitenkään tietää mitä kenestäkin tulee isona.
"osaa lukea" siten, että lapsi pyydettäessä kykenee sujuvasti lukemaan tekstiä ja kuulija ymmärtää mistä on kyse. Eli siis sujuvaa lukemista. Tavailu, pähkäily ja verkkainen sanojen hahmottaminen tavuittain lukien ei ole lukemista.
Viime vuosina lukeneisuus on kasvanut aloittavien ekaluokkalaisten kohdalla. Valitettavasti kehitys ei näy jatkuvan esim. lukemisen ymmärtämisen tai kirjoittamisen muodossa.
Aloittavissa ekaluokkalaisissa on kokemukseni mukaan pari lukevaa (yleensä isokokoisia tyttöjä), useita sanoja hahmottavia ja hitaasti tavaavia, muutama joilla asia vielä tekeillä. Yleensä viimeistään 2. luokan syksyllä lapset ovat samlla viivalla lukemisen suhteen. En ole nähnyt suurempaa merkitystä oppiiko lukemaan 5- vai 7- vuotiaana vai peräti 8- vuotiaana.
Äitini teki pitkän opettajauran ala-asteella ja on nähnyt mihin oppilaat ovat elämässään sijoittuneet. Pojat, joilla oli ongelmia, jos jonkinmoisia, näyttävät olevan pisimmällä. Yksi heistä teki hänelle ohitusleikkauksen. Eräs on lentänyt konetta kauko-itään äiti, entinen opettaja kyydissään.
Hän on aina korostanut minulle kuinka tärkeää on suhtautua kaikkiin oppilaisiin siten, että heidät kehtaa myös aikuisena tavata. Lapset kasvavat vauhdilla ja ala-asteen opettaja ei voi mitenkään tietää mitä kenestäkin tulee isona.
enpä toivoisi lastani hänen luokalleen edes ilman "diagnoosia". Kun jakaa lapsia noin jo "diagnoosin" perusteella eri kastiin.
Järkyttävää, että vanhemmat tietämättömyyksissään hakevat lapsilleen "diagnooseja" joita itseään kunniottava lastenpsykiatri ei edes suostu kirjoittamaan. Sen jälkeen tieto jaetaan koulun henkilökunnalle ja lapsi on leimattu.
Kuka horisee erityisoppilaan "etujen" puolesta, kuka niitä vastaan. Ilmeisesti perustuslaki sallii tällaisen puolustuskyvyttömän lapsen leimaamisen jo koulutaipaleen alusta saakka. Puoskarit esittävät arvioitaan ja mielipiteitään... surullista kehitystä.
1/3 osa luki ihan kunnolla 1/3 hahmotti lukemisen ja lopuissa oli jopa niitä jotka ei tuntenut kaikkia kirjaimia.