Miksi kuvitellaan että rikkaan ja hyvintoimeentulevat tuhlaavat
rahaa mielin määrin?
OIKEASTI varkkaat miettivät tarkkaan mihin rahojaan laittaa ja mikä on tarpeellista. Vaatteissakin lapsilleen monesti ostavat halpahalllivaatteita, juhliin ja eri tilaisuuksiin on sitten muut vaatteet.
Oikeaasti varakkaat käyvät myös kirpputoreilla, niin myyjinä kuin ostajinakin.
Meillä on tavoitteena kertoa miten halvalla jonkin tuotteen sai, päinvastoin kuin köyhemmillä jotka oikein leveilee miten PALJON jostain maksoivat.
Ne joilla on rahaa eivät osta lapsilleen sitä järjetöntä muovikrääsää lastenhuonetta täyteen mutta käy kenen tahansa huonommin toimeentulevan perheen kotona niin siellä on prinsessalinnaa, petshoppilinnoja montaa eri lajia, pojilla on pleikkaripelejä monta kymmentä jne.
Monesti huonommin toimeentulevat koittavat saada statustaan ylös sillä mitä lapsilleen ostavat, onko kokonaisia sarjoja erilaisia krättäviä leluja, monesti ihan krääsää.
Jos haluat siis oikeasti esittää varakasta, hanki muutama hyvin toimiva asukokonaisuus lapsillesi merkkiliikkeestä, muuten voit asioida taviskaupoissa. Osta lapsille vähemmän sitä krääsää ja vie niillä rahoilla perhe vaikka kerran parissa vuodessa ulkomaille, muuallekkin kuin sinne ruotsin laivalle.
Käy säännöllisesti kampaajalla, laitata kynnet. Lapset myös usein parturiin ja katso että ovat puhtaita ja vaatteet siistit (ei kulahtaneita väriprinttejä, mielummin 1 värisiä vaatteita)
Kommentit (16)
oikeasti varakkaan ei tarvi sitä erikseen mainostaa tai kellekään kertoa, mutta oikeasti köyhien, nousukkaiden, kiipijöiden yms täytyy tehdä siitä numero, ja varmistaa, että mahdollisimman moni näkee ja kuulee heidän tavaramääränsä. Mm. ostetaan kalliit rattaat, ja säilytetään niitä pihassa sen sijaan että vietäisiin säilöön varastoon esim yöksi, kun eihän niistä oo mitään hyötyä jos mahdollisimman monet ei näe että meillä on tällaiset kalliit rattaat. Tää esimerkki oli elävästä elämästä, mun edelliset naapurit rivarista.
peitteleekin sitä rahan määräänsä, eli esittää köyhempää kuin mitä ne todellisuudessa on.
Ja ihan sen takia että eivät halua huomiota itseensä.
oikeasti varakkaan ei tarvi sitä erikseen mainostaa tai kellekään kertoa, mutta oikeasti köyhien, nousukkaiden, kiipijöiden yms täytyy tehdä siitä numero, ja varmistaa, että mahdollisimman moni näkee ja kuulee heidän tavaramääränsä. Mm. ostetaan kalliit rattaat, ja säilytetään niitä pihassa sen sijaan että vietäisiin säilöön varastoon esim yöksi, kun eihän niistä oo mitään hyötyä jos mahdollisimman monet ei näe että meillä on tällaiset kalliit rattaat. Tää esimerkki oli elävästä elämästä, mun edelliset naapurit rivarista.
mutta ei meillä ole varaa ostaa mitään "merkkejä". Välillä oikein hävettää kun vaikkapa rattaat ovat jotakin sellaista merkkiä jota kukaan ei tunnista (noh joo, ehkä tää av-palsta on opettanut jo, että mammat halveksivat kaikkea halpaa ja kaiken kaman pitäisi olla viimeisen muodin mukaista).
Toisaalta, mitä väliä merkillä kunhan toimivat hyvin ja ajavat asiansa =)
Rikkaat ovat niitä, jotka nuukailevat kavereille annetuissa lahjoissa. Jotka säästävät edellisvuoden joululahjakääreet seuraavaksi vuodeksi.
MInä olen "köyhä" koska rakastan rahan käyttämistä ja siitä nauttimista. Ei ole kyse statuksen nostamisesta vaan ihan nautinnonhalusta.
tämän jutun huonosti toimeentulevat eivät minusta kuulosta huonosti toimeentulevilta, ellei kaikkea tuota krääsää makseta luotolla.
Jos on varaa laittaa perheen ulkomaanmatkan verran vuodessa sivuun, niin siinä ei mikään iso ongelma vielä ole toimeentulossa.
Rikkaat ovat niitä, jotka nuukailevat kavereille annetuissa lahjoissa. Jotka säästävät edellisvuoden joululahjakääreet seuraavaksi vuodeksi.
MInä olen "köyhä" koska rakastan rahan käyttämistä ja siitä nauttimista. Ei ole kyse statuksen nostamisesta vaan ihan nautinnonhalusta.
Me ollaan varmaan sellainen hyvintoimeentuleva perhe, kun 2 työsskäyvää aikuista ja 1 lapsi, bruttotulot 9000 + lapsilisä. Saatiin rt-neliö maksettua 6 vuodessa ja molemmilla velattomat uudehkot autot, kerran vuodessa käydään ulkomaille 5*lomalla. Jonkin verran designhuonekaluja ja kodintekniikkaa löytyy kyllä. Lapsilisä menee säästöön. Missä sitten säästetään: ravintoloissa syödään vain harvoin (silloin kyllä mennään kaupungin hienoimpiin ja syödään pitkän kaavan kautta hintaa katsomatta), vaatteita äiti ostaa itselleen vain tarpeeseen (jota hyvin vähän, kun työvaatteet tarjoaa työpaikka, ykdillä farkuilla ja parille t-paidalla pärjää vuoden, kun kaapista löytyy vanhoja neuleita, tarpeeseen mm. työmenoihin ja juhliin laitetaan sitten merkkivaatetta), leluja ei ostetan ylenmäärin, lapsen vaatteita ostetaan halvemmista liikkeistä hm/lindex/kapphahl, kalliimmista (stockmann, sokos, lastenvaateliikkeet, amrimekko, pop jne.) ostetaan harvakseltaan, isäkin pärjää vähillä vaatehankinnoilla (vuodessa 2 farkut, neule ja muutama t-paita sekä tarpeen mukaan kenkiä, juhlavaatteet pitkäaikainen sijoitus, joka tehdään merkkiliikkeestä hintaa katsomatta ja kestää vuosia; siis tummapuku, valk.paita, juhlakengät, tumma ulsteri). Eli lähinnä meillä vaatteissa säästetään ja siinä sitä säästöä tuleekin. Jää sitten rahaa muuhun ja säästöön.
2 aikuista, 1 lapsi. Vuokra nielaisee yli puolet. Silti raha riittää mm. laadukkaisiin vaatteisiin, maukkaaseen ruokaan ja harrastuksiin (elokuvat, kirjat sekä musiikki). Meillä ei tosin ole autoa, emme polta emmekä juo. Saamme säästöön n. satasen joka kuukausi. En valita.
rahaa mielin määrin? OIKEASTI varkkaat miettivät tarkkaan mihin rahojaan laittaa ja mikä on tarpeellista. Vaatteissakin lapsilleen monesti ostavat halpahalllivaatteita, juhliin ja eri tilaisuuksiin on sitten muut vaatteet. Oikeaasti varakkaat käyvät myös kirpputoreilla, niin myyjinä kuin ostajinakin. Meillä on tavoitteena kertoa miten halvalla jonkin tuotteen sai, päinvastoin kuin köyhemmillä jotka oikein leveilee miten PALJON jostain maksoivat. Ne joilla on rahaa eivät osta lapsilleen sitä järjetöntä muovikrääsää lastenhuonetta täyteen mutta käy kenen tahansa huonommin toimeentulevan perheen kotona niin siellä on prinsessalinnaa, petshoppilinnoja montaa eri lajia, pojilla on pleikkaripelejä monta kymmentä jne. Monesti huonommin toimeentulevat koittavat saada statustaan ylös sillä mitä lapsilleen ostavat, onko kokonaisia sarjoja erilaisia krättäviä leluja, monesti ihan krääsää. Jos haluat siis oikeasti esittää varakasta, hanki muutama hyvin toimiva asukokonaisuus lapsillesi merkkiliikkeestä, muuten voit asioida taviskaupoissa. Osta lapsille vähemmän sitä krääsää ja vie niillä rahoilla perhe vaikka kerran parissa vuodessa ulkomaille, muuallekkin kuin sinne ruotsin laivalle. Käy säännöllisesti kampaajalla, laitata kynnet. Lapset myös usein parturiin ja katso että ovat puhtaita ja vaatteet siistit (ei kulahtaneita väriprinttejä, mielummin 1 värisiä vaatteita)
Oikeasti varakkaat (vanhaa rahaa ja akateemisuutta) eivät koe mitenkään tarvetta kertoa ostosten hintoja tai laittaa kynsiä jos eivät ole asiasta kiinnostuneita. Varakkuutta ei näe päällepäin, ei asumisesta, ei matkoista, ei vaatteista. Kun raha on yhdentekevää, se on yhdentekevää. Tätä et ehkä tajua.
mm. kälyni miehineen tienaavat bruttona 25 000-30 000€/kk ja pistävät kaikki haisemaan. Mitään eivät säästä. Asuvat isossa omakotitalossa, ajavat monen sadantuhannen autoilla ja ostavat vain designia itselleen ja lapsilleen. Niille pelkkä ajatus jostain kirpputorista tai alennusmyyneistä on kauhistus hyi hyi. Joten eipä yleistetä
Mielikuvani on vain se jonka olen muodostanut perheestäni, muista suht varakkaista ystävistä ja muista ihmisistä. Raha ei ole meille varakkaille yhdentekevää.
ap
he ovatkin oikein tyyppiesimerkki ns nousukkaista. Oikeasti varakkaat eivät noin elele.
Tämä asia suomalaisessa ajattelutavassa minua on mietityttänyt pitkään ja se poikkeaa merkittävästi esim. amerikkalaisesta ajattelumallista.
Minkä takia rikkaus on "sallittua" vain jos se on perittyä, siis ansiotta saatua? suomalaiset tuntuvat ajattelevan, että "suutarin tulisi pysyä lestissään", siis jos on syntynyt köyhäksi, niin sellaisena pitää pysyä eikä paremmasta saa haaveilla tai ainakaan tehdä mitään sen eteen?
henkilökohtaisesti arvostan paljon enemmän niitä, jotka ovat ansainneet omaisuutensa itse, kuin niitä jotka ovat sen saaneet täysin ansiotta. eniten arvostan niitä, jotka ovat huonoista oloista omalla työllään ponnistaneet vaurauteen. heillä on minusta oikeus näyttää vaurautensa jos niin haluavat tehdä ja oikeus nauttia itse ansaitsemistaan rahoista jos niin haluavat - tai sitten lahjoittaa ne lapsilleen tai jollekulle muulle jos mielivät.
Sen sijaan ns. perityn rahan omistajilla ei mielestäni olekaan samanlaista moraalista oikeutta "pistää tuulemaan". Mielipiteeni on, että sen, mitä on perintönä saanut, se pitää perinnöksi myös jälkipolville säilyttää. peritty raha tuo enemmän vastuuta kuin itse hankittu. toki tuloista voi nauttiakin, mutta pääomaan ei saa kajota.
Enkä väitä että tämä olisi mikään laki, vaan tämä on henkilökohtainen mielipiteeni, jota elämässäni myös noudatan.
mm. kälyni miehineen tienaavat bruttona 25 000-30 000€/kk ja pistävät kaikki haisemaan. Mitään eivät säästä. Asuvat isossa omakotitalossa, ajavat monen sadantuhannen autoilla ja ostavat vain designia itselleen ja lapsilleen. Niille pelkkä ajatus jostain kirpputorista tai alennusmyyneistä on kauhistus hyi hyi. Joten eipä yleistetä
Minä miellän säästämiseksi mitä suuremmassa määrin asuntolainan maksun. Ehkä kälysikin vielä maksaa asuntolainaa ja säästää sitä kautta. Loput sitten käyttää kulutukseen. Noilla bruttotuloilla varmaan kyllä sukanvarteenkin jää. Ja tuskin kovin paljon ehtii kuluttaa, jos työllä nuo kk-tulot tulee. Jos taas sijoituksista, niin mihin pitäisi sitten lisää säästää.
rahaa mielin määrin? OIKEASTI varkkaat miettivät tarkkaan mihin rahojaan laittaa ja mikä on tarpeellista. Vaatteissakin lapsilleen monesti ostavat halpahalllivaatteita, juhliin ja eri tilaisuuksiin on sitten muut vaatteet. Oikeaasti varakkaat käyvät myös kirpputoreilla, niin myyjinä kuin ostajinakin. Meillä on tavoitteena kertoa miten halvalla jonkin tuotteen sai, päinvastoin kuin köyhemmillä jotka oikein leveilee miten PALJON jostain maksoivat. Ne joilla on rahaa eivät osta lapsilleen sitä järjetöntä muovikrääsää lastenhuonetta täyteen mutta käy kenen tahansa huonommin toimeentulevan perheen kotona niin siellä on prinsessalinnaa, petshoppilinnoja montaa eri lajia, pojilla on pleikkaripelejä monta kymmentä jne. Monesti huonommin toimeentulevat koittavat saada statustaan ylös sillä mitä lapsilleen ostavat, onko kokonaisia sarjoja erilaisia krättäviä leluja, monesti ihan krääsää. Jos haluat siis oikeasti esittää varakasta, hanki muutama hyvin toimiva asukokonaisuus lapsillesi merkkiliikkeestä, muuten voit asioida taviskaupoissa. Osta lapsille vähemmän sitä krääsää ja vie niillä rahoilla perhe vaikka kerran parissa vuodessa ulkomaille, muuallekkin kuin sinne ruotsin laivalle. Käy säännöllisesti kampaajalla, laitata kynnet. Lapset myös usein parturiin ja katso että ovat puhtaita ja vaatteet siistit (ei kulahtaneita väriprinttejä, mielummin 1 värisiä vaatteita)
Oikeasti varakkaat (vanhaa rahaa ja akateemisuutta) eivät koe mitenkään tarvetta kertoa ostosten hintoja tai laittaa kynsiä jos eivät ole asiasta kiinnostuneita. Varakkuutta ei näe päällepäin, ei asumisesta, ei matkoista, ei vaatteista. Kun raha on yhdentekevää, se on yhdentekevää. Tätä et ehkä tajua.
olen ns. vanhan rahan edustaja, samoin moni ystäväpiiristäni. Kukaan meistä ei ole koskaan laitattanut kynsiä, ostamme paljon kirppareilta (ja myymme kirppareilla), raha itseasiassa on melko yhdentekevää. Raha kieltämättä tuo kyllä turvaa - äkillisen menon (oli kyseessä sitten hajonnut auto, sairaus, leikkaus tms.) yhteydessä ei tarvitse miettiä, mistä sen rahan löytää, voi vain nostaa tililtä.
Tämä asia suomalaisessa ajattelutavassa minua on mietityttänyt pitkään ja se poikkeaa merkittävästi esim. amerikkalaisesta ajattelumallista.
Minkä takia rikkaus on "sallittua" vain jos se on perittyä, siis ansiotta saatua? suomalaiset tuntuvat ajattelevan, että "suutarin tulisi pysyä lestissään", siis jos on syntynyt köyhäksi, niin sellaisena pitää pysyä eikä paremmasta saa haaveilla tai ainakaan tehdä mitään sen eteen?
henkilökohtaisesti arvostan paljon enemmän niitä, jotka ovat ansainneet omaisuutensa itse, kuin niitä jotka ovat sen saaneet täysin ansiotta. eniten arvostan niitä, jotka ovat huonoista oloista omalla työllään ponnistaneet vaurauteen. heillä on minusta oikeus näyttää vaurautensa jos niin haluavat tehdä ja oikeus nauttia itse ansaitsemistaan rahoista jos niin haluavat - tai sitten lahjoittaa ne lapsilleen tai jollekulle muulle jos mielivät.
Sen sijaan ns. perityn rahan omistajilla ei mielestäni olekaan samanlaista moraalista oikeutta "pistää tuulemaan". Mielipiteeni on, että sen, mitä on perintönä saanut, se pitää perinnöksi myös jälkipolville säilyttää. peritty raha tuo enemmän vastuuta kuin itse hankittu. toki tuloista voi nauttiakin, mutta pääomaan ei saa kajota.
Enkä väitä että tämä olisi mikään laki, vaan tämä on henkilökohtainen mielipiteeni, jota elämässäni myös noudatan.
kato siin on sellanen juttu et nousukkaat ei oo sivistyneit ja siks niil on amerikanmeininki
ka miks, sitä sun ehkä kandee miettii ja pidä vaan kii noist näkemyksistäs, sä oot se josta ne tekee idiootin:D
t. ei ees bruttoo ja nettoo vaan pelkkää pääomaa;D
- siksihän heillä raha säilyy