Mies huutaa vain toiselle lapselle- miten toimia?
Eli toinen lapsi on isin lemmikki,
toinen ( erityislapsi) isin syntipukki...
t. äiti
Kommentit (8)
Johtuu ihan siitä, että toinen lapsi reagoi helposti normaaliin puheeseenkin. Toinen taas ei sähellykseltään kuule puhetta, vaan sille pitää lisätä volumea, että menee perille. Joskus käy sitten niinkin, ettei aikuinen ehdi mukauttaa äänitasoaan lapsen mukaiseksi, jolloin tulee hiljaisemmallekin vahingossa sanottua liian kovasti. Se ei sitä kestä ja sillä pääsee itku siitä. Ei ole onneki monta kertaa elämässä näin käynyt. Mutta aikamoista tasapainoilua on joskus elämä, kun lapsilla on hyvin erilaiset temperamentit.
että halusin tuoda esille tuon, ettei tuo erilainen äänenkäyttö aina ole tuomittavaa, vaan siihen voi olla ihan järkeenkäypä selityskin.
Ap:n niukkuuden rivien välistä ymmärrän, ettei heillä kuitenkaan ole tuollaisesta kyse, vaan ihan silkasta epätasa-arvosta. Ymmärtääkö sun mies lapsen erityisyyttä riittävän hyvin? Auttaisiko miehen suhtautumiseen, jos hän tutustuisi erityislapsen erityispiirteisiin perusteellisesti kirjallisuuden kautta. Voisitte myös käydä vaikka perheneuvolassa, missä ehkä osattaisi vääntää rautalangasta se, ettei lapsi tahallaan ole sellainen kuin on.
mies ei hyväksy lapsen vammaa- näin vaan on
- nro 5 - ymmärsit tilanteen
t. ap
niin näkeekö hän lainkaan sitä ongelmaa, että huutaa vain toiselle? Vai eikö se ole hänen mielestään mikään ongelma? Eli sanooko hän siihen, että "mutta kun tuo lapsi..."?
Ainakin sä voit tehdä sen, että puutut tilanteeseen joka kerran, kun olet itse paikalla sitä todistamassa. Kysyt mieheltä, että miksi hän huusi lapselle ja sitten selvität oman näkemyksesti tilanteesta, miksi lapsi käyttäytyi niin ja miten sinä olisit vanhempana toiminut siinä tilanteessa.
aikuinen mies ei ymmärrä tilannetta- en tiedä mikä tunnelukko hänellä on päällä
- lapsi on aina kuitenkin lapsi- aikuisen tulisi olla se henkisesti kypsempi osapuoli
t ap
hetkenä, jolloin hänellä on aikaa lukea se rauhassa pariinkin kertaan läpi. Itse käytät siihen kirjeen kirjoittamiseen aikaa vaikka pari viikkoa, jotta asiat tulevat siihen perusteellisesti ja tehokkaasi ilmaistua. Ajan kanssa kirjoitettuna saat kirjeen myös muotoiltua taidokkaasti neutraaliski, ettei siinä ole syyttävää asennetta vaan vain asiat asioina ja miltä ne sinusta (ja lapsesta) tuntuvat.
Kirje toimii usein paremmin kuin keskustelu, koska sitä lukiessa lukijan ei tarvi olla valmiina puolustautumaan joka lauseen jälkeen.
7 & 5
mies oli laittamassa e-lasta laitokseen- eikä asia (vamma) ole niin vakava- minä en laitossijoitukseen suostu missään nimessä
t. ap
ihme mulkku sun äijäs!