G. Ihminen, joka viimeksi löi sinua:

olin tulossa vastaamaan että lapseni (pienenä) mutta sitähän ei näemmä lasketakaan. No sit ei kukaan.

Varmaan viimeksi mua on lyönyt oma lapsi. Tai sitten pikkuveljeni, silloin kun oltiin vielä itse lapsia.

Aikuisista minua on lyönyt vain yksi ihminen. Äitini läpsäisi minua kerran poskelle kun olin teini-ikäinen.



On elämässäni. Meillä on erittäin lämpimät välit.



Hän todellakin löi minua vain kerran koko elämäni aikana kun olin n. 15-vuotiaana ärsyttänyt ja ärsyttänyt häntä pitkään. Pyysi heti anteeksi ja me molemmat edelleen muistamme tuon tilanteen.

Kukahan minua olisi lyönyt. Varmaan pikkusisko kun kerran tapeltiin humalassa vähän. Siitä on kauan. ON todellakin elämässäni vielä, rakas sisko onkin.



Sitä ennen minua kerran lyödä läimäytti isä. Olen varmaan 15-vuotias, ja vinguin kamalasti kun ruoka ei ollut valmis sillä siunaaman sekunnilla kun olisin halunnut. Isällä meni hermo ja suutuksissaan läimäytti minua poskelle. Ei ollut lyönyt koskaan sitä ennen eikä sen jälkeen ja on kyllä hänkin elämässäni mukana. Toivottavasti vielä kauan.

lähes joka päivä. Kipeäähän se tekee, mutta aina ei tule edes mustelmaa.

En oikein tiedä miten asiasta konfronttaisin, väkivalta kun on suvussani aika tavallinen ja vaiettu juttu. Viimeistään sitten kun omat lapset isompia on puhuttava. Ahdistaa etukäteen jo ajatus, isäni välttelee asioiden käsittelyä tehokkaasti.

Silloin kun olin vielä vanhainkodissa, lyötiin useamman kerran päivässä.



Siviilissä ei kukaan aikuinen ole mua koskaan lyönyt.

Mutta kerran opiskelukaverini, jonka kanssa meillä oli sellainen toverillinen panosuhde, baari-illan jatkoilla jotenkin pimahti ja rupesi kuristamaan minua. Näki jotain ihme harhoja. Tolkkuuntui sitten onneksi eikä siinä sen vakavammin käynyt. Olimme senkin jälkeen kavereita.