Lue keskustelun säännöt.
Mä oon täysin epäsopiova äitiksi, MITÄ mä teeeen?!?!?!? Meni hermo tyttöön
05.08.2011 |
Kyseessä esiteini. Toi tyttö on aina ollut kapinallinen ja äkkipikanen. Ihan niinku sitä ei olis kasvatettu ollenkaan. Oon mä ainakin yrittänyt.
Se korottaa äänensä pienestäkin enkä siedä yhtään. jos mä en korota ääntäni enkä huuda niin ei mullekaan koroteta ääntä eikä huudeta.
Mä en enää ees tiedä haluanko olla sen äiti vaikka pakkohan mun on olla kun sen oon synnyttänyt.
Pienestä asaista paloi viimeisen kerran hermo illalla. Se oli tosiaan pikkujuttu mutta kun aamusta lähtien tyttö on kimittänyt ja tiuskinut niin ei siihen tarvittu pienen pieni v´ttuilu niin mulla palo käämi.
Heitin yhen tavarani pihalle ja sanoin että kiitos kun tänkin illan pilasit kun mä toivoin et meillä olis ollut kiva kahdenkeskinen pieni hetki.
Mä oon oikeesti yrittänyt muuttua ja yritän antaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos ees joskus mutta kun joka helvetin päivä tytön kanssa saa pahottaa mielensä.
Kommentit (7)
Tai tuskin se antaa kovin halailla, mutta sellaista kyljessä olemista, kuuntelemista, saatavilla oloa jne. Teineillä on koko maailman huoli harteillaan ja totta kai sitä puretaan siihen kaikkein lähimpään ihmiseen. Jos se lähin ihminen vain kiukuttelee takaisin päivästä toiseen, on kierre valmis.
Teineihin tehoaa aika hyvin kovin simppelitkin asiat, esim. jokaviikkoinen pullan paistaminen. Sellaisilla eleillä tekee toiselle selväksi, että "hei, mä olen tässä ja välitän". Sen sijaan jos laukoo kettumaisia "sääkin oot ihan paska, pilaat kaiken, painu muualle" -latinkeja, tekee vain enemmän vahinkoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
saman luontonen 11v tyttö ja rankkaa se on!
kysyin just mun omalta äidiltä, että olinko mä samanlainen tossa iässä ja kuulemma olin, oli kuulemma kaikki aina huonosti ja äitikin ruma ja tyhmä.
Sanoi vaan, että koita kestää ja pakkohan se on.
Yritän lohduttautua sillä, että nykyisin ollaan äidin kanssa parhaat kaverit, ehkä mekin tyttären kanssa sitten joskus :)
Ja on meillä hyviäkin hetkiä, tyttö on lapsista vanhin ja kun kahdestaan ollaan liikkeellä ja puhutaan "isojen"tyttöjen juttuja, mietin aina kuinka ihanaa se on, että mulla on tommonen ihana tyttö kenen kanssa rupatella ja sitä kuunnellessa tulee mukavasti oma nuoruus mieleen, vähän kun sais elää sen kaiken uudelleen :D
Tyttö meni nukkuun ja sekin mua nyt harmittaa etten sanonu edes hyvää yötä. Lähdin koneen ääreen istuun etten sanois enempää pahasti yötä vasten.
Mä en ole enää nuori mutten nyt vielä kai vanhakaan mutta huomaan että en ole sopiva äidiksi. En ole riittävän aikuinen vaan suutun ja loukkaannun liian helposti.
Tyttö on aina ollu toooooosi tooooosi vaikee. Iahn eri kastia kun sisaruksensa, joiden kanssa joudun välillä vääntään mutta ei mitään samanlaista kun vanhimman kanssa.
Mä en tiedä miksi mulle pitää sanoo pahasti. Mä oon yritin olla hyvä mut viimeset pari vuotta mulle on ollut sama vaikka tyttö muuttaisi pois. Mulla on vaan voimat loppu.
Ja niin p´ska oon että sanoin että voi ihan rauhassa mennä ettiin parempaa äitiä kun mulle pitää aina olla ilkeä.
Onko mun kasvatus menny pieleen vai oonko niin perusmätä että en jaksa omaa lastani.
Onko mun kasvatus menny pieleen vai oonko niin perusmätä että en jaksa omaa lastani.
Kuulostaa siltä, että teillä molemmilla on vain paha olla ja puratte vointianne toisiinne. Eihän se tietenkään mitään auta, mutta joskus sitä vain ajautuu tuollaisiin pattitilanteisiin.
Tilanteen purkaminen vaatinee työtä teiltä molemmilta. Yksin et voi asioita muuttaa, mutta on myöskin aivan varmaa, että se teini ei tee ensimmäisenä aloitetta. Luultavasti tilanteenne helpottuisi jo muutamalla oikealla sanalla ja teolla, joiden löytämiseen saatatte tarvita apua.
Oletko katsonut esim. MLL:n nettisivujen materiaaleja? Siellä on älyttömän paljon hyviä kirjoituksia, vinkkejä sun muuta koskien lasten eri ikävuosia. Lataa vaikka iltalukemiseksi tämä: http://www.mll.fi/@Bin/11802123/vin-sanakirja-web.pdf
MLL:llä on myös Vanhempainpuhelin, jos haluat jutella jonkun kanssa mietteistäsi ja kysyä neuvoja. Lisää luettavaa voi katsoa täältä: http://www.mll.fi/vanhempainnetti/ika/12-15/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mua itkettää ja samalla harmittaa. Mä oon liian ehdoton ja kun kumpikaan ei anna periksi niin tilanne on tää. Vaikka välillä haluisin tytön hornan tuuttiin just sillä hetkellä niin silti odotan lähes paniikilla ja kauhulla hetkee kun ei se enää asukaan kotona.
Mä luen mitä tuolla linkissä on ja koitan mennä nukkuun.
Kiitti vielä teille jotka viitsitte vastata.
ap
ja suutuksissa tulee sanotuksi kaikenlaista. Muistathan myös pyytää anteeksi kun käyttäydyt huonosti. Ihan hyvä äiti oot :)