Kuinka kieroon kasvaa lapsi, joka uhmaraivossaan kiljuu ja karjuu

hänestä ei tule tuollainen niinkuin nro 9 tai ap :D

Yrittäkääpä vähän ymmärtää, että lapsilla on temperamenttieroja... hohhoijaa

Lapsen kiukusta ei pidä aikuisen suuttua, eikä toisaalta hirveästi lepytelläkään, kun sakset on otettu pois syystä. Eli ollaan lähellä, mutta ei mennä omalla tunteella mukaan, on minusta ihan oikea tapa reagoida uhmakiukkuun. Eli kasvaa ihan tavallinen lapsi.

kieroudesta ei voi tietää muuta kuin se että jos vanhemmat on olleet kieroja ihmisiä tulee lapsestakin mutta itsepäinen tulee ja se on hyvä.

Neuvolapsykologinkin mukaan. jos on todettu, ettei muksu tuossa tilassa ota mitään puhetta vastaan. Odotaan, että lapsi rauhoittuu ja puhutaan asiasta sitten. Meidän raivotar huusi pahimmillaan 2h putkeen. Itsekseen jäi noi pois ennen eskari-ikää.

Ehkäpä se oli jo 75.s kerta sille päivää kun piti selittää, miksei jotain saa tehdä. Ehkä äitiä väsytti. Oli vieras kylässä ja uhmis uhmasi.

Ehkä ystävänä voisit ajatella myötätunnolla häntä.



Vahvatahtoinen lapsi pärjää tässä maailmassa. Se, että hän uskaltaa kiukuta kertoo hyvästä kodista. En usko, että hänen kiukkuaan sivuutetaan joka kerta. Ainakin sain kirjoituksesi perusteella kuvan, että takerruit yhteen pieneen hetkeen.



Jos tällainen olisi toistuvaa, lapsi oppisi ennen pitkää, että negatiiviset tunteet on kiellettyjä. Luulisi, että hänessä on jotain vikaa tai pahaa, mutta en usko että tässä oli siitä kyse.



Leppoisaa illanjatkoa, ap. Löysytä vähän nutturaa ja nosta jalat pöydälle, beibs!

että äiti ei ryntäile hössöttämässä joka raivarin tullen. Sitten kun on tosi hätä, pitää reagoida tietenkin, tai jos tilanne on lapselle jotenkin hämmentävä, uusi tms.

2-vuotias poikani ei halua kuunnella raivostuessaan mitään, joten en sano mitään. Pysyn vain lähellä ja yritän olla rauhallinen ja empaattinen. En tiedä, kasvaako hän kieroon.



Mun mielestä on parempi odottaa rauhassa myrskyn laantumista kuin ruveta jakelemaan rangaistuksia tunteiden ilmaisemisesta.

Rauhallisella olemuksellaankin äiti voi lapselle opettaa, että kiukku on hallittavissa. Onhan se hyvä lapselle opettaa tunteita ja kertoa, miksi sakset otetaan pois, mutta ei kyl aina jaksa.

Odotahan kun omasi on uhmaiässä. Se se vasta vaatiikin, että pysyy rauhallisena. Helpompi ois alkaa kans kiljumaan kitarisat ojossa

tulee korkkiruuvimainen pummi, joka spurguilee loppuikänsä ojassa. Yhdessä samassa ojassa näkemättä ikänään muita ojia.