Onko mahdollista? Puheen oppimisesta..

meil puolivuotias osaa sanoa äiti. Aina kun sanon: sano äiti, sanoo äitti

Lapseni, nyt 7,5 kk toisti kerran lauseen sanasta sanaan (2 sanaa). Eli kun kaveri kysyi toiselta, että onko hieno, niin lapsi apinoi "Onko ieno" ja ihan samalla äänenpainolla ja heti perään. Kun luen hälle kirjaa, hän on mielestäni näyttänyt kysyttäessä kuvaa, jota kysyn.

Kysynt siis olen, missä koira ja hän näyttää kämmenellä kuvan päälle. Onko tuo siis mitenkään mahdollista vai kuvittelenko vain?

Mitä tämä ennustää puheen oppimisesta? Koska se ensimmäinen oikea sana mahtaa tulla?

Meidän tyttö haki sanoja kanssa tosi tosi nuorena ja näytti kuvakirjasta oikeita kuvia kysyttäessä. En nyt jaksa enää muistaa milloin se oli mutta hyvin nuorena kuitenkin...:) ehkä juuri noihin samoihon aikoihin....

ensimmäisen sanansa 8 kk iässä: "äiti". Käyttivät tuota sanaa päivittäin jo noin pienenä. Siitä huolimatta molemmat puhuivat 4 vuotiaana vain noin 4-5 yksittäistä sanaa. Kummallakin on kielenkehityksen häiriö.



On mahdollista, että lapsi puhuu yksittäisiä sanoja jo noin pienenä. Mutta siitä ei voi vielä ennustaa oikein mitään kielenkehityksen suhteen.

alkoi sanomaan sanoja 7kk:n iässä. Vuoden ikäisenä jutteli jo tosi paljon. Olen itsekin oppinut puhumaan tosi pienenä.

sana tuli 7,5kk iässä ja oli äiti. Ihan parasta

Ei silloin ole kyse varsinaisesti puhumisesta.

"Kyllähän lapsi voi matkia. Ei silloin ole kyse varsinaisesti puhumisesta."



Itse asiassa puhumista ja matkimista on erittäin vaikea erottaa toisistaan. Isompikin lapsi matkii paljon, vaikka tuntuu, että lapsi puhuu. Kun vanhempi esim. osoittaa helikopteria 2-vuotiaalle, ja sanoo "katso helikopteri" ja 2-vuotias osoittaa sormellaan taivaalle ja toistaa "helikopteri", niin matkiiko hän vai puhuuko. Lasten puhuminen on hyvin pitkään matkimista joko välitöntä tai viiveellä matkimista. Kun esim. pieni 2v lapsi soittaa leikkipuhelimella: "haloo, haloo", hän matkii (jäljittelee viivästetysti aiemmin näkemäänsä).



Olen sitä mieltä, että "matkiminen" on lähes poikkeuksetta puhumista (poikkeuksena lähinnä se, että ihminen matkii, mutta ei ymmärrä matkimaansa, esim. autismissa tai tietyissa harvinaisissa kielihäiriöissä tms).

meillä kävi näin. Kyllä monen suu loksahti auki kun tyttäreni puhua pulputti selkeästi jo 1,5 vuotiaana.



Ensimmäiset selvät sanat tuli alle vuoden iässä.

Jopa sanapareja oli alle vuoden iässä.



Tyttö on edelleen verbaalisesti lahjakas.