Mä en vaan ymmärrä miksi lapselle ei voi antaa toista ruokaa

niin tuskin oppii aikuisenakaan.

niin tuskin oppii aikuisenakaan.

Onpa kumma, minä kun olen oppinut syömään esim. homejuustoja vasta aikuisena. Ja valkosipulia myös.

ja nyt aikuisena syön liikaa mitä vaan. Meillä ei lapsia pakoteta syömään mitä tahansa.

miten monta ruokaa sinusta meidän perheessämme pitäisi lapsillemme valmistaa, kun yksi ei tykkää yhdestä ja toinen toisesta ruoasta?

että aikuistenkin joukossa on nirppanokkia, joille ei tarjottu ruoka kelpaa. Ja tehdään vielä kauhea numero siitä: HYYYYII, en syö! Todella huonoja tapoja ja kuvastaa tätä kammottavaa aikaamme. Toisilla on mistä valita ja toisilla ei edes elääkseen.. :(

vieraille lapsille munuaisia ja verta tihkuvia pihvejä. Mä en kerkiäis tekemään mitään muuta kuin laittamaan ruokaa, kun laittaisin kolmelle lapselle ruokaa, josta he tykkäävät.

Mä en pakota syömään, mutta maistaa pitää eikä muuta ruokaa saa. Meillä toisen inhokkiruoka on usein toisen lempiruoka.

ja sitä syödään mitä on tarjolla.

niin tuskin oppii aikuisenakaan.

Ma olin lapsena aivan meganirso syomaan, ja nyt 40v ikaisena maistuu kaikki, ainoot asiat jotka saa yokkimaan on homejuusto ja sienet.

että aikuistenkin joukossa on nirppanokkia, joille ei tarjottu ruoka kelpaa. Ja tehdään vielä kauhea numero siitä: HYYYYII, en syö! Todella huonoja tapoja ja kuvastaa tätä kammottavaa aikaamme. Toisilla on mistä valita ja toisilla ei edes elääkseen.. :(

läskisoosia koska sinäkin syöt? minä aikuisena päätän ihan itse mitä suuhuni pistän.

meillä ei ole pakko syödä ruokaa, jos ei siitä pidä. Silloin voi syödä leipää, salaattia tms. mitä muuta on tarjolla (no, pelkkää leikkelekinkkua tai juustoa saa syödä vatsaansa täyteen). Seuraavalla aterialla sitten jotain muuta.



Samaa, kelpaamatonta, annosta en tarjoa uudestaan, se olisi minusta kiusaamista. Seuraavana päivänä voi kuitenkin taas olla sitä samaa "pahaa" ruokaa, jos sitä on tehty reilu annos.

Sun muut erikoisemmat ruuat syömään vasta aikuisemmalla iällä. Olen vain lapsena ollut kamalan ennakkoluulonen, mutta mitään omia ruokia minulle ei koskaan erikseen tehty. Se oli kai se syy miksi tahdoin ihan itse alkaa niitä "pahoja" maistelemaan.

Ja ainahan voi tehdä itselleen saman elämän kuin eks anoppini joka laittoi useinkin kolme eri ruokaa. Itselleen ja miehelleen oman ruuan ja kahdelle nuorimmalle lapselle oman ruuan..Jännää sinällään että näistä lapsista toiseksi nuorin ei enää omille neljälle lapselle tee omia ruokia vaan kaikki syö samaa kuin äiti ja isäki.

niin tuskin oppii aikuisenakaan.

Onpa kumma, minä kun olen oppinut syömään esim. homejuustoja vasta aikuisena. Ja valkosipulia myös.

että aikuistenkin joukossa on nirppanokkia, joille ei tarjottu ruoka kelpaa. Ja tehdään vielä kauhea numero siitä: HYYYYII, en syö! Todella huonoja tapoja ja kuvastaa tätä kammottavaa aikaamme. Toisilla on mistä valita ja toisilla ei edes elääkseen.. :(

läskisoosia koska sinäkin syöt? minä aikuisena päätän ihan itse mitä suuhuni pistän.

Kyse on tarjotusta ruuasta. Pitääkö minun valmistaa läskisoosia, koska sinä haluat sitä syödä, mutta minä tahtoisin tarjota jotakin muuta? Eikö ole hyvien tapojen mukaista syödä kylässä sitä mitä tarjotaan? Täysin käsittämättömältä tuntuu minusta ajatus siitä, että vieraat sanelisivat sen, mitä kyläpaikassa suostuvat syömään. Pitäisikö jokaiselta kylään tulevalta lapselta tai aikuiselta pyytää etukäteen raider-lista, kuten rokkitähdiltä, KUKKUU! Ruoka-aineallergiat erikseen, mutta jos vierailleni ei minun ruokani maistu, niin en aio vaihtoehtojakaan alkaa väsätä.

minut on kasvatettu lapsena syömään ruoka mitä on tarjolla. Serkkuni puolestaan sai nirsoilla aivan vapaasti.

Itse olen aikuisenakin "kaikki ruokainen" ja serkkuni edelleen nirsoilee kaikesta.

Omat lapseni olen opettanut syömään kaikkea vaikka kaikesta ei tarvitsekaan pitää.

En nyt mitään verisiä pihvejä lapselle tunge kuitenkaan..

Jos on jotain uutta ja erikoista niin annan sitä vähemmän lapselle. Näin saa maistaa mutta ei ole mitään pakkosyöttämistä.

Mä elin lapsuuteni käytännössä parilla ruokalajilla. Yksinkertaisesti en voinut pistää useimpia ruokia suuhuni, tuntui että joutuisi yökkäämään. Ruoka oli mulle vastenmielistä. Nyt aikuisena syön (melkein )mitä vain. Tätä on tietysti vaikea uskoa niiden joihin uppoaa mikä vain. Toisille se ruoka vaan ei ole se juttu.

niin tuskin oppii aikuisenakaan.

Ma olin lapsena aivan meganirso syomaan, ja nyt 40v ikaisena maistuu kaikki, ainoot asiat jotka saa yokkimaan on homejuusto ja sienet.

jos siis "yokkii" sienista ja homejuustosta...

Tosin mulla onkin tapana tehdä aika erilaisia ruokia eikä uudet kokeilut aina osu oikein nappiin. Ei ole niitä ei-niin-onnistuneita aina pokkaa pakottaa ketään syömään. Teen siis mm. intialaista ja turkkilaista voimakkaasti maustettua ruokaa, käytän erilaisia homejuustoja jne. En oikein jaksa alkaa vaatimaan, että 2 v ekalla yrittämällä tai edes viidennellä tykkää ihan kaikesta. Ja useimmissa ruoissa ei ole sitä viidettä kertaa vielä päässyt edes maistamaan, kun monia ruokia teemme hyvin harvoin, joten ei harjoittelukertojakaan tule.



Lisäksi kun lapsi oli pitkään allerginen ja on vasta viimeiset puoli vuotta päässyt maistelemaan ruokia vapaammin, minusta on vähän liikaa vaadittu, että pitäisi yhtäkkiä syödä ihan mitä tahansa äiti keksii eteen laittaa.



Onhan sitä aikaa opetella erilaisia makuja.

ainakin omista lapsista kyllä tiedän, että milloin venkoillaan vaan venkoilun vuoksi, ja mitkä ruuat ovat kenellekin niitä, joista eivät aidosti pidä.



En pakota syömään, mutta inhokkiruuan tilalle tarjoan jotain muutakin, mitä sattuu olemaan, usein salaattia ja leipää. Sitten taas jos päällä näyttää olevan nirsoilu nirsoilun vuoksi, niin olen vähän tiukemmalla linjalla, ja jos mikään ei kelpaa, niin sitten ollaan ilman ja katsotaan seuraavalla aterialla uudestaan.

meillä ainakin minä osaan kokata, ja lautaset syödään tyhjäkis. Ei tarvitse aina olla lempiruokaa eikä edes toisiks parasta, mut kaikki syödään. Välillä kysyn ruokatoiveita.

kun lapset eivät tykkää mistään ruoasta. Ei välitettäisi edes pottumuusista eikä lihapullista tai nakeista, toinen ei söisi lihaa, kumpikaan ei söisi makkaraa..

Jumaliste mä ala tekemään kaikille eri ruokia. Isänsä tosin on joskus sille linjalle lähtenytkin, että toiselle saattoi olla valmislasagnea ja toiselle maksalaatikkoa, kun kumpikaan ei pidä toisesta.

Helkkari, meillä söisivät periaatteessa vain leipää ja ehkä jotain paistinpottua, jos laitettaisi jotain "lasten mielestä hyvää".

Jos samassa ruokapäydässä söisi kolme pientä lasta, yksi iso äitinsä passaama aikamiespoika ja sinulla itselläsi olisi joku oikea terveysongelma ruokien suhteen, niin laittaisitko todellakin kaikille 5 syöjälle eri ruokaa?



Meillä menee niin, että itse kunkin herkkuruokia tehdään vuorollaan. Jos joku on yhden inhokki ja toisen lempiruoka, sitä tehdään silloin, kun sitä inhoava ei ole syömässä tai hänelle on tarjolla vaikka edellisen päivän ruokaa.



Saa syödä tai olla syömättä, mutta eri ruokaa ei tehdä. En myöskään jätä kenenkään mieliruokia tekemättä siksi, että ne ovat jonkun toisen inhoamia.