Miksi pieruille pitää nauraa?
Mä en tajua. Mun mielestä se on ihan normaali ruumiintoiminto, varsinkin lapsilla on maailman luonnollisin asia välillä paukutella.
Kaverin 4v lapsi oli kylässä ja sai kauhean naurunremakan kun minun 3-vuotiaani pieraisi. Itse en noteeraa pieruja mitenkään, korkeintaan todetaan, että tulipa pitkä paukku tms.
Yhdistän nauramisen jotenkin nolaamiseen, ja mun mielestä noin luonnolliselle asialle ei pidä nauraa. Oma tyttönikin taisi mennä hämilleen kun ajatteli tehneensä jotain väärin. :(
Kertokaa, oi kertokaa, miksi pierut ovat niin hauskoja?
Kommentit (13)
että pierussa ei olekaan yhtään mitään hauskaa - esim. julkisella paikalla sehän on vain häpeällistä ja noloa. Pieraisija nauraa merkkinä "ymmärrän, että mitä juuri tein, on äärimmäisen kiusallista". Myös joku muu tilanteessa olija voi nauraa tästä syystä "minun on noloa joutua todistamaan sinun alennustilasi".
mua helpotti, kun aloin reteesti pieraista miesystävän kuullen, ja naureskelin ja virnistin päälle. Ei tarvinnut enää myöskään miehen nolostua pieraistessaan, eikä kummankaan esittää ettei mitään paukkua päässytkään.
Että jos mä nauran sun pieruillesi, niin mun tarkoitus on vain vähentää sun nolostumistasi. Jos haluaisin olosi mahdollisimman tukalaksi, olisin totisella naamalla, ja esittäisin etten huomannut mitään..
mut se voi keventää tunnelmaa, jos pierisijaa nolottaa.
Meillä tyttö 5v nauroi ihan täysillä omille pieruilleen, mutta ei sitä naurattanut se jos minä tai isänsä pieraisi.
Minusta niissä ei ole mitään nauramista. Itse kärsin vuosia suolistotulehduksesta ja valtavista ilmavaivoista, siinä sairaudessa on kuin kaasupallo ja se ilma pitää vain päästää pois. Mitkään vittuilut, nauramiset tai huomauttelut eivät parantaneet vatsaani. Niistä huolimatta vatsani oli yhä sairas. Mutta se parani kun odotin kuopusta. Jostain syystä raskaus paransi. Minulle ei tulisi mieleenikään nauraa, huomautella tai vittuilla kenellekään joka joutuu piereskelemään. Se on huonoa käytöstä.
Ärtyneen paksusuolen oireyhtymästä kärsivänä olen joutunut ilmavaivojeni takia moneen noloon tilanteeseen - ja vielä aikuisetkin mielellään nolaavat toisen tällaisella asialla. En jaksa ymmärtää, mutta jos on luonteeltaan kiusaaja niin silloinhan etsii minkä vain keinon nolata/eristää ulkopuolelle.
miettinyt tuota, että mikä olisi sopiva tapa reagoida paukutteluun. Lapset tekevät sitä joskus kiusatakseen, minkä saa kieltää.
Mutta lapsenkin olisi syytä tajuta, ettei ruokapöydässä tai välttämättä muiden seurassa voi piereskellä, jos sen vaan pystyy estämään. Silloin ainakin voisi poistua hetkeksi.
Aina sitä ei voi estää, joten tuntuisi julmalta ärähtää ruokapöydässä vahingossa tulleesta "kaasupommista". Nauraminen on astetta kevyempi reagointi, muttei kyllä silloin, jos paukuttelija itse ei naura. Vai tuntuuko hymähtely joka tapauksessa nolaavalta?
Miksi kipu/kuolema itkettää?
Miksi pippuri aivastuttaa?
Miksi masturboidessa tulee orgasmi?
Miksi pierut naurattavat?
Koska nuo ovat luonnollisia reaktioita!
Pimeä luola, jota vain sen keskellä roihuavan nuotion liekit valaisevat varjojen tanssiessa kivisillä seinillä. Ulkoa kantautuva lähistöllä partioivan susilauman ulvonta saa vanhemmat lapset painautumaan tiiviimmin äitiensä ja yksi vastasyntynyt alkaa itkemään vaimeasti. Uglak tarttuu keihääseensä varmistaakseen sen olevan nopeasti saatavilla. Kaikki pidättelevät henkeään.
Jostain luolan nurkasta kantautuu pitkä viipyilevä "Präpärpäpräääääääääät..." Kuluu sekunti ennen kuin yleinen naurunremakka täyttää luolan.
Vierailija kirjoitti:
että pierussa ei olekaan yhtään mitään hauskaa - esim. julkisella paikalla sehän on vain häpeällistä ja noloa. Pieraisija nauraa merkkinä "ymmärrän, että mitä juuri tein, on äärimmäisen kiusallista". Myös joku muu tilanteessa olija voi nauraa tästä syystä "minun on noloa joutua todistamaan sinun alennustilasi".
ovat yhteiskunnassamme tabuja. Luonnollinenkin asia voi olla tabu. Jossain vaiheessa lapsi oppii tämän (ehkä juuri se nelivuotias). Huumori syntyy näiden tabujen rikkomisesta. Simple as that.