Kummeista!

Jos on, niin tuskin osaa vauvan kanssa leperrellä. Asia muuttuu kun lapsi kasvaa ja ottaa kontaktia eri tavalla. Annahan nyt ajan kulua :)

Lapsi on vasta puolivuotias. Ei semmoisen kanssa voi (kummi) mitään suhdetta luoda. Ja kyllä, kummi voi ilmaantua lapsen elämään, kun lapsi on 2-3v.

Kyllä on lapseton mies, asuu yksin, seurustelee kyllä.



Toivon niin suuresti, että ottaa kontaktia vielä.



Asumme vielä eri kaupungeissa niin olisi vain kiva, jos kummi kävisi vaikka meillä kahvilla näkisi siinä samalla lastamme. Mutta ei, kun puolisoni kanssa tavataan aina jossain muualla.



Ja tämä eri kaupungissa asuminen ei ole este, koska me reissaamme ja hän reissaa joka kuukausi kaupunkiin missä me tai hän asuu...

En tarkoita, että kummin pitää alkaa leikkimään ja kiertämään ympäri Suomea lapsemme kanssa.



Pointtina, että jos kummi pitää yhteyttä puolisooni aktiivisesti; miksi ei voisi kysyä mitä lapsellemme kuuluu tai kun lähtevät puolisoni kanssa jonnekkin, miksi ei voisi tulla käymään niin, että lapsi edes tunnistaisi kasvot kahden kolmen vuoden päästä?



En ole mitään suurta vaatimassa. Tuntuu vain inhottavalta, kun lapsi on pelkkää ilmaa kummille.

mutta kuulostaa siltä että sua tosiasiassa riepoo miehen (ja kaverin) menemiset! Mikä siis ei ole väärin muakin riipois jos mies olis omissa menoissaan jatkuvasti!



Mutta kummi voi luoda suhdetta sitten kun lapsen kanssa pystyy leikkimään yms. ja harnoin ne kummit nyt niin kovin kiinteästi on mukana lapsen elämässä että monta kertaa vuodessa tulisivat lasta katsomaan ellei näin ole ollut ennen kummiuttakin.

alkoi pitää lapseen yhteyttä (eli joskus kortteja, joskus lahja) vasta kun tämä ymmärsi, mistä ne tulevat hänen mielestään. Eli 5-vuotiaana.

Voin hyvin kuvitella, että lapseton mies (miehesi ystävä) ei osaa leperrellä vauvalle..



Saattaa hyvinkin tulla kuvioihin kun lapsi kasvaa. Taaperon kanssa leikkiminen on varmasti paljon antoisampaa tuollaiselle lapsiin tottumattomille miehille kun vauvan katseleminen.



Että odota ihan rauhassa, älkääkä vaan missään tapauksessa alkako ahdistelemaan kummiparkaa vaatimuksillanne. Se saattaisi olla viimeinen virhe.



Ja sekin vaan on totuus, että monesti vanhemmat luulevat/haluavat lastensa merkitsevän kummille paljon enemmän, mitä kummilapset todella merkitsevät. SOri.



Millainen kummi itse olet? Tai miehesi olisi sinkkuvuosinaan ollut?

Kyllä riepoo! Koska ovat aina olleet aktiivisesti tekemisissä (isä ja kummi) ja ovat nytkin niin mielestäni kummi voisi vaivautua edes kerran puolessa vuodessa meidän kodin eteistä pidemmälle, että näkisi lapsemme!



Toiset ajattelevat varmasti, että olen kovin vaativa, omasta mielestäni en kuitenkaan asian suhteen paljoa vaadi. Kaksi kertaakin vuodessa riittäisi lapsemme näkemiseen niistä 12 tai 24 kerrasta, kun puolisoni ja kummi tapaavat. ;)



Vaikka lapsemme on nyt vasta puolivuotias, niin haluan asian siksi jo tässä vaiheessa ottaa esille, jos kummi ei haluakkaan olla tekemisissä lapsemme kanssa niin voin jättää asian mielenrauhaani ja nauttia kahdesta ihanasta kummista! :)

sen jälkeen käynyt kerran muuten.ja toi barbin. Se on ristiäislahjan lisäksi ainoa lahja. Tyttö pääsee ensi kesänä ripille mietin kutsunko häntä lainkaan??

Mitä tekisitte??

Hei,



ihanaa, että joskus täällä saa myös kannustavaa palautetta, eikä heti hyökkävää ja negatiivista! :)



Itseäni, kun asia on alkanut ärsyttämään ja ehkä nyt saattanut myös tehdä suuremman numeron asiasta mitä asia onkaan.. Voiko nainen edes laittaa hieman hormoonejen piikkiin? ;)



Ei olla kummia ahdisteltu, enkä haluakkaan sitä. haluan, että kummi oma-aloitteisesti on kiinnostunut.



Itse olen varmaan "liian aktiivinen" kummi, olen hyvä ystävä kummilapsen äidin kanssa, jonka vuoksi olemme olleet aina yhteydessä viikottain.



Ja olemme kutsuneet käymään, itseasiassa olen ehdottanut joka kerta miehelleni, että kummi tulisi ensin meillä kahvilla käymään ja sitten lähtisivät pelamaan.. mutta aina kiire aikataulu perusteluna.

Minä en kutsuisi kummia juhliin, koska jos ei ole pitänyt lähes 15 vuoteen yhteyttä miksi pitäisi kutsua rippijuhliin? Voithan sinä kysyä tytäreltäsi haluaako hän kummin juhliin? :)

sen jälkeen käynyt kerran muuten.ja toi barbin. Se on ristiäislahjan lisäksi ainoa lahja. Tyttö pääsee ensi kesänä ripille mietin kutsunko häntä lainkaan??

Mitä tekisitte??

joka on lapseton mies! Ja lapsi on jo rippikoulun käynyt ja yhdeyden pito senkun jatkuu vaan!



"Tällaisista löytyy sukulaista ja ystävää. Yksi yhteinen nimittäjä kuitenkin on: perheellistyminen. Kun nämä pariutuivat vakavammin ja etenkin kun saivat lapsia, niin kummilapsi sai jäädä. Yksi kummeista oikein kovasti aina sanoi, että tekee sitten tyttäremme kanssa sitä ja taätä, kun tyttö kasvaa. Tyttö on jo iso, mutta mihinkään luvattuun teatteriin tms. eivät ole kertaakaan menneet. Nyt hänelle tuli se perhekin, että se siitä sitten...



Meillä on siis monta lasta ja osa lapsista hyvinkin isoja, eli on vertailupohjaa.

Olen sopeutunut ajatukseen ja pidämme itse hyvää huolta lapsistamme. Kummeista kyllä puhutaan paljon (tietäisivätpä vain kummit!) lasten kanssa. Eli he ovat meille tarkeitä.





Puolivuotiaan äitinä en veilä osaisi perustaa, kuinka kummi jatkossa pitää yhteyttä, katsohan sitten vaikka viiden vuoden kuluttua. SItten sinullakin on ehkä toinenkin lapsi ja ajatuskanta laveampi. Onko sillä lopujen lopuksi oikeasti vaäliä, miten usein se kummi vierailee?



Niin, yhdestä kummistä olin aina jaatellut, että hän ei pitä oikeastaan yhteyttä. Mutta sitten hän muisti lasta sellaisessa tilanteessa, että se tuntui meistä tosi hyvältä, selvästi siis ajattelee (uskon, että muistaa iltarukouksessaan useinkin).

Lapsi on vasta puolivuotias. Ei semmoisen kanssa voi (kummi) mitään suhdetta luoda.

terveisin eräs aktiivinen kummi

Myöhemmin se jää muuten kaukaiseksi. Itselläni on ollut etäiset kummit pienenä ja etäisiksi ovat jääneetkin, valitettavasti. Ei lapsen elämään voi isompana noin vain hypätä mukaan.

Voin hyvin kuvitella, että lapseton mies (miehesi ystävä) ei osaa leperrellä vauvalle.

Ei ole sinänsä väliä montako kertaa vierailee... mutta se, että voiko todella olla kaksi, kolme tai neljä ensimmäistä vuotta, että ei näe lasta ja sitten tulee kuvioon. Tottakai me vanhempina jutellaan lapselle sitten, kun hän ymmärtää kummeista... ketkä ovat kummeja. Mutta voisi ehkä nähdä aiemminkin kuin sillon kolme vuotiaana.



Ja halusinkin asiaan juuri näitä mielipiteitä, kokemuksia ja millaisia kummisuhteita muilla on.

Niinpä! Kummiksi jos lupautuu niin mielestäni se tarkoittaa sitä, että ollaan lapseen yhteydessä pienestä pitäen, jotta se suhde voi kehittyä. Kummi ja lapsi tutustuvat toisiinsa.



Kai lapsi vierastaa kummia, jos kummi ottaa kontaktia ensimmäisen kerran, kun lapsi on kolme vuotias esimerkiksi...

Olen tavannut syntymästä lähtien. Vauva oppi tunnistamaan minut aika pienenä. Samassa kaupungissa asutaan. Minulla ei ole omia lapsia.

Nuorin lapsemme ei ole nähnyt kahta kummiaan kuin ristiäisissä ja pari kertaa sen jälkeen. Matka on pitkä ja hankala. Ajatuksissamme ja puheissamme kummit ovat kuitenkin läsnä hyvinkin paljon.

Mielestäni kummin tehtävä ei ole kantaa lahjioja ja käydä se ajatus on tärkein.



On tosi vaikeaa löytää samantyyppisiä kummeja, kun lapsia on useampia. Ja mekään emme antaneet (onneksi) vanhimmallekaan lapselle, kuin kolme kummia. Meillä on viisi lasta ja siinä oli viimeisellä kerralla jo tekemistä, että kummit löydettiin.