synnytys
mua on ihan oikeasti alkanut ällöttämään koko synnytys, kaikke ne osat siitä.. jotenki tuntuu et en halua synnyttää ollenkaan! kuulostaa tyhmältä, yksi lapsi jo aikaisemmin ja silloin synnytys käynnistettiin ja oli kamalaa 16h.. silloin en ajatellut kun en tiennyt mitä tulemaan piti..näin nyt viikot 32 ja ahdistus vaan kasvaa koko synnytyksestä. :( kaikki ne kivut, se ns häpeä olo koko touhu siis ei helvetti.
Kommentit (5)
Ei siinä oikeasti ole mitään hävettävää. Sulla on nyt jotain muuta ongelmaa siinä asiassa. Synnytys on kaunis asia.
Häpeätkö sukupuolielimiäsi vai mitä?
varmaan sitä eniten häpeän ettei pysty hallitsemaan itseään et tosiaan on jonkun muun "armoilla" ja sitä kipua .. ja miehen katsomista kait tosiaan pysyy siellä pään yläpuolella .. aikaisemassa synnytyksesä nykyinen ex oli juri puhelimessa kun pikkunen tullatupsahti siis muuten oli mukana koko ajan jne.. mut se oli jotenki erilaista.. nyt vaistoan sen jo nykyisessä et sekin jännittää ihan hirveästi.. vaik ei sitä niin sanokkaa.. tämä on miehen eka lapsi ja hänen kaveriporukoissaan lapsia ei vielä okein ole. mun kavereissa taas enemmän. ikää meillä 26
Opettaisitko miehen hieromaan sinua selästä? Se auttaisi sisnua rentoutumaan (ja samalla hän voisi rentoutua). Ottaisitko asiaa puheeksi myös miehen kaanssa, ....muru..., jännittääkö sua tuleva synnytys...
Ja se että googlaa synnytys ja lukee artikkelit.
Mua olis auttanu doula todella paljon toisessa synnytyksessä, ensimmäinen kun oli mikä oli huonoine kokemuksineen. Nyt jos kolmatta odottaessa olen todellakin lukenut artikkeleita ja lukenut erilaisista asennoista jotka voi auttaa rentoutumiseen ja supistusten hallintaan. Oppii lukemaan omaa kehoaan.
Doulan aion hankkia, ihan varmasti. Tiedän ettei mies juurikaan jännitykseltään osaa mun kanssa olla. Miehiä pelottaa se kova kipu. Ja se ettei ne ihan oikeesti tiedä miten niitten pitäisi olla ja käyttäytyä...
Voimia! Kannattaa selvittää ennen synnytystä nuo mieltäsi painavat asiat, jotta synnytys itsessään olisi kaunis ja jäisi mukavat muistot.
auttoi supistusten aikana kun mies hieroi alaselkää, hän oikein tuskastui kun vaadin sitä koko ajan...! onhan se synnytys maailman luonnollisin asia, mutta ymmärrän hyvin että se myös pelottaa, kyllä se varmaan useimpia naisia vähän pelottaa, kun koskaan ei voi tietää miten kaikki menee. Mulla oli synnytyksen jälkeen jotenkin rikkirevitty olo, synnytys sinänsä meni hyvin, mutta oli se sen verran brutaalia touhua, etten koe siitä nauttineeni. Ja rintojen pingotus kauheiksi kuutioiksi, kun maito alkoi pakkautua, se oli kans toinen järkytys!
Hävettävää synnytyksessä ei kyllä ole, ei minkäänlaista. Kätilöt ovat kaiken jo nähneet, huutavia, kiroilevia äitejä, suolen tyhjentymisiä pinnistäessä jne.
Sitä raskauttasi kestää enää muutaman viikon. NAUTI omasta kehostasi nyt, ja siitä uudesta elämästä sisälläsi. Jos tämä olikin se viimeinen lapsesi?
Mitä sä häpeät? Mitä sä pelkäät? Ihan kaikella ystävyydellä, googleta synnytys ja hyppää yli kaikenmaailman keskustelupalstat, lue ihan oikeesti faktaa synnytyksestä ja siitä että voit itse vaikuttaa hiukan asioiden kulkuun.
Kuka sinulle tulee tukihenkilöksi, miettisitkökään vaihtoehona että nainen tulisi sinua auttamaan ja tukemaan, Doula?
Koko touhuhan on täynnä kaikkia eritteitä mitä vain kuvitella saatat =), eikä varmasti edes riitä.
Tsemppiä! Toivottavasti synnytyksesi sujuu hyvin ja pääset paniikistasi eroon.