Mietitkö koskaan työkavereistasi että kuka nuokin on rekrytoinut?
Miten voikin olla niin sekalaista sakkia työpaikoilla, kun ajattelee miten vaikeaa työllistyminen on ja millainen kilpailu vallitsee, ja työpaikat on täynnä laiskoja, kitiseviä, vastuuttomia ja alati saikkuilevia ihmisiä.
Tuleeko tällaisia ajatuksia kun katsot työkavereitasi? Osaako jotkut tsempata ihan helvestisti haastatteluissa?
Kommentit (19)
tiedän että ovat tulleet suhteilla suurimmaksi osaksi. Mutta sitä mietin, aika useinkin, että monelle tekisi oikein hyvää olla pätkätyöläisenä muutaman vuoden. Saisi vähän perspektiiviä siihen, miten rankkaa jatkuva työpaikan vaihtaminen on, ja ehkä osaisivat olla kiitollisia hyvistä työolosuheista ja säännöllisestä palkasta.
Näin 3-kymppisenä valtion pätkähommissa vituttaa yli kaiken ne 6-kymppiset, jotka nostaa muita korkeampaa palkkaa ja ammattitaitoa ei ole päivitetty sen jälkeen, kun on sen vakiviran päälle istuttu 30 vuotta sitten, koska oli sukua jollekin silloiselle pomolle. Ja kun on jo raadettu se 30 vuotta niska limassa niin "nyt on nuorten vuoro puurtaa" ja itse vetävät lonkkaa sen ajan kun ovat työpaikalla. Meillä kun voi tuolla kokemuksella olla jopa 11 viikkoa palkallisella vuosilomalla ja tuota saa vielä tuostakin pidennettyä kun hyödyntää pääsiäiset, loppiaiset yms. arkipyhät.
meidän toimitusjohtaja, mutta en todellakaan käsitä miksi hän on palkannut pomoni. Tai oikeastaan käsitän kyllä miksi hänet palkattiin, koska hän on hyvä antamaan positiivisen ensivaikutelman, mutta en ymmärrä miksei hän ole saanut potkuja sen jälkeen kun epäkompetenssi on tullut selväksi koko firmalle.
Yksi teoria on että tj ei kehtaa myöntää tehneensä virheen, mutta sekin kuulostaa vähä-älyiseltä.
koska tiedän, kuka heidät on rekrytoinut. Sitä tosin ihmettelen, kuinka monta kertaa voi mennä samaan halpaan rekrytoidessaan ihmisiä ja kuinka sinisilmäisiä jotkut rekrytoijat voivat olla, ei tunnu olevan mitään ihmistuntemusta.
Niin ja ei, minut on rekrytoinut ihan muu henkilö kuin tämä, joka nykyisin rekrytoinnit hoitaa.
tiedän että ovat tulleet suhteilla suurimmaksi osaksi. Mutta sitä mietin, aika useinkin, että monelle tekisi oikein hyvää olla pätkätyöläisenä muutaman vuoden. Saisi vähän perspektiiviä siihen, miten rankkaa jatkuva työpaikan vaihtaminen on, ja ehkä osaisivat olla kiitollisia hyvistä työolosuheista ja säännöllisestä palkasta.
Näin 3-kymppisenä valtion pätkähommissa vituttaa yli kaiken ne 6-kymppiset, jotka nostaa muita korkeampaa palkkaa ja ammattitaitoa ei ole päivitetty sen jälkeen, kun on sen vakiviran päälle istuttu 30 vuotta sitten, koska oli sukua jollekin silloiselle pomolle. Ja kun on jo raadettu se 30 vuotta niska limassa niin "nyt on nuorten vuoro puurtaa" ja itse vetävät lonkkaa sen ajan kun ovat työpaikalla. Meillä kun voi tuolla kokemuksella olla jopa 11 viikkoa palkallisella vuosilomalla ja tuota saa vielä tuostakin pidennettyä kun hyödyntää pääsiäiset, loppiaiset yms. arkipyhät.
olen ollut on aina ollut vain päteviä ja kivoja ihmisiä työssä. uskon että mainitsemasi epäkohta on hyvin työpaikkakohtainen, monissa ns. duunaripaikoissa ei paljon edes haastatella ihmisiä, kun hakijoita on niin runsaasti vaan otetaan papereiden perusteella ja tulos on tuon näköistä
Itse olen suorittanut kaksi yliopistotutkintoa ja teen asiantuntijatason työtä, ja tällä tasolla tehdään niin monta psyyken testiä paikkoja hakeneille, että "harhalaukauksia" ei tule
mutta käsittääkseni johtajia se ei koske.
t. se jonka pomo on käsittämättömän epäpätevä
olen ollut on aina ollut vain päteviä ja kivoja ihmisiä työssä. uskon että mainitsemasi epäkohta on hyvin työpaikkakohtainen, monissa ns. duunaripaikoissa ei paljon edes haastatella ihmisiä, kun hakijoita on niin runsaasti vaan otetaan papereiden perusteella ja tulos on tuon näköistä Itse olen suorittanut kaksi yliopistotutkintoa ja teen asiantuntijatason työtä, ja tällä tasolla tehdään niin monta psyyken testiä paikkoja hakeneille, että "harhalaukauksia" ei tule
Paitsi että olen kaupunginvirassa, en valtion
...eri paketissa =D
-3
Se on se sama tyyppi, joka rekrytoi minutkin =)
ja kaikin puolin ongelmatapaukset tuntuvat olevan niitä kaikkein kysytyimpiä rekrytilanteissa eli he onnistuvat aina haalimaan itselleen työpaikkoja.
Mulla on kyllä teoriakin siitä miten se tapahtuu, kun aikoinani työskentelin henkilöstöhallinnossa ja tuli nähtyä muutamia tapauksia.
Kaikki lähtee siitä että rekrytointi tehdään yksinkertaisesti huolimattomasti. Joko sen hoitaa huonosti työantajan oma rekryhenkilökunta tai sitten henkilöstöfirma, jolta palvelut on ostettu. Ei selvitetä taustoja tai tarkisteta koulutusta, ensinmainittu tapahtui mm. Lapin Kansan surullisen kuuluisan päätoimittajarekrytoinnin tapauksessa.
Rivityöntekijöiden tapauksessa harva työnantaja käyttää psykologisia soveltuvuustestejä, mutta nekin ovat yleistymässä. Johtoportaan rekryttaville ne tehdään taas lähes poikkeuksetta. Mutta niitäkin voidaan lukea huolimattomasti tai sitten harjaantuneet työnhakijat ovat opetelleet haastattelukäytännöt tai tulkinnat huolellisesti ja pystyvät hämäämään haastattelijaa.
Toinen ongelmavaihe on, kun ongelmia alkaa ko. työntekijän osalta ilmetä. Harva työnantaja haluaa tunnustaa tehneensä huonon rekrytoinnin. Usein käykin niin, että irtisanomiseen löytyy sopiva syy (kyvyttömyys hoitaa tehtävää, myöhästelyt tai mikä tahansa, esim. pinnaaminen työstä), mutta sitten sitä aletaan peitellä. Eli laitetaan vahinko kiertämään. Niinpä tämä ongelmatapaus saa työnantajalta, joka tässä vaiheessa on pelkästään helpottunut päästyään eroon kiusallisesta pulmasta, mukaan loistopaperit joilla pääsee taas seuraavan kerran haastatteluun.
Pääkaupungin tiettyjen alojen suppeissa piireissä ongelmatapaukset ovat kaikkien tiedossa, mutta esimerkiksi ongelmatyöntekijän vaihtaessa asuinpaikkaansa kaikkia taustoja lienee mahdoton selvittää.
Ja näin piiri pieni jatkaa pyörimistä.
Joskus mietin mutta sitten muistan että suhteilla. Kumma ettei työhönottajaa hävetä katsoa niiden laiskottelua ja tyhmyyttä.
niin että kun iso pomo alkoi haukkua alaisiaan, niin keskiportaan pomo kävi poikkiteloin ja kysyi isolta pomolta, että kukahan ne idioottipaskatlaiskat mahtoi tähän taloon rekrytoida ja että olipa se kuka hyvänsä, niin se vasta idiootti olikin :=D
No eihän iso pomo voinut virhettään tunnustaa ja niinpä keskiportaan pomo sai lähteä. Paha vaan että työntekijät jäi eikä työt sujuneet siinä yksikössä yhtään sen paremmin.
en lannistu, vaikka asiakas miltei sai itkemään aamusta. Päivän paras tulos (myyntityö) ja vanhat työntekijät jauhavat samaa virttä mitä mitä minä eilen (on niin vaikeaa myydä asioita, mitä kukaan ei tarvi). Ylikoulutettu olen, mitään kaupallista työtä takana, mutta sinnikäs jopa ns.paskaduunissa. Toinen päivä töissä ja pomot hiostavat... Sitkeästi itseni puhuin itseni hommaan ja hommani sitkeästi hoidan ja hyvin ainakin tänään. Vähän ihmettelin, että alunperin töitä kuitenkin sain.
Törkein tapaus alkuvuodesta, kun minä lähdin ja tilalle tuli suhteilla kokematon pentu...no, olihan sillä ulkonäköä eli ehkä toimitusjohtajan (mies) mielestä loistovalinta ;). Työkaverit lievästi sanottuna järkyttyneitä...neiti kun ei oppinut perushommiakaan viikossa vaan saivat tosissaan muut opettaa aivan kaiken ja siinä kesti hyvin pitkään...
Olen pienessä firmassa töissä ja tiedän tasan tarkkaan, että on vain yksi pomo.
Joskus tosin ihmettelen, että miten ihmeessä firma voi vielä pyöriä...
Meillä on fyysinen työ, oikeasti pieni palkka ja korkea keski-ikä.
Toisaalta pajon sillon rekrytoituja, jollon ei olleet nykyiset rekrytoijat hommissa.
On kyllä joku myösntänyt, että totaalisia virhearviointejakin tehty.
Ei oo helppoo. Mutta onneksi on koeaika ja määräaikaisuus siihen päälle, niin sitten näkee todellisuuden.
T. rekrytoija
Toisaalta teen myös ahkerasti töitä.
Mun kollegat on onneksi pääpiirteittäin sellaisia joita kunnioitan. Asiakkaiden luona olen tavannut useinkin sellaisia työyhteisöjä, joissa on tullut mietittyä kuka oikeasti on nämä tänne palkannut?
Itse olen suorittanut kaksi yliopistotutkintoa ja teen asiantuntijatason työtä, ja tällä tasolla tehdään niin monta psyyken testiä paikkoja hakeneille, että "harhalaukauksia" ei tule
Meillä mietin "miksi toi rekryttiin" yhdestä vähän korkeammalla pallilla istuvasta ihmisestä liki joka kerta kun olen kanssaan tekemisissä. Tiedän kyllä, kuka hänet rekrysi, joten sitä ei tarvitse ihmetellä. Palkattiin yhdessä rekryfirman kanssa jne, kävi läpi useamman haastattelun ja psykotestit jne. Ja on aivan totaalitampio. Varmaankin ihan älykäs, ei siinä mitään, ja ihan mukavakin. Mutta töissä _täysin_ käyttökelvoton eli ei saa _mitään_ järkevää aikaiseksi.
suurimmaksi osaksi. Mutta sitä mietin, aika useinkin, että monelle tekisi oikein hyvää olla pätkätyöläisenä muutaman vuoden. Saisi vähän perspektiiviä siihen, miten rankkaa jatkuva työpaikan vaihtaminen on, ja ehkä osaisivat olla kiitollisia hyvistä työolosuheista ja säännöllisestä palkasta.