Kyselin löytöeläintalosta kissaa meille, eivät anna :(
Eivät halua antaa meille, koska asutaan maalla ja kissa saa olla ulkona vapaana, ei ole aidattua tarhaa, emme ulkoiluta narun päässä. Ja mikä pahinta, kissa ei pääse sisälle itsekseen, jos olemme poissa kotoa. Ei kelpaa, että kissa pääsee talliin tarvittaessa.
Meillä on jo ennestään 2 kissaa, mutta olisimme ottaneet kolmannen, kun hiiriä pyörii vilja-aitoissa. Olemme varmaan eläinsuojeluyhdistyksen mielestä kamala paikka. Koirakin meiltä löytyy ja sekin on vapaana omalla pihalla.
Tuntuu kauhealta, että paremmaksi katsotaan koti jostain kerrostalosta, jossa se ei pääse ulos ollenkaan.
Kommentit (55)
Eikö laadulla ole mitään merkitystä? Antakaa mulle kakrunne, niin lukitsen ne pieneen tilaan vailla ihmiskontakteja ja mahdollisuutta käydä ulkona. Hoen vaan, että "ne ei osaa kaivata..." Ja sitten takaan, että elävät pitkän ja "onnellisen" elämän. HALOO!
Tuskin päästä 3 vuotiasta lastakaan yksin kulkemaan ulos miten haluaa? Aivan. Kissa on älykkyydeltään ja ymmärryskyvyltään noin tuon 3 vuotiaan tasolla. Siispä on omistajan vastuulla huolehtia kissan turvallisuudesta.
Ja omistajan vastuulla on huolehtia myös siitä elämänlaadusta: valvottu ulkoilu, virikkeet sisätiloissa jnejne...
Miksei koiria päästettäisi samalla lailla kuljeksimaan ulos omin päin, jos eläin muka ehdottomasti tarvii sitä hyvänlaatuiseen elämään? Aivan yhtä hyvin nekin siellä pärjäisivät (esim. itä-euroopassa ja espanjassa oleva kulkukoiratilanne todistaa tämän).
Meillä on ollut kaksi kissa, molemmat otettu aikuisina. Muuten olisivat tod.näk. joutuneet lopetettaviksi. Asumme maalla omakotitalossa, ympärillä lähinnä kesantopeltoa.
Molemmat kissat ovat olleet leikattuja ja ulkoilleet koko ikänsä vapaasti. Molemmat tekivät myös hyvin selväksi, että he ei noissa pirun valjaissa ota askeltakaan. Eka kisu eli 12 -vuotiaaksi, lopetettiin sairauden takia. Nykyinen on 7. Kissat ovat saaneet rokotukset ja päässet lääkäriin kun on ollut tarvis, ruokaa ja rapsutuksia on aina saatavilla.
Kertokaa nyt oi eläinsuojelijat, miten meidän pitäisi muuttaa elämäämme, että sopisimme kissanomistajiksi ja eläimet eivät "kärsisi"?
Rakennatte kisuille ison virikkeitä täynnä olevan ulkotarhan. Kisut saavat ulkoilla niin paljon kuin haluavat TURVALLISESTI.
Kyllä tietenkin osa ulkokissoistakin tuurilla selviää vanhaan ikään, mutta ei sitä voi kieltää, että niillä on paljon vaaroja ympäristössä. Autot, pelto-/metsäkoneet, myrkyt (jos joku naapuri myrkyttää hiiriä), IHMISET (sekopäitä ikävä kyllä löytyy), pedot, irtokoirat jnejne... Joku kissa nämäkin vaarat onnistuu välttämään, mutta on se aina riskipeliä kissan hengellä.
Päästäisitkö kissat samalla lailla kulkemaan ilman valvontaa, jos olisit maksanut niistä esim. 1000€? Vähän epäilen, että et eli luultavasti siis itsekin tiesostat, ettei ulkokissan elämä ole turvallisin mahdollinen.
Sisäkissasta ei flegmaattista tule, kun omistaja hoitaa hommansa ja keksii kissalle virikkeitä. Meillä leikitään, harjoitellaan temppuja (kissakin oppii esim. istumaan ja antamaan tassua), käydään ulkona valjaissa jne.. Sisältä löytyy kissalle isot raapimapuut ja muutenkin kulkureittejä lattiatason yläpuolelta. Ei muuten ole mikään masentunut kissa tämä. ;)
Tällaisessa rintamamiestalossa kissan tehtävä on pitää hiiret poissa jyrsimästä sähköjohtoja ja vesiputkia. Tuleeko ne hiirulaiset sinne virikehäkkiin popsittaviksi?
Meillä on ollut kaksi kissa, molemmat otettu aikuisina. Muuten olisivat tod.näk. joutuneet lopetettaviksi. Asumme maalla omakotitalossa, ympärillä lähinnä kesantopeltoa.
Molemmat kissat ovat olleet leikattuja ja ulkoilleet koko ikänsä vapaasti. Molemmat tekivät myös hyvin selväksi, että he ei noissa pirun valjaissa ota askeltakaan. Eka kisu eli 12 -vuotiaaksi, lopetettiin sairauden takia. Nykyinen on 7. Kissat ovat saaneet rokotukset ja päässet lääkäriin kun on ollut tarvis, ruokaa ja rapsutuksia on aina saatavilla.
Kertokaa nyt oi eläinsuojelijat, miten meidän pitäisi muuttaa elämäämme, että sopisimme kissanomistajiksi ja eläimet eivät "kärsisi"?
Rakennatte kisuille ison virikkeitä täynnä olevan ulkotarhan. Kisut saavat ulkoilla niin paljon kuin haluavat TURVALLISESTI.
Kyllä tietenkin osa ulkokissoistakin tuurilla selviää vanhaan ikään, mutta ei sitä voi kieltää, että niillä on paljon vaaroja ympäristössä. Autot, pelto-/metsäkoneet, myrkyt (jos joku naapuri myrkyttää hiiriä), IHMISET (sekopäitä ikävä kyllä löytyy), pedot, irtokoirat jnejne... Joku kissa nämäkin vaarat onnistuu välttämään, mutta on se aina riskipeliä kissan hengellä.
Päästäisitkö kissat samalla lailla kulkemaan ilman valvontaa, jos olisit maksanut niistä esim. 1000€? Vähän epäilen, että et eli luultavasti siis itsekin tiesostat, ettei ulkokissan elämä ole turvallisin mahdollinen.
Sisäkissasta ei flegmaattista tule, kun omistaja hoitaa hommansa ja keksii kissalle virikkeitä. Meillä leikitään, harjoitellaan temppuja (kissakin oppii esim. istumaan ja antamaan tassua), käydään ulkona valjaissa jne.. Sisältä löytyy kissalle isot raapimapuut ja muutenkin kulkureittejä lattiatason yläpuolelta. Ei muuten ole mikään masentunut kissa tämä. ;)
Tällaisessa rintamamiestalossa kissan tehtävä on pitää hiiret poissa jyrsimästä sähköjohtoja ja vesiputkia. Tuleeko ne hiirulaiset sinne virikehäkkiin popsittaviksi?
Jos ne hiiret on ongelma siellä talossa, niin ne on ongelma nimenomaan siellä taloSSA. Eikös? Miksi se kissa pitää siis päästä ULOS pyydystelemään hiiriä? Eikö olisi tehokkaampi pitää se siellä sisätiloissa, missä ne hiiret on ongelma?
Harmi, kun Suomessa ei kissoja arvosteta ollenkaan, vaan ne on kertakäyttökamaa. Jos yksi "katoaa", niin aina jostain maatilalta saa ilmaiseksi "pelastettua" uuden tappouhan alla olevan tallikissan pennun...
vaan meidän kissat ainakin pyydystelee niitä hiirten reiteiltä talon ulkopuoleltakin. Meidän kissoista ei tule flegmaattisia, jos joutuvat olemaan sisällä, aan täysiä kaistapäitä, jotka roikkuvat verhoissa ja raapivat huonekaluja, kun puita ei pääse raapimaan. Rotukissat ovat varmasti erikseen, mutta nämä meidän maatiaiset tarvitsevat ulkoilua muuallakin kuin jossain häkissä. Ne eivät myöskään lähde juuri ison tonttimme ulkopuolelle, eikä meillä ole naapureitakaan lähellä. Sille en voi mitään, jos kettu joskus vie, mutta sen takia en ala sisälläkään pitämään.
Jos ne hiiret on ongelma siellä talossa, niin ne on ongelma nimenomaan siellä taloSSA. Eikös? Miksi se kissa pitää siis päästä ULOS pyydystelemään hiiriä? Eikö olisi tehokkaampi pitää se siellä sisätiloissa, missä ne hiiret on ongelma?
Harmi, kun Suomessa ei kissoja arvosteta ollenkaan, vaan ne on kertakäyttökamaa. Jos yksi "katoaa", niin aina jostain maatilalta saa ilmaiseksi "pelastettua" uuden tappouhan alla olevan tallikissan pennun...
[/quote]
vaan meidän kissat ainakin pyydystelee niitä hiirten reiteiltä talon ulkopuoleltakin. Meidän kissoista ei tule flegmaattisia, jos joutuvat olemaan sisällä, aan täysiä kaistapäitä, jotka roikkuvat verhoissa ja raapivat huonekaluja, kun puita ei pääse raapimaan. Rotukissat ovat varmasti erikseen, mutta nämä meidän maatiaiset tarvitsevat ulkoilua muuallakin kuin jossain häkissä. Ne eivät myöskään lähde juuri ison tonttimme ulkopuolelle, eikä meillä ole naapureitakaan lähellä. Sille en voi mitään, jos kettu joskus vie, mutta sen takia en ala sisälläkään pitämään.
Kuule kissa on kissa oli se rotukissa tai maatiainen. Samat vietit sillä on.
Tuon vuoksi kissoille pitää olla siellä sisällä järjestetty mahdollisuudet lajityypilliseen käyttäytymiseen! ISO kattoonasti ylätävä raapimapuu (tai parikin) on ainakin ehdoton, että kissa saa kiipeillä ja teroittaa kynsiään. Samoin kissalle pitäisi järjestää liikkumatilaa lattiatasoa korkeammalle esim. jättämällä hyllypäällisiä kissan kulkureiteiksi. Myös lelut, joita saa "metsästää" on tärkeitä. Tietenkin se kissa riehuu/muuttuu flegmaattiseksi, jos se ei saa lajityypillistä käyttäytymistään toteuttaa. Ulkokissan pito onkin aina vaan ja ainoastaan omistajan välinpitämättömyyttä ja/tai laiskuutta.
sisällä, ei kaipaa ulos. Ne jotka ovat oppineet olemaan valjaissa tai tarhassa, eivät tiedä vapaana ulkoilusta mitään.
Kissa ei selviä Suomen talvesta, jos ihminen ei sitä mitenkään avusta, eli ne eivät voi tuhota luontoa. Kissat syövät myös sirkkoja, liskoja ja hyönteisiä, hiirien, jänisten ja lintujen ohella. Ruokittu kissa hiirestää paremmin, kuin omillaan oleva.
Jos olosuhteet vapaana ulkoiluun ovat hyvät, en vastusta, mutten myös näe tuossa kerrrostalo asumisessa mitään vikaa. Esim. taajama-alueella en tajua ihmisiä, jotka laskevat kissansa vapaana ulos. Liikenne, koirat ja ihmiset ovat mielestäni valtava riski. Tiedän ihmisiä, jotka ajavat tarkoituksella kissojen päälle, jos kohdalle osuu. Vapaana juokseva koira voi hyökätä kissan kimppuun, vaikka kissa olisi kotiovellaan. Tällöin valjastelu/tarhailu on minusta paras kissan ulkoilutustapa. Jos nyt välttämättä haluaa kissansa ulkoilevan.
Itselläni on ollut täysin sisäkissa, yks valjastellut kissa ja vapaana oleva kissa. En koe, että tuo vapaana oleva olisi siällä asunutta kissaani onnellisempi. Valjasteun aloitin toisen kissan kanssa, kun asuin rivarissa. Se oli minusta rasittavinta. Heti kun se tajusi ulkoilun hauskuuden (vaikka yleensä kökötti sylissä tai jaloissa) se alkoi vaatia ulkoilua ja kytätä ulospääsyä. Eli, jos olisin ollut fiksu, olisin pitänyt sen sisällä tai rakentanut tarhan omalla sisään käynnillä. Naapurini kissa ulkoili vapaana
ja oli varmaan tosi onnellinen, ainakin 15 min. ennen kuin jäi auton alle ja raahasi itseään tienlaitaa pitkin etutassujen varassa, kun paikalle satuin.
Älkää inhimillistäkö liikaa. Ihan niinikuin lasten kanssa, se mistä ne ei tiedä, ne eivät osaa kaivata.
sisällä, ei kaipaa ulos. Ne jotka ovat oppineet olemaan valjaissa tai tarhassa, eivät tiedä vapaana ulkoilusta mitään.
Kissa ei selviä Suomen talvesta, jos ihminen ei sitä mitenkään avusta, eli ne eivät voi tuhota luontoa. Kissat syövät myös sirkkoja, liskoja ja hyönteisiä, hiirien, jänisten ja lintujen ohella. Ruokittu kissa hiirestää paremmin, kuin omillaan oleva.
Jos olosuhteet vapaana ulkoiluun ovat hyvät, en vastusta, mutten myös näe tuossa kerrrostalo asumisessa mitään vikaa. Esim. taajama-alueella en tajua ihmisiä, jotka laskevat kissansa vapaana ulos. Liikenne, koirat ja ihmiset ovat mielestäni valtava riski. Tiedän ihmisiä, jotka ajavat tarkoituksella kissojen päälle, jos kohdalle osuu. Vapaana juokseva koira voi hyökätä kissan kimppuun, vaikka kissa olisi kotiovellaan. Tällöin valjastelu/tarhailu on minusta paras kissan ulkoilutustapa. Jos nyt välttämättä haluaa kissansa ulkoilevan.
Itselläni on ollut täysin sisäkissa, yks valjastellut kissa ja vapaana oleva kissa. En koe, että tuo vapaana oleva olisi siällä asunutta kissaani onnellisempi. Valjasteun aloitin toisen kissan kanssa, kun asuin rivarissa. Se oli minusta rasittavinta. Heti kun se tajusi ulkoilun hauskuuden (vaikka yleensä kökötti sylissä tai jaloissa) se alkoi vaatia ulkoilua ja kytätä ulospääsyä. Eli, jos olisin ollut fiksu, olisin pitänyt sen sisällä tai rakentanut tarhan omalla sisään käynnillä. Naapurini kissa ulkoili vapaana
ja oli varmaan tosi onnellinen, ainakin 15 min. ennen kuin jäi auton alle ja raahasi itseään tienlaitaa pitkin etutassujen varassa, kun paikalle satuin.Älkää inhimillistäkö liikaa. Ihan niinikuin lasten kanssa, se mistä ne ei tiedä, ne eivät osaa kaivata.
Myös ulos tottunut kissa voi sopeutua täydellisen hyvin sisälle. Omani on tullut mulle aikuisena löytökissana ja on siis todennäköisesti ulkoillut vapaana entisessä elämässään. Hyvin tuo on valjastelevaksi sisäkissaksi tottunut ja elää täyttä kissan elämää.
Ja ulkokissat on oikeasti iso haitta Suomen luonnolle. Ne ei sinne oikeasti kuulu ja vieraslajina niillä ei siellä hurjasti luonnollisia vihollisia ole. Tappavat paljon rauhoitettuja pienelämiä (oman kissansa ruokalistan hinnan voi tsekata täältä:http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1729&lan=fi) ja samalla vievät ravinnon niiltä pienpedoilta, joiden ruokalistalle nämä pieneläimet oikeasti kuuluvat. Koska kissa saa ruokaa luonnon lisäksi myös omistajaltaa (+eläinlääkäri käynnit ja muut), niin sillä on valtava etulyönti asema.
Omasta mielestä olosuhteet kissan vapaanapitoon ei ole Suomessa ikinä hyvät, mutta muuten kyllä oli asiaakin tällä kirjoittajalla.
on varsin raskasta vs. kerrostalokissan eloon. Navettakissat ovat leikkaamattomia, puolivillejä, kaurapuurolla ruokittuja, ripuloivia ja korvapunkkien riivaamia. Kapunkikissa käy vuositarkastuksissa, ulkoilee valjaissa ja nukkuu emäntänsä kainalossa...
Ehkä näin sitten. Meillä on talli ja meidän tallikissat on leikattu, rokotettu ja madotettu, ruokitaan ihan ELÄINKAUPAN katinruualla silloin kun on tarvis, suurimman osan ruuasta pyydystävät itse. Ovat talvisin yöt sisällä ja sateella tai muuten ikävällä säällä muulloinkin, meidän sänkyyn tosin ei ole asiaa (omat pedit toki löytyy) eikä tarvitse valjaissa ulkoilla.
Sääliksi käyvät ne kissaparat, joita ihmisten itsekkyyden takia pidetään kaupungissa kerrostaloyksiöön teljettynä koko niiden elämän ajan. Tottuuhan osa niistä toki kun ei paremmasta tiedä, mutta ei mikään kissa sellaista elämää ole silti ansainnut.
huterat huonekalut teillä, suosittelisin vaihtamaan sillä ovat jo vaarallisia ihmisillekin.
Lapsuudenkodissani 80- ja 90- luvulla oli aina kissoja, jotka saivat ulkoilla vapaasti. Niitä käytettiin eläinlääkärillä, ruokittiin, saivat olla aina sisällä ja sylissä kun halusivat jne. Eli saivat hyvää hoitoa. Vain yksi kissa eli niin vanhaksi että kuoli vanhuuden vaivoihin. Kaikki muut kuolivat alle 3-vuotiaana, eivätkä mitenkään miellyttävällä tavalla. Kaksi kertaa eräs kissoistamme tuli kotiin ampumahaava kyljessään, ja kaksi kertaa kissamme tuli kotiin jalka roikkuen sillä se oli murskaantunut auton alle jäädessä (rauhallinen alue, ei muita autoja kuin omat ja parin naapurin).
Tämän takia en ole omaan kotiin muutettuani päästänyt kissojani vapaasti ulkoilemaan, täysin onnellisesti ja turvassa elävät täällä sisällä, ulkoilevat sitten valjaissa. Kissa ei kuulu Suomen luontoon, se on lemmikki eikä villieläin.
Tavalliset kotikissat, jotka saavat ulkoilla, jotka ovat rokotettuja ja hyvin hoidettuja, elävät keskimäärin pidempään kuin ahtaati elävät ei-ulkoilevat sisäkissat.
Sisäkissoille sitä paitsi tapahtuu paljon enemmän tapaturmia! Pudotaan parvekkeelta, jäädän kaatuvien huonekalujen alle yms.
Minä en ikinä antaisi omia kissanpentuja henkilölle joka ei anna kissan elää lainkaan lajityypillisesti. Suorastaan halveksin heitä, ottaisivat ennemmin vaikka sauvasirkan tms.
Yhtä epäluonnollista olisi pitää lasta ikuisesti sisätiloissa.
En kyllä ihan niin sanoisi. Äidilläni on 13-vuotias sisäkissa. Taas maalla serkuillani on tämän kissan elinaikana ollut jo 6 eri kissaa eri aikaan, kaikki kadonneet.
Kissa ei kuulu luontoon Suomessa. Maallakin on vaaransa, erityisesti ketut ja autot, jotka eivät edes nopeusrajoituksista piittaa. Kissat tappavat pikkulintujen poikaset pesistä. Maalla kuitenkin parempi vapaana kuin kaupungissa, jossa kissat kusevat lasten hiekkalaatikot ja kärkkyvät naapureiden lintulaudoilla. Kissa ei missään nimessä kuulu vapaaksi kaupunkiin!
Luulisi, että melkein mikä tahansa olisi parempi paikka kuin se nykyinen...vaan ei. Jos kissat eivät kelpaa tietyn määräajan päätteeksi kenellekään, ne lopetetaan.
Ihan hyvä että ollaan tarkkoja. Muistaako joku "kissantappovideon"?
valehdella että kissa tulee sisäkissaksi. Meillä on iso okt ja piha ja kissat todellakin ulkoilee, en siedä mitään kissanpaskalaatikoita sisällä :D Mutta pentua ei saa parhaalta kasvattajalta jos kertoo totuuden :)))
kissaa ottaa jos on noin tyhmä, välinpitämätön ja epäluotetattava.
valehdella että kissa tulee sisäkissaksi. Meillä on iso okt ja piha ja kissat todellakin ulkoilee, en siedä mitään kissanpaskalaatikoita sisällä :D Mutta pentua ei saa parhaalta kasvattajalta jos kertoo totuuden :)))
Eikö laadulla ole mitään merkitystä? Antakaa mulle kakrunne, niin lukitsen ne pieneen tilaan vailla ihmiskontakteja ja mahdollisuutta käydä ulkona. Hoen vaan, että "ne ei osaa kaivata..." Ja sitten takaan, että elävät pitkän ja "onnellisen" elämän. HALOO!