Ehkäisy petti ja vauva tulossa. Mies ei tunnu hyväksyvän asiaa yhtään. Onko toivoa?
Ehkäisy oli ns. varma (hormonkierukka) ja nyt kuitenkin olen raskaana vkolla 8. Saimme tietää asiasta 4 pvää sitten. Mies sai suorastaan raivarin ja sittemmin on kyllä rauhoittunu, mutta on tiukasti sitä mieltä, että meille ei voi tulla enää yhtään lasta.
Meillä on 4 lasta, ikää 10v, 8v, 5v ja 1v. Nuorin siis täytti reilu viikko sitten vuoden. Kierukka ollut minulla 8kk ajan. Kuopus oli minun pitkäaikainen haave, johon mies suostui sitten ja yhteistuumin hänet saimme, tosi sillä ehdolla, etten enää ikinä ala puhumaankaan lisälapsista. Oli tarkoitus, että mies teettäisi sterilisaation itselleen lähivuosina.
Itselleni raskaus ei mikään järkytys ole. Ok, tulihan se huonoon aikaan taloudellisesti, mutta on me kituutettu ennenkin. Jaksamista en epäile. Asunto käynee pieneksi, se on selvä, mutta ei tässä mitään paniikkia ole asian suhteen, jokatapauksessa oltas jouduttu vaihtamaan varmastikin lähivuosina isompaan (tosin ois ollut helpompaa, jos itse olisin sitten ollut jo työelämässä).
Kysymys kuuluukin, onko muilla käynyt näin ja onko toivoa, että miehen mieli tuosta muuttuu ja oppisi rakastamaan ja odottamaan kuopusta yllätyksestä huolimatta??
Kommentit (35)
ja varaa miehellesi aika sterilisaatioon. Turhaan mies sinulle kiukkuaa, ethän sinä ole syypää tilanteeseen.
Kysy mieheltä että miksei hän hankkinut sitä sterilisaatiota vaikka puhe oli, sinä ainakin teit kaikkesi (hankit hormonikierukan) ettet tulisi raskaaksi.
ainut varma ehkäisy on herne polvien välissä. Aina jos yhdyntää harrastaa niin lapsen riski on olemassa. Kohdunpoisto toinen varma keino, mutta harvemmin tehdään.
Miehen tarttee kantaa vastuunsa, ei siinä sen kummempaa.
Se olisi jo 5. lapsi. Haloo. Elämänne on yhtä lapsiperhehehelvettiä jo nyt ja vielä pitkään. Ei elämäänsä voi elää vain lasten kautta. Ajattele nyt niitä neljää olemassa olevaakin. Ei millään kaikille riitä hoivaa ja resursseja. Jos vahinkolapsi olisi 3. tilanne olisi erilainen. Älä tee yksin päätöstä vai haluatko jäädä yh:ksi ?
siitä että sulla on 5 lasta, ja hyvin eletty elämä. Ei sitä välttämättä nuorena voi mitenkään tajuta. Olen yli 50v, kuuden lapsen äiti, joista 2 viimestä vahinkoja, onneksi. 2 viimeistä tuli 2 vuoden välillä , 45 vuoden molemmin puolin. Ovat jo koulussa. Yhtään päivää en antas pois, ja olen onnellisin ihminen jonka tiedän. Onnea teille, ooikeesti tää on hyvä juttu. Lapset ei lopultakaan ole kauaa pieniä, ja niistä on iloa kaikille loppuikä, munkin vanhin on yli 30v, ja maailman ihanin"mies".
Olen nyt kohta 7 rv, en olisi uskonut että saan ilman hoitoja lapsen joten lopetin pillerit ja ei menny kauaa kun nappas. Mies ei ole ollut enää halukas saamaan lapsia mutta tiesi etten pillereitä syö. Itsekään en todellakaan osannut aavistaakaan että luomusti tulisi vaikkei mitään vikaa ole todettu, mutta kaksi lasta hoidoilla saatu. Ei ihan sama tilanne kuin teillä mutta kuitenkin...mies ei nyt kuitenkaan ole tyrmännyt ajatusta uudesta tulokkaasta, se on otettava vastaan. Toivottavasti sinunkin miehesi mieli muuttuu!
Lapsiperhehelvetti!!????? Eihän tuo viides lapsi enää ole niin suuri muutos kuin se neljäs. Te olette jo joutuneet vaihtamaanauton isompaan. Ja ikäeroa tulee nykysen nuorimman kanssa vain alle 2v joten niistä tulee kaverit toisilleen! :)
Minusta tuollainen on ihana-kamala yllätys josta saatte ihan varmasti paljon iloa elämäänne. Pidä lapsi ja sano ukolles että tälle nyt ei voi mitään. Sano että opi elämään sen kanssa, niin oot säki ap joutunu opetteleen elään ukkos kanssaki. ;)
ei todellakaan suunniteltu. Mies oli ensin ihan raivoissaan ja vaati aborttia, mutta en suostunut, sillä se on täysin vastoin kaikkia periaatteitani. Nyt mies on kuitenkin jo tottunut ajatukseen ja odottaa vauvaa, jos ei innolla, niin ainakin kohtaloonsa tyytyneenä.
Mielestäni jos harrastaa seksiä, niin pitää olla valmis siihen, että lapsi saattaa tulla. Mikään ehkäisymuoto, sterilisaatiota ehkä lukuunottamatta, ei ole täysin varma, vaan vahinkoja tapahtuu.
Jos isä ei halua lasta, et voi pakottaa yhdessä kanssasi sitä saamaankaan. Useimmat naiset käyttäytyvät juuri noin, että "voivoi tulin raskaaksi, no kyllä miehen pää kääntyy ja oppii rakastamaan jne". Miksi haluat väkisin lapsen tuoda maailmaan jos isä ei sitä halua? Eikö perheen kasvattaminen ole yhteinen asia vai onko isällä vain vastuut ja velvoitteet ja sinulla oikeus, koska vauva kasvaa sinun sisälläsi??? Onhan lapsi isänkin, vaikka hänellä ei kohtua olekaan ja näin ollen MINUN mielestäni 50% oikeus olla päätöksen teossa siitä, annattako raskauden jatkua. Sitäpaitsi, jos raha on tiukilla ette voi väittää etteikö vanhemmatkin sisarukset kärsi jos tulee rahareikä lisää. En kiellä etteikö lapset olisi ihania, minullakin on 3, mutten kuuna päivinä pakottaisi miestä saamaan lasta kanssani vaan päätöksen tekisimme yhdessä ja jos hän ei olisi halukas lisää saamaan, tekisimme abortin, koska hänellä on yhtäläinen päätös vauvastaan.
jos vakituisessa liitossa raskautuisin vahingossa. En vaikka mies sitä vaatisi kuinka.
Outoja vastauksia täällä :(
Jos isä ei halua lasta, et voi pakottaa yhdessä kanssasi sitä saamaankaan. Useimmat naiset käyttäytyvät juuri noin, että "voivoi tulin raskaaksi, no kyllä miehen pää kääntyy ja oppii rakastamaan jne". Miksi haluat väkisin lapsen tuoda maailmaan jos isä ei sitä halua? Eikö perheen kasvattaminen ole yhteinen asia vai onko isällä vain vastuut ja velvoitteet ja sinulla oikeus, koska vauva kasvaa sinun sisälläsi??? Onhan lapsi isänkin, vaikka hänellä ei kohtua olekaan ja näin ollen MINUN mielestäni 50% oikeus olla päätöksen teossa siitä, annattako raskauden jatkua. Sitäpaitsi, jos raha on tiukilla ette voi väittää etteikö vanhemmatkin sisarukset kärsi jos tulee rahareikä lisää. En kiellä etteikö lapset olisi ihania, minullakin on 3, mutten kuuna päivinä pakottaisi miestä saamaan lasta kanssani vaan päätöksen tekisimme yhdessä ja jos hän ei olisi halukas lisää saamaan, tekisimme abortin, koska hänellä on yhtäläinen päätös vauvastaan.
Ei ole olemassa mitään kompromissia tai sopuratkaisua. Jos teille tulisi vahinkoraskaus, jonka sinä haluaisit pitää ja mies ei, mikä yhteinen päätös se abortti muka olisi?
Musta ratkaisevaa on se, onko asiasta puhuttu etukäteen. Jos on sovittu, etä vahinkoraskaus saatetaan hiljaa historiaan, olisi törkeää miestä kohtaa, että nainen toteaisi vaan, että kyllä mä sittenkin haluaisin vauvan.
Vastaavan törkeää on, että nainen on todennut, ettei halua tehdä koskaa aborttia, mutta seksiä harrastetaan silti sterilisomatta, raskaus tulee ja sitten mies vaatii keskeytystä.
Vastaavasti jos asiasta ei olla keskusteltu ja sovittu, mies hyppää minusta sänkyyn omalla riskillä. Asiasta ei voi tehdä kompromissia ja keho on kuitnekin naisen, joten jos panee tietämättä, mitä toinen ajattelee vahingoista, otta samalla riskin siitä, että se ei ole samaa mieltä kuin itse.
Ei ole reilua, että naisella on viimeinen sana, mutta eipä ole reilua sekään, ettei miehen tarvitse tulla raskaaksi ja synnyttää. Ihmisen lisäänytminen ei ole tasapuolista, joten ei siinä täyteen tasapuolisuuteen pääse millään ilveellä.
Jos isä ei halua lasta, et voi pakottaa yhdessä kanssasi sitä saamaankaan. Useimmat naiset käyttäytyvät juuri noin, että "voivoi tulin raskaaksi, no kyllä miehen pää kääntyy ja oppii rakastamaan jne". Miksi haluat väkisin lapsen tuoda maailmaan jos isä ei sitä halua? Eikö perheen kasvattaminen ole yhteinen asia vai onko isällä vain vastuut ja velvoitteet ja sinulla oikeus, koska vauva kasvaa sinun sisälläsi??? Onhan lapsi isänkin, vaikka hänellä ei kohtua olekaan ja näin ollen MINUN mielestäni 50% oikeus olla päätöksen teossa siitä, annattako raskauden jatkua. Sitäpaitsi, jos raha on tiukilla ette voi väittää etteikö vanhemmatkin sisarukset kärsi jos tulee rahareikä lisää. En kiellä etteikö lapset olisi ihania, minullakin on 3, mutten kuuna päivinä pakottaisi miestä saamaan lasta kanssani vaan päätöksen tekisimme yhdessä ja jos hän ei olisi halukas lisää saamaan, tekisimme abortin, koska hänellä on yhtäläinen päätös vauvastaan.
Sinänsä olen sitä mieltä, että vastuu lapsista on yhtä suuri sekä isällä että äidillä. Mutta silti sanoisin, että abortin suhteen painaa naisen sana enemmän. Uusi elämä kasvaa naisen sisällä, ei miehen. Siksi uskon myös niin, että miehen painostuksen alaisena tehty abortti satuttaa ja koskettaa naista enemmän kuin mitä mies koskaan ymmärtää.
Itse olen ollut kolme kertaa raskaana ja joka kerta plussan tultua, olen ollut valmis tekemään kaikkeni lapsen eteen. Mies taas on aina syttynyt vasta joskus vauvan syntymän jälkeen. Itse en pystyisi aborttia tekemään, jos mies ei kestä, hän saisi lähteä.
olisi joutanut katkaisemaan piuhat, ja turha sua syyttää tosiaan.
Kerran tuli miesystävän kanssa puheeksi, mitä tapahtuisi, jos tulisin raskaaksi. Hän oletti automaattisesti että tekisin abortin. Tiedän vain sen, että jos joutuisin tekemään, saisi mieskin lähteä. En vain pystyisi jatkamaan enää hänen kanssaan.
Ei käy kateeksi ei. Ap vaikuttaa juuri sellaiselta päsmäriämmältä, jonka mies lähtee vielä lätkimään.
jonka mies lähtee vielä lätkimään.
varmaankin ap:n onni, jos mies yrittää määrätä häntä tekemään abortin.
varmaankin ap:n onni, jos mies yrittää määrätä häntä tekemään abortin.
Saa päsmäriämmä sitten päsmäröidä sydämensä kyllyydestä yksin viiden kakaran kanssa.
yksi ei-miehen-hyväksymä lapsi.
Meidän lapsiluku piti olla täysi (2 lasta), mutta niin vain 3:s tekee tuloaan.
Mies sai aivan mielettömän raivarin ja ulosheittämisen uhalla vaati aborttia.
En pystynyt siihen. Edelleenkään mies ei osoita lämpenemisen merkkejä asiaan.
Hän ei aio laittaa rikkaa ristiin koko asiaan.
Olen aivan yksin ja abortti-deadline on jo takana...
Saa nähdä mitä tuleman pitää. Ei ruusuiselta näytä...
Meillä ehkäisy (kondomi) petti ja neljäs lapsi sai alkunsa huonoon tilanteeseen ja "ylimääräisenä". Mies äksyili ja murjotti monta kuukautta ja aluksi yritti puhua mua aborttiin. Np-ultraan ei edes halunnut mukaan. Rakenneultraan kuitenkin tuli ja sen jälkeen alkoi olla ihan positiivisin mielin. Ja ekaa kertaa koskaan näin jopa hänen silmiensä kostuvan, kun vauva syntyi. Ja miten ihana rakas siitä pienestä tulikaan :)
Ei se ole miehelle niin yksinkertaista mennä kirurgisesti tuhoamaan oman elimen toimintakunto.. mielestäni teidän kapeakatseisten feministien pitäisi saada kohdunkaulansyöpä tollasista jutuista. :)
Ei se ole miehelle niin yksinkertaista mennä kirurgisesti tuhoamaan oman elimen toimintakunto.. mielestäni teidän kapeakatseisten feministien pitäisi saada kohdunkaulansyöpä tollasista jutuista. :)
joten ota ero ja elatusmaksut. sitte paneskelet lähiöbaarista lisää elättejä. näinhän se, mutta muista että olet viisas ja täydellinen nainen.