Yh:t, miten olette löytyneet aikaa seurustelulle
siinä suhteen alkuvaiheessa? Itselläni lapset harvoin ja vain vähän aikaa isällään joten ei kovin usein ehditä tapailla.
Kommentit (15)
Minulla ei ole vanhempia jotka asuisivat lähellä. Lapsen isä asuu niin kaukana, ettei tapaa lasta kuin noin kerran vuodessa. Joko elän nunnanana, tai sitten otan lapsen heti jo alusta lähtien mukaan. Nyt olen naimisissa ja meille syntyi juuri tytär.
että kävi aikaisin nukkumaan. Tapasimme luonani lapsen nukkumaan menon jälkeen. Ja silloin, kun lapsi oli isovanhemmilla/isällään. Vasta kun olin varma että tämän uuden miehen kanssa saattaa tullakkin jostakin jotakin, niin esittelin lapsen hänelle/hänet lapselle.
Itse en todellakaan ole esitellyt yhtään poikaystävääni lapsilleni. Olen palkannut lapsenvahdin treffien ajaksi.
Jos joskus tulee vakavampi seurustelujuttu, niin harkitsen siltikin todella tarkkaan, esittelenkö häntä lapsilleni. Varma juttu on se, että yhdenkään miehen kanssa en muuta yhteen niin kauan, kuin lapset asuvat vielä kotona.
Lapseni on aina nähnyt poikaystäviäni heti alusta lähtien.Minulla ei ole vanhempia jotka asuisivat lähellä. Lapsen isä asuu niin kaukana, ettei tapaa lasta kuin noin kerran vuodessa. Joko elän nunnanana, tai sitten otan lapsen heti jo alusta lähtien mukaan. Nyt olen naimisissa ja meille syntyi juuri tytär.
Kolme alle 10-vuotiasta lasta, joten ei ole aikaa tai kiinnostusta seurusteluun. Silloin harvoin kun lapset ovat isällään, niin mieluiten vaan lepään yksikseni (tai käyn syömässä kavereiden kanssa).
Jos joku tänä tulisi, niin olisi pakko tulla mukaan heti meidän perhe-elämään. Toki voisi hommata lastenhoitajan, mutta en halua. Ollaan yhteinen paketti, joten jos perhe-elämä ei kiinnosta, niin minua ei sellainen mies kiinnosta.
Siksi oli käytännössä pakko tutustuttaa mies ja lapsi toisiinsa jo suht varhaisessa vaiheessa jos ylipäätään halusi yhdessä olla.
että tekisi mielellään jotain yhdessä mun ja lasten kanssa joten eivät hänelle ole mikään este. Itse taas olen vähän jarrutellut lapsiin tutstuttamista mutta eipä tässä oikein kyllä taida muuten pääse paremmin tutustumaan...
No montako isäpuolikandidaattia esittelisit lapsillesi vai ottaisitko ensimmäisen joka tulee vastaan?
Joo siis pitäähän sen perhe-elämän kiinnostaa, mutta tuskin nyt ihan heti kuitenkaan kannattaa alkaa tapailla lasten kera. Lapsille rankkaa jos ei jutusta tule mitään ja näitä miehiä pyörii siellä useampi vuorollaan. Ja miehelle, tuskin kukaan nyt ihan heti haluaa että ne lapset on siinä kokoajan mukana.
Me tapailtiin ensin harvakseltaan, noin kerran kahdessa viikossa ja kun oli selvää että juttu on vakava niin mies tapasi myös lapset. Yhteen emme ole muutamaan vuoteen muuttamassa kuitenkaan. Ehdottomasti mies kyllä perheen haluaa.
Kolme alle 10-vuotiasta lasta, joten ei ole aikaa tai kiinnostusta seurusteluun. Silloin harvoin kun lapset ovat isällään, niin mieluiten vaan lepään yksikseni (tai käyn syömässä kavereiden kanssa).
Jos joku tänä tulisi, niin olisi pakko tulla mukaan heti meidän perhe-elämään. Toki voisi hommata lastenhoitajan, mutta en halua. Ollaan yhteinen paketti, joten jos perhe-elämä ei kiinnosta, niin minua ei sellainen mies kiinnosta.
että tekisi mielellään jotain yhdessä mun ja lasten kanssa joten eivät hänelle ole mikään este. Itse taas olen vähän jarrutellut lapsiin tutstuttamista mutta eipä tässä oikein kyllä taida muuten pääse paremmin tutustumaan...
Kai sitä voisi esitellä miehen lapsille ensin ihan kaverina. Käyhän meidän luona minun omia kavereita muutenkin.
ap
seurustella uuden miehen kanssa. Tärkeä pointti tietysti oli se, että lapsen isä halusi aktiivisesti tavata lasta ja koska asumme aika lähekkäin, tapaaminen oli myös mahdollista pari-kolme kertaa viikossa.
Vallankin kun en halunnut lasteni tapaavan miesehdokasta ennen kuin olimme tutustuneet paremmin ja jutulla saattoi arvella olevan tulevaisuutta.
Tapaamiset sujuivat siis minun aikataulujeni mukaan: silloin voitiin tavata kun lapset eivät olleet minulla. Jos silloin ei käynyt miehelle, seuraavaa kertaan jouduttiin taas odottelemaan. :)
tapailin miestä lapsen kanssa ja esittelin miehen kaverina, mitä mies itse asiassa olikin. Olemme nimittäin lapsuudenkaverit ja erittäin tuttu tyyppi lapselleni jo ennestään. Kävi jo ennen seurustelua tai miksi sitä kutsutaan, meillä kahvilla monen muun miespuolisen (ja naispuolisen ystävän/kaverin) tapaan.
Jos tilanne olisi ollut toinen, en kyllä tiedä, miten olisin tapaamiset saanut järjestettyä. lapsenvahti löytyi kyllä viereisestä rapusta (isäni) mutta en kyllä olisi halunnut hänelle kertoa, miksi lapsi täytyy saada hoitoon vähäksi aikaa.
olin päättänyt että jos miehen tapaan,ei lapset näe häntä vuoteen=)No toisin meni=)Mies oli alusta asti mukana meidän elämässä ja kun lapset nukahti 20.00 oli kahden keskistä aikaa=)
Ja kun lapset oli isällään tai mummolassa hoidossa vietettiin aikaa kaksin.Nyt 6-vuotta oltu yhdessä=)Lapset oli 2 ja 5-vuotiaat kun tavattiin.
minun miesystävä tapasi mun lapset ensimmäisen kerran 4 päivää meidän tapaamisesta, kahville tuli. Miehellä omia lapsia ja käsitti kyllä että koko paketti on luvassa tai ei mitään. Ja se oli jo ensimmäisestä illasta selvää, että meistä tulee pidempi stoori kuin muutama tapaaminen :)
Nykyään mies viettää meillä pidennetyt viikonloput 3-4 yötä/vk. Yhteen ei ole tarkoitus muuttaa ainakaan lähitulevaisuudessa. Suhdetta takana kohta vuosi. Ai ja lapset ovat isällään joka toinen vkl, joten sitä kahdenkeskistäkin aikaa löytyy.
ystävyydestä joten oli ihan luontevaa, että mies tuli meille ja vietti aikaa kanssamme.