etäsuhde lapsiperheessä...
elämme etäsuhteessa, väliä 500km, odotan yhteistä lastamme, tukiverkoston takia halusin jäädä tänne, odotan kuitenkin, että mies pitää meitä perheenään, nyt 4 viikkoon ei nähty, hän tuli omien lastensa kanssa, viihtyi 1 vuorokauden, ja reissaa ympäri suomen heidän kanssaan puuhapaikoissa, ei siinä mitään, mutta oletin jotenkin, että haluaisi viettää aikaa myös meidän kanssa, sanoo rakastavansa ja ikävöivänsä, silti seuramme ei tunnu enempää kiinnostavan... nytkin majailee veljensä luona vajaan sadan kilometrin päässä, eikä täällä.... suutuin kyllä täysin, ja käskin ottaa yhteyttä vasta sitten, kun tietää mitä haluaa, minusta ei anna tähän suhteeseen paljon paskaakaan, eikä itselläni tunnu me-henkeä yhtään... mitä mieltä muut, olenko kohtuuton?
Kommentit (2)
Rehellisesti sanottuna mies ei halua olla yhdessä. Tykkää susta, muttei tarpeeksi. Tältä se nyt tuon kertomuksen mukaan tuntuu. Ymmärrän, että se satuttaa, mutta itsesi vuoksi sinun on tilanne selvitettävä.
Pyydä mies nyt teille, lapset pois paikalta ja otat asian rauhallisesti puheeksi. Annat miehen sanoa sanottavansa kuunnellen rauhallisesti. Mies on todennäköisesti munaton pelkuri ja pakoilee ongelmia. Ei uskalla erota, mutta ei uskalla ottaa sua elämäänsä tai ei halua edes. ET päästä miestä noin helposti vaan nyt on sanottava juu tai ei, ja elettävä sen mukaan.
Koita ap jaksaa. Tilanteesi on ikävä. Olen joskus ollut vastaavassa, mutta onneksi ei ollut vauvaa tulossa. SAttuuhan se, kun toinen ei selvästikään välitä tarpeeksi.:(
ja mies ei ole kertonut vanhemmilleen, että on isäksi tulossa, omilta lapsiltaan piti ehdottomasti salata!! loukkaa jotenkin sekin, että pitäisi tätä lasta "hävetä"