Lue keskustelun säännöt.
imetys sattuu
06.07.2011 |
Ai jum****ta kun sattuu! Vauva vasta 2vrk. Esikoisen imetys loppui ennenkuin edes päästiin ulos sairaalasta. Se sattui jo silloin ihan älyttömästi. En saanut riittävää ohjausta ja yllättävän helposti hyväksyivät päätökseni lopettaa imetys. Minulle oli tullut raskausaikana masennus ja kaduin päätöstä perheen perustamisesta ym. Vaikka vauva oli todella toivottu. Halusin kuitenkin keskittyä vauvaan ja oppia rakastamaan häntä ja olemaan hyvä, iloinen äiti. Jälkeenpäin, kun perheelämä vaakintui ja mieleen muistui kuinka paljon halusinkin perheen ja rakkaan lapsen, tietysti harmitti paljon se päätös lopettaa imetys. Vaikka se päätös oli juuri silloin enemmän kuin tarpeen.
Nyt toista odottaessa olen lukenut paljon imetyksestä ja otteista ja asennoista. Olen asennoitunut mielestäni hyvin ja motivaatiota on paljon. Olin jo aika varma, että ihmetyksen sattuminen johtui väärästä otteesta. Mutta. Tämän toisen kanssa se kipu on myös samanlainen. Se ei häviä vaikka vauva imee 10 -15 min. Rinta ei siis totu tähän. Enkä ymmärrä miksi. Monet kätilöt ovat tarkastaneet asennot ja otteet ja kaikki on kunnossa. Mutta kuitenkin sattuu niin että huutaisin (ellei täällä olisi kolme muuta huonekaveria).. poljen sen sijaan lattiaa ja joudun keskeyttää vauvan imun nyt jo 1 min kuluttua koska se kipu yltyy sietämättömäksi.. :(
Vauva kränää kun sillä on nälkä ja kova imemisen tarve. 2 vuorokausi meneillään ja jo nyt on lisämaidot ja tutti kuvioissa mukana. Harmittaa todella paljon ja koen itseni epäonnistuneeksi.. Ei imetys ole äitiyden mitta. Mutta kun kohta maitokaan ei nouse kun en pysty imettämään riittävän usein vuorokauden aikana..
Kommentit (28)
Onhan rintakumi käytössä? Itse en alkuun pystynyt imettämään ilman sitä, meni nännit ihan verille.
Ja reilusti rasvaa nännin päihin joka välissä, siis sellaista mikä ei haitta imettämistä niin ei tarvitse miettiä pois pesemistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, en osaa muuta neuvoa, kuin että kyllä se helpottaa jossain vaiheessa. Mulla on kestänyt kaikkien neljän kanssa noin 3 viikkoa. Istuin hartiat ja koko keho ihan jännittyneenä varsinkin joka imetyskerran alussa, kun se tosiaan sattui ihan hirveesti. Ja tämä on kumma juttu, kun KUKAAN ei ollut maininnut koko asiasta mitään. Mutta lopulta sitten imetin kaikkia noin vuoden tai yli, ei se sitten jossain vaiheessa enää satu.
Kiva huomata että on näin monta kohtalotoveria ja että suurimmalla osalla kipu on hellittänyt parissa viikossa. Se voisi minulla olla se tavoite näin aluksi. Eli tsemppaan sinne asti ja arvioin tilanteen uudelleen. Pari viikkoa kuullostaa paljon helpommalta käsitellä ja mieltää, kuin se että "kyllä se kipu jossain vaiheessa hellittää".
Lansinoh ja rintakumi on käytössä. :)
Tutti on tosiaan sen takia käytössä että rinnat saisivat levätä kunnolla. Ja minua on nyt neuvottu imettämään juuri min kauan kuin pystyn. Vaikka se olisi vain 5 imaisua, niin parempi kuin ei mitään.
en muista kuinka pitkään, ehkä viikon, mutta muistan sen järkyttävän tunteen, kun esikoisen kohdalla erityisesti nännin päät eivät minulla olleet juuri koholla ja tuntui, että erityisesti imeminen repi niitä irti jostain syvältä. Sitten samalla kamalat jälkisupistukset, niin että olin iloinen, etten sentään kivuissani pudottanut lasta sylistä...Mutta se aika kesti hyvin lyhyen ajan ja kun maitoa alkoi tulla, pikkuhiljaa helpottui. Rintakumi oli viikkoja käytössä ja rasva myös muutaman päivän, eikä rinnat menneet yhtään rikki. Kipu oli siis olemassa ihan ilman verta tai haavojakin.
Tsemppaisin vielä ap:ta yrittämään, kun hänellä on selvästi vielä halua yrittää, mutta muista myös, että kaikilla ei vain onnistu ja jokaisella on erilainen kipukynnys, joten kenenkään ei pidä ainakaan tuomita, jos et kipua kestä. Ja jos et jaksa, niin hyviä korvikkeita on olemassa. Ei se imettäminen äidiksi tee, vaan kaikki muu, mitä voi vauvalleen antaa.
Ihan hirveätä touhua. Esikoisen kohdalla hätäiset 4 viikkoa kivuliasta osittaisimetystä ja kun edelleen veri lensi ja kipu oksetti, oli pakko luovuttaa. Kakkosen kohdalla taloudellinen tilanne loistava, perhetilanne mahtava ja motivaatio hyvään imetykseen kova. Oli pumput, imetystyynyt, mömmöt ja muut. Ihan sama kaava, ihan sama kipu ja tällä kertaa kärvistelin 3 kk, jolloin kykenin imettämään enää kerran päivässä.
Lypsämällä saan 10-20 ml ulos, pumppaamalla en sitäkään (joo, kokeiltu eri malleja). Rinnoissani on pakko olla jotain vikaa, eikä vauva saa maitoa ulos imemällä, vaan hajottaa vain rinnat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olisi tehnyt mieli repiä hiukset päästä kun sattui. Lisäksi muistan kun liivinsuojukset olivat "kuivaneet" nänniin kiinni ja väkisin piti irroittaa.
Tsemppiä, älä ota liikaa paineita!
että jos nännistä tulee verta niin sitten ei saa imettää! Näin sanottiin mulle synnärillä.
Tuttua, muakin sattui niin että teki mieli hakata samalla nyrkillä seinään. Kolmannen lapsen kohdalla otin tutin jo synnärille. Annoin imeä parin tunnin välein tai tarpeen mukaan vain 5min/rinta (eihän sieltä ekoina päivinä juuri paljoa tulekaan) ja sen jälkeen tutti suuhun. Rinnanpäät tuli kyllä silloinkin kipeäksi muttei niin kipeäksi kuin kahdella ekalla kerralla jolloin jouduin käyttämään rintakumia 3kk! Silloin tuli maidon mukana vertakin niin paljon että pulautukset oli vaaleanpunaisia! Neuvon siis hakemaan pian tutin. Maito nousee kyllä pienemilläkin imettämisillä. Jatkossa imetä vain sen verran että rinta tyhjenee äläkä anna jäädä puoleksi tunniksi rinnalle asumaan. Kun nännit on taas kunnossa niin sitten voi imettää juuri niin paljon kuin lapsi haluaa. Ja sydämelliset onnittelut perheenlisäyksestä :)!
Mulla oli ihan samanlaista kuin ap:lla. Vaikka imuote oli muka kunnossa. Laitoin Lansinohia joka imetyksen jälkeen, rintakumi ei vaan mahtunut vauvan suuhun, ei minkään merkkinen. Ja sattui aina, ihan koko ajan, nännit ruvella, rintatulehdus jne.
Kun maito oli noussut, hommasin sähköisen rintapumpun ja muutaman päivän ajan pumppasin kaiken maidon enkä imettänyt. Nännit paranivat ja siirryin taas imettämään. Jospa tämä konsti auttaa sua ap.
Mulla ei tämäkään ratkaissut kipua, kärvistelin kivun kanssa n 2 kuukautta, jolloin siirryin pelkästään pumppaamaan. Lapsi sai 4 kk ikään asti äidinmaitoa, vähänevissä määrin mutta kuitenkin. Sekin on parempi kuin ei mitään.