Eronneet, oletteko katuneet eroa?

ole katunut eroa. Erosta tulee syksyllä vuosi.

eroa mietin itse...mutta onko tarpeeksi painavat syyt minulla.

johan siinä parikymmentä vuotta väännettiin samoista asioista. Mun puolelta rakkaus ja kaikki positiiviset tunteet oli olleet kuolleina jo muutaman vuoden. Jäljellä oli pelkkä ärsytys ja ällötys. Mun mielestä se oli molemminpuolista, vaikkei mies myöntänyt. Elämä oli yhtä nälvimistä ja vittuilua päivästä toiseen.



Mies myös suutuspäissään uhkaili erolla...lopetti sen jossain vaiheessa kun sanoin vaan, että tossa on ovi. Valmistelin eroa pitkään pääni sisällä ja lopulta sen tein...mies ei tänäkään päivänä ymmärrä miksi, sen mielestä mä taisin seota :)

Tunteet kuolleet jo aikoja sitten. Mies myös uhkailee erolla riidoissa ja haukkuu. Miten sinulla nyt menee? Onko ketään erityistä?

hyvin menee kiitos kysymästä :) Ihan normaaliarkea lasten kanssa eletään, isä tapaa lapsiaan säännöllisesti ja useamminkin. Onhan osa elämästä vähän rankempaakin, mutta en silti valita. Piti alkaa viettämään villiä sinkkuelämää, mutta olen seurustellut puolisen vuotta ihan ihanan miehen kanssa. Uusperhekuvioihin ei kuitenkaan ole aikeita, en halua siihen samaan arkeen uudestaan...