Mistä olet saanut ystäviä aikuisena?

yhden hyvän ystävän vauva-sivun kautta! Hän kutsui minut kylään keskustelemaan aiheesta enemmän. Kolmen satunnaiset tapaamisvuoden jälkeen huomasimme olevamme hyviä ystäviä.



Sitten olen saanut työpaikan kautta kaksi hyvää ystävää. Olen ollut työpaikassani kolme vuotta.



Sitten kun erosin, kävin Fisherin eroseminaarin. Sieltä jäi yksi käteen, vaikka kurssi kesti vain 10 viikkoa.



Lisäksi sain aikoinani yhden ystävän yh vauva-jumpan kautta. Kuljimme sieltä pois aina samalla metrolla ja sitten aloimme nähdä hiekkalaatikolla. Ensimmäisen vuoden tapasimme vain jumpassa ja metrossa kerran viikossa. Toisen vuoden näimme heikkalaatikolla epäsäännöllisesti. Kolmannen vuoden jälkeen alkoi luistamaan. Tästä on siis aikaa jo 10 vuotta.



Vuosiluvut kerron sen vuoksi, että huomaat ystävystymisen olevan hidasta. Pikkuhiljaa niitä tulee.

Yskikään tuttavuus ei ole syventynyt kaveruudeksi tai ystävyydeksi viikoissa, edes kuukausissa. Joku tuttavuus onkin ihan yllättäen syventynyt monen vuoden tuntemisen jälkeen. Olen sosiaalinen ja ehdotan usein yhteisiä juttuja, esim lenkkiseuraa tai kahvilla käyntiä. Siinä pitää sietää myös se, ettei toinen innostukaan ystävystymään samalla tavalla. En ota sellaista henkilökohtaisesti, koska useilla tutuilla on jo "ihmissuhdekiintiö" täynnä. Myöskään useisiin vuosien aikana muodostuneisiin porukoihin ei enää haluta uusia jäseniä, koska se vaatisi tutustumista, henkilösuhteet muuttuisivat jne.



Aikusilla ihmisillä ei usein ole kovin paljon aikaa työn ja perheen lisäksi uusille ystävyyssuhteille. Mutta onnea matkaan ystävän etsintään. Itse ehdottaisin, että menisit mukaan esim. MLL:n paikallisosaston toimintaan, aloittaisit opiskelun kansalaisopistolla tai avoimessa yliopistossa, menisit tanssiporukkaan tms. Tai olisiko työpaikallasi joku kiva henkilö, jonka voisit kutsua koko perheellä teille grillaamaan joku kiva kesäilta. Kun lapsia voi kuljettaa mukana, on yhteisen tutustumisajankin järjestäminen helpompaa.

toiset ovat liian kiireisiä ja toisilla on ihmissuhdekiintiö täynnä. Näiden huomaaminen vaatii tarkkaavaisuutta.

joistakin naapureista on tullut ystäviä ja sitten on jonkun verran löytynyt netistä ystäviä.

vauva-palstalta, naapureista, lasten tarhakavereiden äideistä...

Itse olen yhden löytänyt uimahallista, kävimme molemmat säännöllisesti ja kerran sitten aloimme saunassa jutella. Se ystävyys syveni todella nopeasti, meillä vain synkkasi hyvin.



Lapsen kautta on sitten tullut lisää: äitiysjumpasta, työpaikalta, kaverin kautta tutustunut ihmisiin, joilla laskettu aika hyvin lähellä omaani. Sama elämäntilanne yhdistää ja juttua löytyy ainakin alkuun. Jonkun kanssa tuttavuus on syventynyt ystävyydeksi ja toisista on tullut vain tuttavia.

Neuvolassa tutustuin äitiin jonka kanssa ollaan pidetty yhtä jo monta vuotta. Aikuisena tosiaan on vaikeampi ystävystyä kuin nuorena ja olen tietoisesti hakenut uusia ystäviä. Toisaalta huomaa että monilla on ystäväkiintiö täynnä eivätkä esim. naapurimme jotka kävivät meillä kylässä ikinä sitten esittäneet sitä luvattua kahvittelupyyntöä.

työpaikalta, harrastusten kautta, äiti-lapsikerhosta tai vastaavasta, naapurista..

satujumpasta, siis molempien lapset kävi siellä ja me äidit ruvettiin juttelemaan. Ystäväni on ihmisenä oikea aarre, aivan ihana ihminen :)

Voi sitä aikaa. Monta ystävää jäi sieltä pysyväksi ja mieskin sieltä löytyi.

pikkulapsiaikaan leikkipuistosta, myöhemmin lasten eskari- ja koulujuttujen kautta lisää.



Netin kautta, yhdeltä keskustelupalstalta olen löytänyt muutaman oikein sydänystävän.



Aikaa se enempi näin aikuisena vaatii. Ystävystyminen on hitaampaa kuin silloin lapsena/nuorena, kuten tuossa aiemmatkin kertoivat.



Itse olen aika sosiaalinen ja puhelias, niin on helppo käydä ihmisten kanssa juttusille ja tulee helposti saatua niitä kavereita, ja joukosta on sitten löytynyt niitä helmiä, joista on tullut ihan mahtavia ja läheisiä ystäviä.



Rohkeasti vaan juttusille vähän siellä sun täällä ihmisten kanssa. Sitten sen aika pian huomaa, että haluaako toinen tutustua paremmin vai ei.

Minulla on paljon tuttuja ja näillä eväillä odottelen siis kärsivällisesti ystävystymistä uudempien tuttujeni kanssa. Sainkin juuri kutsun äitiporukan saunailtaan.