Puoli-isovanhempi ongelmia

Kärsiikö hänkin tilanteesta?

Teillä kotona, leikkipuistossa, hoplopissa jne. Eikö hän itse näe tätä ongelmaa vai eikö häntäkään oikein isovanhemmuus kiinnosta?

miehen lastenlapset haluavat mieluummin ukkilaan tämän mummopuolen luokse kuin oikealle isoäidille, ja siitäkös syntyy riita jos toinenkin. Siskoni (alle 50v) on sanonut, että ei hän ala olemaan lapsille ilkeä vain siksi, että siten saisi ikävän maineen ja lapset menisivät mieluummin muualle.

Kärsiikö hänkin tilanteesta?

Äitini kyllä tuntee tilanteen, muttei siitä kovasti kärsi, hän vaan ehkä toivoo että mies pysyisi rauhallisena ja jotenkin haluaa hyssytellä koko asiaa.

Tämä kaikki varmaan johtuu siitä, että "ukkipuoli" on hyvin toisentyyppinen ihminen kuin äitini (ja isäni) enemmän sellainen vanhan kansan ihminen, enkä ole ikinä käsittänyt mitä äitini hänessä näkee... No, sehän ei tietysti minulle kuulukaan, mutta harmittaa se kun tämä äijä nyt pyörittää äitiäni tossunsa alla ja tekee sukutapaamisista monesti vähän ikäviä.

Teillä kotona, leikkipuistossa, hoplopissa jne. Eikö hän itse näe tätä ongelmaa vai eikö häntäkään oikein isovanhemmuus kiinnosta?

Mutta mummola on toisella paikkakunnalla, joten tapaamiset pitää aina erikseen järjestää, ei voi vain poiketa puistossa tai hoplopissa. Uskon kyllä että äitiäni isovanhemmuus kiinnostaa, mutta varmaan hän kärsii siitä ettei mies oikein tykkää, ja jättää hänet sitten yksin lasten kanssa, eikä osallistu niihin touhuihin. Voi miten haaveilen siitä, että lapsilla olisi isoisä joka olisi kiinnostunut heidän jutuistaan ja tekemisistään! Onneksi sentään sellainen mummo on, mutta pikkuisen kurjalta tämä tuntuu, olla heillekin ikäänkuin vaivaksi.

on uusi puoliso, joka ei ole ihan mun tyylinen, mutta lapsille tosi tosi ihana. Meillä ennemminkin "ongelmaa" niin päin, että vähän mietin, kuinka tämä varamummi jaksaa sitä, että meidän kolme neitiä roikkuu hänen kimpussaan jatkuvasti kun nähdään. Kun tällä isäni puolisolla on omatkin lapsenlapsensa, joita näkee paljon ja saa sitä lajia jo heissä enemmän kuin tarpeeksi.

Meillä ei isoäitiä isovanhemmuus paljon kiinnosta, ja uuden miehen kanssa tekee mieli matkustella ja rakentaa pesää (johon ei lapset ja lapsenlapset mahdu). Pakkohan se on vaan hyväksyä.

vaan hän saattaisi olla sellainen ihka "omille" lapsenlapsilleen. Vai onko hänellä niitä?



Mun isäni on aika mahdoton kaikille muille lapsenlapsilleen, paitsi mun lapsille, mikä on ihan nuijaa. Tuskin hän mitään erityistä suhdetta mun nuorimpiin tulee luomaan, mutta puhuu sentään nätisti. Noista vanhimmista lapsenlapsista hän voi sanoa joskus ihan mitä vaan pöljää :(

vaan hän saattaisi olla sellainen ihka "omille" lapsenlapsilleen. Vai onko hänellä niitä?

Mun isäni on aika mahdoton kaikille muille lapsenlapsilleen, paitsi mun lapsille, mikä on ihan nuijaa. Tuskin hän mitään erityistä suhdetta mun nuorimpiin tulee luomaan, mutta puhuu sentään nätisti. Noista vanhimmista lapsenlapsista hän voi sanoa joskus ihan mitä vaan pöljää :(

Voihan se noinkin olla, omia lapsenlapsia hänellä ei kyllä ole. Mun sisarusten lapsia kohtelee mielestäni paremmin kuin meidän lapsia, mikä varmaan johtuu siitäkin, että juuri minua meistä sisaruksista tuo uusi mies taitaa eniten nyreksiä. Joten eipä sitten kiinnosta minun lapsenikaan. Osittain varmaan siis oma vikani, kun olen niin ärsyttävä ja erilainen (en siis mikään hiljainen hissukka, vaan yritän edes pitää puoliani). Surettaa vaan lasten takia.

ap