Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Peruskoulun opon työ? Minkälaista?

Vierailija
19.06.2011 |

Harkitsen, että suorittaisin opon pätevyyden. Olen aineenopettaja. Minkälaista opon työ on? Onko se raskaampaa kuin aineenopettajan työ?

Kommentit (12)

Vierailija
1/12 |
19.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

minulla ei ole vakituista virkaa, vaan olen viime vuodet vaihtanut koulua vähän väliä. Senpä vuoksi ajattelinkin lisäpätevöittää itseäni, että olisi paremmat työnsaantimahdollisuudet.

Vierailija
2/12 |
19.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

enemmän, myös iltaisin ja kesällä. Opot on kokonaistyöajassa ja koulun hallinnollisia tehtäviä voi kuulua työnkuvaan. Perheiden kanssa yhteistyön pitää sujua. Mielenkiintoista ja antoisaa työtä :) Tavallaan vaativampaa kylläkin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/12 |
19.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

en tiennytkään, että opoilla on kokonaistyöaika. Hyvä tietää:) Onko palkka sama kuin aineenopella?

Vierailija
4/12 |
19.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mutta suunnilleen sama pätevällä ehkä hitusen parempi. Itse olen tehnyt muodollisesti epäpätevänä tuntiopettajan muiden aineiden ohella. Silloin ei tietenkään ole kokonaistyöaikaa, vaikka jälkiohjausvelvoite päättöluokkalaisille onkin.

en tiennytkään, että opoilla on kokonaistyöaika. Hyvä tietää:) Onko palkka sama kuin aineenopella?

Vierailija
5/12 |
19.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

+ Oma työhuone jossa voi rauhassa tehdä työt omaan tahtiin

+ Monipuolisempi työnkuva

+ Vähemmän kellon orja

+ Kokonaistyöaika: teet välillä lyhyempää, välillä pidempää päivää. Jos välit reksiin kunnossa niin välissit ottaa helposti vapaapäiviä.

+ Suhde oppilaisiin aivan erilainen: ei pelkkää oppituntien pitoa vaan myös yksilöohjausta.

+ Teet työpäivän aikana paljon työtä myös aikuisten etkä vain lasten parissa (OHR-työ, muiden koulujen opot, toimiston väki, aineopet jne.)



+ - Aineenopettajan työt voi halutessaan hoitaa kevyemmällä kädellä, opon hommia ei.

+ - Joudut olemaan aktiivisempi ja oma-aloitteisempi tiedonhakija

- Mene kouluun jossa on järkevä rehtori. Rehtorin kanssa pitää tulla toimeen. Tästä ei välttämättä saa ennalta selvyyttä. Mulla ei ongelmia mutta voin vaan kuvitella millaista homma olisi lepsun tai natsin kanssa.

- Pätevyyden hankkiminen on hankalaa ja aikaaviepää.

+ Paikkoja löytyy myös epäpäteville ja loppupeleissä 5% epäpätevyysalennus on pieni hinta kivemmasta työstä.



Koita vuosi epäpätevänä ja mieti sitten kummasta tykkäät. Opona toimiminen ei ole myöskään huono meriitti jos haluat vaihtaa takaisin aineenopettajaksi.



nimim. Yksi vuosi opona takana aineenopettajuuden jälkeen ja takaisin en vaihda vaikka aineopettajan hommakin oli mukavaa.

Vierailija
6/12 |
19.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kannattaa hakeutua aluksi töihin joko tuttuun kouluun tai isompaan kouluun jossa on ainakin kaksi opoa. Työparin kanssa on paljon rennompaa hoitaa töitä ja hyvässä lykyssä opit kokeneelta opolta paljon kun kaikkea ei tarvitse selvittää itse alusta lähtien.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/12 |
19.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

kysyn, koska meillä on yläkouluikäinen erityislapsi, jonka takia on siis palaveerattu rehtorien ja opettajien ja erityisopettajien ja psykologien ja kuraattorien kanssa, mutta juuri opoa en ole nähnyt kuin kerran, koko koulun seiskaluokkien yhteisessä vanhempainillassa.



Opon työ on käsittääkseni hirveän hallinnollista. Seiskalaiset pitää paapoa valinnaisainebyrokratian läpi, kasit tettien ja ysit yhteihaun läpi.

Vierailija
8/12 |
19.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja TET-jaksojen järjestämisessä 7. luokalta alkaen. Perheitä tavataan jo 8. luokalla ammatinvalinta-asioissa. Koulutuskokeilut, tarpeelliset tutkimukset ym suunnitellaan yhteistyössä oppilaan ja hänen perheidensä kanssa. Lisäksi osallistun opona erilaisiin verkostotapaamiseen esim. vammaisneuvolan, TE-keskuksen, Kuntoutussäätiön ym kanssa. Psykologi, rehtori tai kuraattori ei näissä jatko-opiskelupaikkoihin hakemisessa ole ollenkaan asiantuntija. Usein ensimmäisissä tapaamisissa on mukana erityisluokanopettaja, joka tuntee perheen, mutta jatkossa hoidan yhteydenpitoa yksin. Työskentelen siis erityiskoulussa.

kysyn, koska meillä on yläkouluikäinen erityislapsi, jonka takia on siis palaveerattu rehtorien ja opettajien ja erityisopettajien ja psykologien ja kuraattorien kanssa, mutta juuri opoa en ole nähnyt kuin kerran, koko koulun seiskaluokkien yhteisessä vanhempainillassa.

Opon työ on käsittääkseni hirveän hallinnollista. Seiskalaiset pitää paapoa valinnaisainebyrokratian läpi, kasit tettien ja ysit yhteihaun läpi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/12 |
19.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Se äskeinen erityiskoulun opo.

ja TET-jaksojen järjestämisessä 7. luokalta alkaen. Perheitä tavataan jo 8. luokalla ammatinvalinta-asioissa. Koulutuskokeilut, tarpeelliset tutkimukset ym suunnitellaan yhteistyössä oppilaan ja hänen perheidensä kanssa. Lisäksi osallistun opona erilaisiin verkostotapaamiseen esim. vammaisneuvolan, TE-keskuksen, Kuntoutussäätiön ym kanssa. Psykologi, rehtori tai kuraattori ei näissä jatko-opiskelupaikkoihin hakemisessa ole ollenkaan asiantuntija. Usein ensimmäisissä tapaamisissa on mukana erityisluokanopettaja, joka tuntee perheen, mutta jatkossa hoidan yhteydenpitoa yksin. Työskentelen siis erityiskoulussa.

kysyn, koska meillä on yläkouluikäinen erityislapsi, jonka takia on siis palaveerattu rehtorien ja opettajien ja erityisopettajien ja psykologien ja kuraattorien kanssa, mutta juuri opoa en ole nähnyt kuin kerran, koko koulun seiskaluokkien yhteisessä vanhempainillassa.

Opon työ on käsittääkseni hirveän hallinnollista. Seiskalaiset pitää paapoa valinnaisainebyrokratian läpi, kasit tettien ja ysit yhteihaun läpi.

Vierailija
10/12 |
19.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja TET-jaksojen järjestämisessä 7. luokalta alkaen. Perheitä tavataan jo 8. luokalla ammatinvalinta-asioissa. Koulutuskokeilut, tarpeelliset tutkimukset ym suunnitellaan yhteistyössä oppilaan ja hänen perheidensä kanssa. Lisäksi osallistun opona erilaisiin verkostotapaamiseen esim. vammaisneuvolan, TE-keskuksen, Kuntoutussäätiön ym kanssa. Psykologi, rehtori tai kuraattori ei näissä jatko-opiskelupaikkoihin hakemisessa ole ollenkaan asiantuntija. Usein ensimmäisissä tapaamisissa on mukana erityisluokanopettaja, joka tuntee perheen, mutta jatkossa hoidan yhteydenpitoa yksin. Työskentelen siis erityiskoulussa.

kysyn, koska meillä on yläkouluikäinen erityislapsi, jonka takia on siis palaveerattu rehtorien ja opettajien ja erityisopettajien ja psykologien ja kuraattorien kanssa, mutta juuri opoa en ole nähnyt kuin kerran, koko koulun seiskaluokkien yhteisessä vanhempainillassa. Opon työ on käsittääkseni hirveän hallinnollista. Seiskalaiset pitää paapoa valinnaisainebyrokratian läpi, kasit tettien ja ysit yhteihaun läpi.

ja varmaan ihan hyvä niin, koska vaikka meidän lapsi on erityisoppilas, hän ei mene mihinkään erityisoppilaiden erityiseen jatkokoulutuspaikkaan, vaan ihan tavalliseen lukioon kuten muutkin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/12 |
19.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

osa ammattioppilaitosten tavallisiin ryhmiin, mutta osa sitten erityisammattioppilaitoksiin tai erilaisille valmentaville ja kuntouttaville linjoille. Eli ovia on avoinna enemmän kuin ns. tavallisille oppilaille. Tämä on sen verran laaja järjestelmä, että vaatii kyllä melkoista perehtymistä ja yhteistyötä vanhempien kanssa soveltuvan jatko-opiskelupaikan löytymiselle. Varsinkin erityisoppilailla on todella iso syrjäytymisriski, jota tehokkaalla nivelvaiheen ohjauksella pystytään pienentämään.

ja TET-jaksojen järjestämisessä 7. luokalta alkaen. Perheitä tavataan jo 8. luokalla ammatinvalinta-asioissa. Koulutuskokeilut, tarpeelliset tutkimukset ym suunnitellaan yhteistyössä oppilaan ja hänen perheidensä kanssa. Lisäksi osallistun opona erilaisiin verkostotapaamiseen esim. vammaisneuvolan, TE-keskuksen, Kuntoutussäätiön ym kanssa. Psykologi, rehtori tai kuraattori ei näissä jatko-opiskelupaikkoihin hakemisessa ole ollenkaan asiantuntija. Usein ensimmäisissä tapaamisissa on mukana erityisluokanopettaja, joka tuntee perheen, mutta jatkossa hoidan yhteydenpitoa yksin. Työskentelen siis erityiskoulussa.

kysyn, koska meillä on yläkouluikäinen erityislapsi, jonka takia on siis palaveerattu rehtorien ja opettajien ja erityisopettajien ja psykologien ja kuraattorien kanssa, mutta juuri opoa en ole nähnyt kuin kerran, koko koulun seiskaluokkien yhteisessä vanhempainillassa. Opon työ on käsittääkseni hirveän hallinnollista. Seiskalaiset pitää paapoa valinnaisainebyrokratian läpi, kasit tettien ja ysit yhteihaun läpi.

ja varmaan ihan hyvä niin, koska vaikka meidän lapsi on erityisoppilas, hän ei mene mihinkään erityisoppilaiden erityiseen jatkokoulutuspaikkaan, vaan ihan tavalliseen lukioon kuten muutkin.

Vierailija
12/12 |
05.09.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä kannattaa harkita opo-pätevyyden hankkimista! Työtilanne on hyvä ja mikä parasta, työ on samalla haastavaa ja antoisaa. Saa kohdata jokaisen oppilaan niin yksilönä kuin ryhmässä. Jos talossa ennen kaikkea rehtori ja muukin henkilökunta osaa arvostaa opon työtä, on työnteko huomattavasti mukavampaa.Työnkuva on erittäinmonipuolinen; eri ohjausmuotoja, ohr-työtä, verkostotyötä, opo-kollegojen tapaamisia, nivelvaihepalavereja, vieraita ja vierailuja! Iso miinus on se, että oppilaanohjaus ei ole arvosteltava aine, mikä näkyy työrauhahäiriöinä/haasteina luokkahuoneessa. Suurin osa oppilaista kuitenkin pitää opo-tunneista. Ja oposta :).