Aion avautua tässä, perkele

Kun en asianosaisille voi, kehtaa tai sillä on hyvin vähän vaikutusta.



Mieheni eksä puhuu paskaa lapsilleen minusta ja haluaa estää meitä olemasta tekemisissä tulevalla kesälomalla. Miten ahdas voi aikuinen ihminen olla, miten paljon voi useampi vuosi eron jälkeenkin olla jäljellä halua kontrolloida toisen elämää. Ihme pompottaja. Lapset ovat kuulemma ymmällään jos ovat kanssani tekemisissä... Olisiko kuitenkin niin, että ovat ymmällään äitinsä reaktioista ja siitä, miten isänsä valinnat ovat tämän mielestä vääriä, epäilyttäviä ja pahoja.



Eksäni nykyinen puoliso nimittelee sekä nykyistä miestäni että epäiöemättä myös minua ja kokee lapseni ilmiselvästi taakaksi. Itse passuuttaa kiltillä eksälläni itseään, hoidattaa tällä lapsensa ja makaa itse kotona elatettavana. eksäni ei tiedä minne kumarrella ja minne pyllistää, on mm. ihan toisenlainen puhelimessa kanssani silloin kun puolisonsa on kuulolla. Molemmat ovat edessäpäin maireita, takana ilmeisesti jotain muuta. Eksälleni aina käy kaikki järjestelyt, takana puhuu pahaa kun ei uskalla ottaa vastuuta.



Tsiisas, yritä sitten näiden kanssa olla rakentava ja kasvattaa lapsia yhdessä - se kun kumminkin menee kaiken edelle. Voi helvetti, pikkuasioita mutta nyt korpeaa.



Kiitos.