Olen hoikka nainen ja se ei todellakaan ole minulle 'tuosta noin vain' -juttu:

ovat sellaisia, jotka ovat muissakin nautinnoissa tosi estyneitä, kuten sängyssä. Pitää pitää kontrollia yllä koko ajan. Ja siltä ne usein näyttävätkin, ei kovin vapautuneilta. Ja itsetunto on monilla kurvikkailla parempi, se on kyllä huomattu ;))

ovat sellaisia, jotka ovat muissakin nautinnoissa tosi estyneitä, kuten sängyssä. Pitää pitää kontrollia yllä koko ajan. Ja siltä ne usein näyttävätkin, ei kovin vapautuneilta. Ja itsetunto on monilla kurvikkailla parempi, se on kyllä huomattu ;))

happamia sanoi kettu...

ovat sellaisia, jotka ovat muissakin nautinnoissa tosi estyneitä, kuten sängyssä. Pitää pitää kontrollia yllä koko ajan. Ja siltä ne usein näyttävätkin, ei kovin vapautuneilta. Ja itsetunto on monilla kurvikkailla parempi, se on kyllä huomattu ;))

Varmaan pihtaavat sängyssä, kun pihtaavat ruokaakin! Vapautuneisuus kaikessa kyllä näkyy päälle. Ja se ei hohka noista luuviuluista.

jos vähän relaisitte ja olisitte armollisempia itteänne kohtaan. Mitä merkitystä on lopulta jollain 10-15 lisäkilolla? Ei mitään. Tarviiko sitä olla hoikka. Ei kaikki tykkää hoikista saati olla lautoja. Minä en ymmärrä, että kaikki pittäis puristaa samanlaiseksi paketiksi. Tekee naisten itsetunnolle huonoa, kun aina vaan puhutaan ulkonäöstä ja ulkonäöstä. Miksi ei saa syödä rauhassa ja nauttia siitä? Miksi pitää itseä kiduttaa vain sen takia että miehet tykkää? Minusta tuollainen on omalla tavalla sairaanloista, että pitää kytätä omaa painoa ja ei sitten osata nauttia elämästä, jos kerta ruuasta tykätään.

noh. minä kyllä olen treenattu ja hoikka itseäni varten, pullukkana on vaan ikävä olo (sekin pääsi kerran tapahtumaan).

Rakastan liikuntaa ja pidän kasvis/salaattiruoista, ja lihasta - liiasta rasvahiilarimätöstä saa vaan pieru- ja turvoitusvaivoja, ja sitä myötä pahan olon. 'Pastakokusta' olen päässyt eroon mutta syön sitä ehkä kerran parin viikon aikana.

ja, kyllä herkuttelen viikonloppuisin, eikä mun tartte sen kummemmin relata nauttiakseni enemmän, nautin jo mutta kukin taplaa tyylillään.

Seuraan usein kahvitunnilla työpaikkani laiheliineja. Kukaan ei ota pullaa ja kakkua vaan syövät hedelmiä. Ja vähän väliä katse harhautuu siihen pullalautaselle. En ymmärrä miksi pitäisi jatkuvasti kieltää itseltään se mitä tekee mieli.

en pidä pullasta, enkä oikeen minkäänlaisista sokerileivoksista. suolaiset sen sijaan on mun herkku.

Jos painaisin 15 kg enemmän, elämä olisi monessa suhteessa todella ankeaa. En voisi pukeutua kuten haluan, enkä näyttäisi siltä miltä haluan näyttää. TÄrkeintä kuitenkin olisi oman jaksaminen, joka on paljon heikompaa paksulla. Been there, done that... Juoksu on ollut minulle suuri nautinto aina, hooikkana ja paksumpana. Paksumpana vaan nivelet eivät sitä kestä ja iso ilo elämästä on pois.

jos vähän relaisitte ja olisitte armollisempia itteänne kohtaan. Mitä merkitystä on lopulta jollain 10-15 lisäkilolla? Ei mitään. Tarviiko sitä olla hoikka. Ei kaikki tykkää hoikista saati olla lautoja. Minä en ymmärrä, että kaikki pittäis puristaa samanlaiseksi paketiksi. Tekee naisten itsetunnolle huonoa, kun aina vaan puhutaan ulkonäöstä ja ulkonäöstä. Miksi ei saa syödä rauhassa ja nauttia siitä? Miksi pitää itseä kiduttaa vain sen takia että miehet tykkää? Minusta tuollainen on omalla tavalla sairaanloista, että pitää kytätä omaa painoa ja ei sitten osata nauttia elämästä, jos kerta ruuasta tykätään.

kyllähän hieman katson mitä syön - varmasti läskistyisin, ellen niin tekisi. Mutta nälkää ei tarvitse kärsiä ollenkaan! Olen huomannut, että mulle luontaisin on se nykyään karppaamiseksi kutsuttu ruokavalio. Lihasta en luovu - räyh! - ja esim. grillatut kasvikset ovat ihania. Riisiä, pastaa tai perunaa en niinkään kaipaa possun- tai naudanlihan, kanan tai kalan seuraksi. Munakasta syön ainakin pari kertaa viikossa. Makeista tykkään myös... se ei taida olla kovin karppia...

ihmisestä vähän nuhjuisen näköiäsen. Näin keski-ikäisenä varsinkin. Jotenkin tuntuu, että kun ihmiset ovat asettuneet aloilleen, he vähän välittävät ulkoisesta habituksestaan (en puhu meikkaamisesta tms.).



Samoin on miesten osalta. On ilo seurata keski-ikäisiä, hoikkia ja energisiä miehiä, joilta kaljamaha puuttuu.