nyt 13v haluaa ens kesänä kieli kurssille Lontooseen

kielikurssilla Brightonissa. Tosin se oli jo riparikesä, eli täytin parin kuukauden päästä 15. Kaverin (samaa vuosikertaa, mutta jo 15 täyttänyt) kanssa mentiin ja ihan hyvin pärjättiin. Osattiin jopa vaihtaa isäntäperhettä kielimatkatoimiston kautta, kun eka perhe oli jättänyt meidät useana päivänä ilman avainta tuntikausiksi ulos, kun itse olivat muualla, ja tonkivat matkatavaroitamme jne.



Toisaalta kyllä silläkin reissulla oli meininkiä, ja esim. Pariisin retkellä olisi voinut käydä huonosti, jos olisimme lähteneet diskossa tapaamiemme nuorten miesten "lupaamalla" kyydillä hotelliimme sen sijaan että menimme metrolla.



Lapsen ja tilanteen mukaan, sanoisin. Jos joku fiksu kaveri lähtee mukaan, niin aina parempi.

Odotelkaa pari vuotta, 14v on kyllä aika nuori, jos tulee koti-ikävä.

Haluaa lähteä yksin. Hänellä "kuuluu" kaverinelikköön, mutta kukaan heistä ei ole lähdössä. Eli yksin olis lähdössä. Ihmettelin kuinka uskaltaa, kun on kuitenkin luonteentaan melko ujo. Mutta haluaa joskus näyttelijäksi tai tanssijaksi. Uskalaa esiintyä. Mutta siis olis nuorimpia tuossa porukassa. Ei kyllä ainakaan vielä ole kiinnostunut discoista tms. Sanoo et isäntäperhemajoitus olis ok.

joku aika sitten palstamamat täällä kertoivat hurjista kokemuksistaan kielikursseilta: dokausta, jorausta ja nussimista...revi siitä.

Nuori on kyllä, mutta jos isäntäperheeseen menee, niin mikä ettei. Omasta nuoruudesta nykyajan nuoret tuntuvat "järkevöityneen", ei tosin kaikki, mutta tässä lähiympäristössä olevat. Omani antaisin mennä, ja melkein heitä muille maille olen tuuppimassakin. Kielitaito ja itsenäisyys on parasta pääomaa mitä lapselleen voi tarjota. En tällä tarkoita, että haluaisin heitä vielä pitkään aikaan kotoa kokonaan pois, en missään nimessä (ikää nyt 12, 10 ja 9v). Voi olla, että nenille tulee, mutta jotenkin luotan tähän ikäpolveen enemmän kuin omaani.

TYtär on kyllä vastuuntuntoinen. Hoitaa koulasiat itse. Harrastaa tunnollisesti tanssia ihan omasta halustaan. On enimmäkseen kotona, koska asuu maalla. Mutta ei siis mitään kokemusta bilettämisestä sun muusta.

Siis tiedän, että vois olla "ujolle" tytölle tosi upea kokemus. Kielitaito kohenis ja varmaan sai itseuottamusta rutkasti. Mutta maailman on suuri ja kaikkea voi tapahtua. Entä jos soittaa jo ekana iltana ja haluaa kotiin. Mun eka iso asia oli viikon rippileiri ja että oli ikävä kotiin.

vielä kielellisestä mennä noin nuorena. Varmasti pärjää, ei siinä mitään, muttei saa niin paljon irti kuin peri puolen kuluttua. Lontoo on muutenkin liian iso. Joku rannikon kaupunkin olisi parempi.



Terv. 3 kertaa kielikursseilla ollut.

kirjoitusvirheitä. Siis parin vuoden kuluttua saa kielellisesti enemmän irti. On vaikeaa puhua, kun ei osaa vielä tarpeeksi sanoja.