Olipas ehdotus! Mitä mieltä naapuristani?

Onneksi et suostunut, en minäkään olisi NIIN kovasti ikävöinyt lapsiani, et sille ajalle jotain "sijaislapsia" tarviisin.

päivän naurut :D ilmiselvää,että haki omaa etuaan! Onneksi et myöntynyt!

kun silla itsellaan on seka mies, etta lapset riesana koko ajan. Ja teikalainen saa nauttia omasta ajasta!

ja vaimo ei ollut halunnut, mutta oli sitten jankkauksen tuloksena tullut ehdottamaan tota.



Pettyi tuplasti, kun joutui tekemään mitä ei olisi halunnut ja sitten tuli paskaa niskaan.

Taustaa: Lapseni ovat nyt isällään parisen viikkoa. Kohta on viikko mennyt. Olen hieman ikävöinyt lapsia, mutta suureksi osaksi nauttinut vapaasta ajasta: tehnyt pitkää päivää töissä (tunteja varastoon), käynyt jumpassa, leffassa, tavannut ystäviä yms. Tänään naapurini tuli kyselemään, että mitä minulle kuuluu. Oli kovasti sääliväisen oloinen. Kyseli, kuinka nyt selviän, kun on varmasti kova ikävä lapsia. Ehdotti, että tulisin heille joka ilta viettämään aikaa heidän lastensa kanssa, jotta minulla ei ikävä pääsisi yllättämään. Saisin pelailla lautapelejä, viedä lapsia rannalle tai leffaan yms. Perheen vanhemmat jättäisivät meidät rauhaan keskenämme ja menisivät yhdessä kävelylle. Kiitin kauniisti naapuriani hyväntahtoisuudesta, mutta kerroin, että minulla on aika täynnä tämä kalenterini. Sanoin, että sitten kun lapseni ovat tulleet takaisin, niin sitten voidaan pelailla vaikka niitä lautapelejä koko konkkaronkan kanssa kuten ennenkin. Naapurini suuttui, koska en ymmärrä omaa parastani. Ja sanoi, etten taida kunnon äiti ollakaan, jos minulla ei ikävä kaiverra mieltä. Ilmainen lastenhoitajako oli hakusessa?

Ja sit sä heräsit ja päätit kirjoittaa jotain höpölööä tänne, että jos joku vaikka tarttuisi provoon..

Olisiko ollut liikaa, että olisit pari tuntia pelaillut ja auttanut toista äitiä, joka selvästi kaipaili itsekkäästi omaa aikaa, sinulla on kuitenkin standardisti aikaa jumppailla, leffailla ja treffailla.

harjoittele silti vielä

hyvä ettet suostunut. Jos kerrankin saa itse omaa aikaa, niin miksi pitäisi olla heti naapurin lasten kanssa touhuamassa. Oma aika on ihan kivaa :) Olisit sanonut, että minä kyllä nautin tästä kun välillä voi vapaasti mennä ja tulla ! Ja voisit ehdottaa, että voit ottaa naapurin lapset muutamaksi tunniksi hoitoon kun omasi ovat taas luonasi.

jopas jotakin! mulla ois menny varmasti pokka! voiko tollasia olla oikeesti olemassa! :O

Taustaa: Lapseni ovat nyt isällään parisen viikkoa. Kohta on viikko mennyt. Olen hieman ikävöinyt lapsia, mutta suureksi osaksi nauttinut vapaasta ajasta: tehnyt pitkää päivää töissä (tunteja varastoon), käynyt jumpassa, leffassa, tavannut ystäviä yms. Tänään naapurini tuli kyselemään, että mitä minulle kuuluu. Oli kovasti sääliväisen oloinen. Kyseli, kuinka nyt selviän, kun on varmasti kova ikävä lapsia. Ehdotti, että tulisin heille joka ilta viettämään aikaa heidän lastensa kanssa, jotta minulla ei ikävä pääsisi yllättämään. Saisin pelailla lautapelejä, viedä lapsia rannalle tai leffaan yms. Perheen vanhemmat jättäisivät meidät rauhaan keskenämme ja menisivät yhdessä kävelylle. Kiitin kauniisti naapuriani hyväntahtoisuudesta, mutta kerroin, että minulla on aika täynnä tämä kalenterini. Sanoin, että sitten kun lapseni ovat tulleet takaisin, niin sitten voidaan pelailla vaikka niitä lautapelejä koko konkkaronkan kanssa kuten ennenkin. Naapurini suuttui, koska en ymmärrä omaa parastani. Ja sanoi, etten taida kunnon äiti ollakaan, jos minulla ei ikävä kaiverra mieltä. Ilmainen lastenhoitajako oli hakusessa?

taitavampi provoilija olisi lisänny tuohon sellaisen seikan, että naapuri ehdotti että lapsensa pitäisivät Ap:n lasten näköisnaamareita pelailun ajan, niin ikävänpoisto olisi parempi.

Suuttui, kun ei pääsekään luontoon viettämään "parisuhdeaikaa"