Olen yrittänyt miettiä ja miettiä, mutten voi mitenkään ymmärtää (exän nyxästä)

Vaan ehkä se, että ruoka ei kelpaa. Että nyxä ei jaksa kuunnella "tahdon pizzaa" -marinaa.

lapsi on vaikka valittanut ruoasta, en tykkää tai en syö, kun ei meillä kotonakaan ole tuollaista ruokaa. Uusio-vaimo/ke on vetänyt herneet nenään?!?

Typerä juttu joka tapauksessa, eihän se lapsi kuitenkaan voi vaikuttaa siihen mitä ruokaa siellä exän perheessä on tarjolla, kai se lapsi kuitenkin näkee mitä syö, ettei ihan ylläriksi jää.

Ja yhtenä päivänä huomaat, ettei asia edes kuulu sinulle.

Vaan ehkä se, että ruoka ei kelpaa. Että nyxä ei jaksa kuunnella "tahdon pizzaa" -marinaa.

että on sitä marinaa vielä tässä iässä.

ap

lapsi on vaikka valittanut ruoasta, en tykkää tai en syö, kun ei meillä kotonakaan ole tuollaista ruokaa. Uusio-vaimo/ke on vetänyt herneet nenään?!? Typerä juttu joka tapauksessa, eihän se lapsi kuitenkaan voi vaikuttaa siihen mitä ruokaa siellä exän perheessä on tarjolla, kai se lapsi kuitenkin näkee mitä syö, ettei ihan ylläriksi jää.

joo voihan olla, ettei lapsi tykkää äitipuolen kokkauksista? Ei ole kuitenkaan koskaan asiasta minulle sanonut, luulen jos olisi ollut pahaa olisi kertonut. Mutta mene ja tiedä. Luulen, että taustalla on nyt jotain muuta.

ap

Ja yhtenä päivänä huomaat, ettei asia edes kuulu sinulle.

kyllä minulle kuuluu, jos lapsi on siitä pahoittanut mielensä jo useampaan otteeseen.

ap

Onko se nainen ammatikseen töissä jossakin laitoskeittiössä?

Eihän ne tiedä niissä aina itsekään, mitä ruokaa tulee.

Meillä uusperheessä 2 aikuista ja 4 lasta - minun kaksi lasta ovat joka toinen vkl isällään, eikä siellä ole muita lapsia.

Nyt lasten piti mennä su isälleen, mutta isä on vatsataudissa, joten menevät hänen parannuttuaan.



Olen yhteydessä, ihan siis hyvässä mielessä, exäni nyxään ja pakko hänelle oli kommentoida, että 'nauttikaa' sairastamisesta (valitti siis tilanteesta), meillä kun joku sairastuu - lapsi tai aikuinen - kokoonpano on aina se mikä on : )

ehkäpä exäsi uusi on kyllästynyt lapsesi vinkumiseen ja valittamiseen ruokapöydässä. Mistä ap voit tietää miten lapsesi käyttäytyy toisessa kodissaan ? Meillä lapsilla on ehdoton kielto valittaa ruoasta ja tämä koskee, niin minun, kuin mieheni lapsia. Koitappa käsittää,että joka kodissa on omat sääntönsä, mutta toisen kodin säännöt eivät sinulle valitettavasti kuulu.

Mua joskus ainakin ärsyttää kun lapset utelee mitä ruokaa on, ja hätistän ne vain pois jaloista ja sanon että kohta näätte.



En ole kuvitellut että lapset voi tästäkin "toistuvasti pahoittaa mielensä"..

Siis jos teillä sairastutaan oksennustautiin torstai-iltana niin exäs laittaa terveet poikansa teille viikonlopuksi tartuttamaan tautia ja sitten ottaa mahdolliset oksennustautiset lapsensa takaisin?



Nooh, aika typerää kyllä!

Minä en vastaa lasten "mitä ruokaa teet" kyselyihin ihan vaan yhdestä syystä- lähes kaikesta ruuasta tulee kommenttia hyi yök en syö ja mikset tee sitä ja tätä, kun se on mun herkkua.. Ei vaan jaksa kuunnella sitä narinaa, helpommalla pääsee, kun ei sano mitä on ruokana, niin se hyi yök reaktio tulee vasta pöydässä ja yleensä siinä vaiheessa ruoka kuitenkin kelpaa ja tulee syödyksi :)

Ja yhtenä päivänä huomaat, ettei asia edes kuulu sinulle.

Asia kyllä minulle kuuluu, jos lapsi on siitä pahoittanut mielensä jo useampaan otteeseen.

ap

Pahoittelen, mutta kun mitään vakavaa ei ole tapahtunut, niin asia ei sinulle kuulu pätkääkään. Nyt jatkan ihanaa elämääni hemmottelevan exäsi kanssa, harmi vaan noita sun kakaroitasi, jotka pilaavat tunnelmaa.

siis oli viestiin numero 9 tarkoitettu tuo

Minä en vastaa lasten "mitä ruokaa teet" kyselyihin ihan vaan yhdestä syystä- lähes kaikesta ruuasta tulee kommenttia hyi yök en syö ja mikset tee sitä ja tätä, kun se on mun herkkua.. Ei vaan jaksa kuunnella sitä narinaa, helpommalla pääsee, kun ei sano mitä on ruokana, niin se hyi yök reaktio tulee vasta pöydässä ja yleensä siinä vaiheessa ruoka kuitenkin kelpaa ja tulee syödyksi :)

se sitten on jokin tällainen syy. En kyllä usko vieläkään että olisi, ei lapsi kotona koskaan valita. Mutta ehkä se sitten on näin tai hänen oma lapsensa valittaa ja kukaan muukaan ei saa kysyä.

ap

sen näkee sitten pöydässä.

Ehkä

Minä en vastaa lasten "mitä ruokaa teet" kyselyihin ihan vaan yhdestä syystä- lähes kaikesta ruuasta tulee kommenttia hyi yök en syö ja mikset tee sitä ja tätä, kun se on mun herkkua.. Ei vaan jaksa kuunnella sitä narinaa, helpommalla pääsee, kun ei sano mitä on ruokana, niin se hyi yök reaktio tulee vasta pöydässä ja yleensä siinä vaiheessa ruoka kuitenkin kelpaa ja tulee syödyksi :)

se sitten on jokin tällainen syy. En kyllä usko vieläkään että olisi, ei lapsi kotona koskaan valita. Mutta ehkä se sitten on näin tai hänen oma lapsensa valittaa ja kukaan muukaan ei saa kysyä.

ap

ja eka kysymys on ruuan kärttäminen

tai pirullisia äitipuolia on tässä ketjussa liikkeellä, mutta ei nyt osu ja uppoa :). Tottakai minä äitinä ihmettelen jos lapselle on meuhkattu jostakin kysymyksestä jolle ei ole edes mitään järkevää selitystä.



ap

Ihan hyviä provoja tai pirullisia äitipuolia on tässä ketjussa liikkeellä, mutta ei nyt osu ja uppoa :). Tottakai minä äitinä ihmettelen jos lapselle on meuhkattu jostakin kysymyksestä jolle ei ole edes mitään järkevää selitystä.

ap

Minusta lapsia pitää kohdella hyvin ja heidän kanssaan keskustella.

Jos työkaverisi kysyisi sinulta, mitä ruokaa ruokalassa on, niin kieltäisitkö häntä kysymästä? Tai jos teillä on vieraita, joille tarjoat ruokaa, kiellätkö heitä kysymästä.



Minusta lapsen kysymyksiin pitää vastata.



Ja jos lapsi marisee ruoasta tms, niin sitten siitä asiasta pitää keskustella. Mutta kysymyksen kieltäminen on mielivaltaa ja mitätöimistä,