Johanna75 ja Possukka

Eipä mitään ihmeellistä tänne, kiitos kysymästä! Hääsuunnitelmat on niin tehty kuin tässä vaiheessa voi olla, elikkä siihen ei enää ajatuksia oikein voi kohdistaa. Minkä huomaakin siinä, että vauvakuume on taas nostanut päätään enemmän ja enemmän, ja ei jaksaisi millään odottaa hoitojen alkamista. Onneks suunnittelukäynti on jo puolentoista kuukauden päästä, ei jaksaisi pidempään odottaa millään.



Nyt on vähän kiire kun ollaan lähdössä leffaan, mutta kirjottelen lisää paremmalla ajalla! Tsemppiä teille että saatte asiat järjestykseen, ja toivottavasti myös pääsette suunnittelukäynnille joulukuussa, mikäli siis siltä tuntuu että haluat!

Moi!



Flunssan kourissa täällä ollaan, kun nyt Viuhti kysyit niin meninpä tekemään kuitenkin sen vikan inssin, se oli siis jo viime keskiviikkona. En ole hirveesti viitsinyt mainostaa koko asiaa, koska en odota mitään. Tosin tällä kertaa oli kaksi isoa munista (puregonin ansiota varmaan). Ja miehen simppoissakin oli paras tulos tähän mennessä. Mutta viimeinen inssi tosiaan oli ja jos ei onnistu nyt, niin sitten vika on varmaan jossain solutasolla ym. Kerro ihmeessä Viuhti, mitä päätät sen suunnittelukäynnin suhteen. Olis kyllä ollut kiva jatkossakin vaihtaa ajatuksia hoidoista ym. Possukankin kuulumisia suunnittelukäynniltä odotan.

Hienoa, että Possukan hääjärjestelyt ovat jo pitkällä. Myöhemmin sitten tuele varmasti lisää järjestettävää ja jännitettävää. Ymmärrän kyllä, että nyt kun on saanut ns. toisesta projektista ison osan (tai siis sen, mitä tässä vaiheessa on mahdollista) tehtyä, nousee taas toiset ajatukset päähän.



Johanna, inssi kuulostaa hyvältä. Nyt kun en ihan kaikkea muista, niin oliko se niin, että sulle on aina tehty inssit luomukiertoon? Ihan varmasti tuolla Puregonilla on vaikutusta ja kun on kaksi rakkulaa, ovat mahdollisuudet tietysti paremmat. Vaikket itse hirveästi tulosta odotakaan (ymmärrän, että on pakko pitää jalat maassa), niin mä kuitenkin pidän sulle peukkuja :)



Laitan kyllä kuulumisia, että miten käy ton meidän ensikäynnin osalta. Onneksi sinne on vielä aikaa. Nämä asiat kun eivät ole pelkästään musta kiinni, vaan yhteispäätöksellä tehtäviä. Sen olen huomannut, että joskus tapahtuu suuria juttuja jo parissa viikossa - luottavaisin mielin siis, että parissa kk:ssa saadaan asioita riittävästi kuntoon. Ainahan on varmasti mahdollista siirtää aikaa eteenpäin, jos ei ole varma, että haluaa sitä kokonaan perua.



Mulla oli pari vkoa sitten aikamoisia alavatsakipuja ja ultrassa paljastui sitten, että oikealla puolella oli ollut isohko kysta, keltarauhaskysta. En tiedä onko se kysta tehnyt ne kesällä alkaneet joka toisen kierron tiputteluvuodot. Niin ainakin itse hieman ajattelen ja kyllähän gyne sitä uskomusta tuki. Katsotaan nyt miten menee tästä eteenpäin, kun kysta puhkesi (siitä siis ne kovat kivut). Multa otettiin kaikki mahdolliset testit, niin klamydia kuin raskauskin (vaikka kerroin kyllä, että olen varma, etten ole raskaana) eikä mitään löytynyt ennen kuin vasta ultrassa. Ei kiva, mutta kystiahan tulee lähes jokaiselle naiselle jossain elämän vaiheessa, jos ei käytä e-pillereitä. Kokemushan siis sekin.

Kiitos : )! Tämä on toinen puregonavusteinen inssi. Loput olivat sitten luomukiertoon, tosin pregnyl niistä mukana parissa ja luget kaikissa, paitsi yhdessä. Tämähän oli siis jo kuudes inssi, harvoinpa noin montaa tehdään. Olenpa nyt kuukauden ajan syönyt sinkkiäkin, kun olen täältä lukenut, että siitä olisi apua. No tuleepa sitten sekin testattua. Mutta kala-öljytabletit eivät ole kyllä tuhrua lopettaneet, täällä oli sellaisestakin kokemusta.



Toivon tosiaan, että saatte asianne kuntoon molempia tyydyttävällä tavalla.



Mulla ei ole kystia näkynyt, vaikka tiputtelua esiintyykin. Eikös nuo kystat ole aika vaarattomia? Joku täällä palstalla kirjoitti, että tiputtelu voi johtua jostain kudoksesta. Mitenkäs Viuhti se sun käynti sillä endospecialistilla? Vieläkö on suunnitteilla?



Jänniä aikoja tässä eletään muutenkin, varattiin nimittäin tontti. Enkä ole vielä uskaltanut kertoa mun vanhemmille siitä, koska tontti sijaitsee aika kaukana heistä. Mutta raha tässä ratkaisi, ei varaa ostaa tonttia sieltä paikkakunnalta, jossa vanhemmat asuu tai läheltäkään sieltä.



Possukka: milloinkas ne teidän häät on? Sori tyhjä pää, näin flunssassa.

Tässä Idolsin ja BB:n välimaastossa äkkiä kirjottelen (juu, telkkarin orja...). Häät on toukokuussa, joten pitkä matka sinne vielä. Tosin hääpuvun kun olen jo varannut ja maksanutkin, niin siinä mielessä ihan hyvä että hoidot alkavat aikaisintaan tammikuussa, niin tulen ainakin mahtumaan pukuun. Ei nimittäin mikään halpa investointi! =)

Mutta tosiaan hääjärkkäilyt on kaikki hanskassa, joten nyt on taas ollut enemmän aikaa miettiä tätä toista projektia. Ja sen huomaa miehestäkin, häntä ei yllätys yllätys ole hääjärjestelyt ihan kauheesti kiinnostaneet, mutta nyt kun meikäläinenkin on jättänyt häistä puhumisen niin molemmat ollaan koko ajan enemmän vauvakuumeen kourissa.



No, mutta kyllä tämä tästä..! Johanna, pidän peukkuja inssin suhteen, ja tulkaahan molemmat kertomaan kuulumisia! Ja onnea tontin ostosta myös Johanna!!

teillähän on molemmilla suuria juttuja meneillään :) Hienoa!



Mä olisin käynyt sillä endo-spesialistilla syyskuun lopussa, mutta hän oli joutunut onnettomuuteen ja oli sairaslomalla pitkään. Nyt mulla olisi uusi aika marraskuun lopussa, mutta pitää vielä miettiä että menenkö - sillä tuhrut ovat varmaankin johtuneet kystista. Niitä oli siis molemmilla puolilla, vasemmalla pieni (ilmeisesti sellainen, joka siellä muhii) ja oikealla se iso, joka oli juuri puhjennut. Kystat, siis tällaiset keltarauhaskystat, ovat vaarattomia. Eri asia ovat sitten endosta johtuvat endometrioomat, suklaakystat tai dermoidikystat. Mulla oli vielä 1.6 ihan " puhtaat" munasarjat, joten epäilen tosiaan, että mulle clomit jätti noi kystat - se kun on clomien yksi ihana ominaisuus. No, kunhan katoavat sieltä itsestään eivätkä ole vaarallisia niin ok.



Tarkoitat Johanna tolla tuhrutteluun johtavalla limakalvolla kohdun limakalvon liikakasvua? Sekin on tietysti ihan mahdollista, mutta mulla ei ole sitä. Ja tuhrua voi olla monestakin syystä, valitettavasti se endo on niistä yksi yleinen.. Hmm. ehkä mä kuitenkin käyn sillä spesialistilla, vaikka rahaahan siinä taas palaa. Toisaalta, on kai se sen arvoista, jos jotain löytyy. Tai jos saa erittäin pätevältä ihmiseltä puhtaat paperit, niin onhan sekin jotain.



Onnittelut Johanna tosiaan tonttikaupoista. Rakentajana on varmasti rankkaa, mutta onhan se sitten antoisaa asua omassa kodissa :)

No tontti on vasta varattu, kauppoja ei olla vielä tehty. Joten ihan 100% varmaa se ei ole, mutta hyvältä vaikuttaa. Ja me aiotaan ostaa sellainen talopaketti, ei rakenneta itse. Ei hermot kestäisi, ollaan sivusta seurattu niin monen tuttavan talonrakennusprojektia, että ei oikein huvita.



En tiedä itsekään mitä tarkoitin, luin vaan täältä palstalta joskus, että tiputtelu voi johtua jostain kudoksesta.



Toi endo mullakin kummittelee mielessä, pääsisiköhän NKL:lla sinne laparoskopiaan, niin saisi varmuuden. Pitää kysyä, kun sinne asti päästään. Mun yks kaveri tuli kyllä endosta huolimatta raskaaksi ja se nähtiin tavallisessa ultrassa, kun oli niin pahana.



Possukka : Minäkin olen telkkarin orja, eilen tuli seurattua tiiviisti Idolsia ja sitten sitä Big Brother- talk showta. Oon aika koukussa Idolsiin, odotan oikein innolla aina perjantaita ja sunnuntaita : )

Kiitos peukutuksista!! Kerron kyllä kuulumiset, mutta enpä tuota inssiä ole kauheasti miettinyt, menkat sieltä kuitenkin alkaa.. vaikka ei pessimisti saisikaan olla.

onhan se varauskin jo iso juttu. Nyt vain peukut pystyyn, että kaikki menee hyvin ja pääsette laittamaan omaa himaa. Mä uskon, tai pahoin pelkään, että talopaketinkin kanssa pääsee hieman stressamaan. Kun niitä valintoja on niin paljon.. ;) Mun isä on rakennustaitoinen ihminen, samoin mies ja pari muutakin suvusta, joten jos joskus olisi varaa tehdä taloa, niin itse tulisi rakennettua varmaan aika pitkälti. Mutta..koska en halua muuttaa pois Hesasta, eikä täältä tontteja tällainen tavallinen pulliainen voi ostaa, niin homma on haudattava - ainakin toistaiseksi.



Tosta lapasta.. Ihan varmuuden vuoksi sitä ei varmaankaan tehdä. Kyllä aina pitää olla joku epäily, sillä lapa, kuten kaikki muutkin toimenpiteet maksavat, ja säästö on edelleen se kova sana. Siksi olisinkin käynyt, tai siis saatan edelleen käydä, sillä spesialistilla, sillä jos hän tuntee endoa (on siinä hommassa tosi hyvä), saa lähetteen lapaan. Onhan endo-potilaankin mahdollista raskautua, mutta usein endo vaikuttaa kuitenkin jo solutasolla, jolloin solujen rakenne on sen verran huono, ettei raskaus ala.. tai hedelmöittymistä ei tapahdu.

No me ollaan varattu tontti Helsingin ulkopuolelta eikä mua haittaa muuttaa pois täältä, kun olen kotoisin pienemmältä paikkakunnalta. Tosin tuleva työmatka hirvittää. Kyllä talopakettienkin kanssa saa tosiaan miettiä, ollaan kyllä jo päädytty yhteen ratkaisuun. Mutta pohjatyöt tulee itselle ja sisustustakin joutuu miettimään. Mutta ihan alkutaipaleella tässä ollaan. Mies on kätevä käsistään, minä taas en ollenkaan.



No ehkä siellä ivf-hoidossa sitten ne viat selviää, eipä tässä muuta voi, kuin odottaa sinne asti. Tosiaan tuntuu, ettei lääkärit juuri ota aihetta kovin vakavasti, kun kysyy. Niinkuin mullekin sanottiin, ettei endo voi olla ainoa syy, jos ei raskaudu.

kyllä endo voi olla ainoa syy, miksei raskaus ala. Niin ikävää se vain on. Joskus endo rappeuttaa soluja niin, ettei ne hedelmöity tms. Ikävä sairaus, varsinkin kun se voi olla oireetonkin :(

Mekin ollaan mahdollisesti joskus muuttamassa pääkaupunkiseudulta pois, en kuitenkaan kovin pitkälle haluaisi, mutta kunhan tunnin matkan sisällä oltaisiin. Tontti on jo olemassa, ja nyt sitten pitäisi harkita että rakennetaanko sinne koskaan.. talopakettikin on jo katsottu valmiiksi, ollaan jopa niin pitkälle harkittu että ollaan käyty jo taloesittelyissäkin katsomassa unelmataloa ihan pystytettynä. Pelkään, kuten Viuhtikin, että jospa en pystykään asumaan pienemmällä paikkakunnalla, mutta toisaalta haluan että oman kodin ikkunoista näkyy puita eikä naapurin parveke, joten eiköhän mekin joskus se iso askel oteta ja muuteta pidemmälle. Muutaman vuoden päästä ehkä... työmatka on se isoin ongelma mun mielestä, pitäisi sitten etsiä töitä lähempää koska en mitenkään jaksaisi aamulla pitkiä työmatkoja. Mutta onnea teille kun olette jo noin pitkällä oman talon hankkimisessa, onhan se niin ihanaa varmasti sisustaa ikiomaa taloa, sellaista missä kukaan muu ei ole aikaisemmin asunut.



Tää on kyllä niin perseestä, menkat alkoi. Ekan kerran nyt pitkään aikaan tarkkailin kiertoa ja siitä huomaa, että kuumeilu on alkanut olla tosi kovaa. Eiköhän menkat ollukin sitten pari päivää myöhässä mitä ne ei koskaan ole, ja kerkesin jo vähän toivoa luomuplussaa. Paskan marjat, olipa taas turha toive=(

Moi!



Asuntoasioista: sinne " meidän tontille" on kaupungista tunnin ajomatka. Mut nykyisillä hinnoilla ainoa varteenotettava vaihtoehto, että saataisiin sellainen talo, kun halutaan. Siitä tulikin lapsikysymys taas mieleen, talo on aika iso ja jos ei onnistuta saamaan lapsia, niin aika orpoa tulee. Siks mietittyttää välillä toi projekti. Onhan adoptiokin vaihtoehto, mutta jotenkin en osaa ajatella vielä sellaista ja meneehän siinäkin vuosia.



Vielä tuosta endosta; on kumma, ettei sitä oteta vakavasti, jos on noin yleinen ongelma. Voisin kyllä käydä itsekin siellä Sjöbergillä tutkimuksessa, saakohan sieltä lähetteen sitten NKL:lle, jos on aihetta? Tiedättekö?



Ai niin, inssin jälkeinen piinailu puolivälissä eikä mitään oireita. Ainoastaan tää flunssa vaan jatkuu..

Mä olen vielä sen verran " levoton" eli käyn paljon ulkona, joten tunti Hesasta ei toimisi mulla. Ja mieskin on sellaisissa " hommissa" , että on yötä myöten ytimessä usein, joten ei onnistu.. Asutaan siis tyytyväisenä Hesan puolella. Onneksi nykyisessä kodissa on sen verran tilaa, että mahdutaan hyvin, vaikka tulis kaksoset kerralla (senkin ihmeen kun joskus näkis ;))



Johanna, endoa ei oteta hirveän vakavasti, kun kaikki lekurit eivät tunnista sitä. Sjöbergiltä kyllä saa lähetteen NKL:lle lapaan, jos aihetta on. Sjöberg itse asiassa on myös NKL:llä töissä, eli on kyllä tosi asiantuntija (vaikka ei sielläkään varmaan kaikki ole alansa huippuja). Mulla on aika tän kuun lopussa ja olen vielä vähän kahden vaiheilla, etten menenkö.. Kaipa mä menen.

No se on mukavaa, jos on tilaa. Meille ei mahtuisi edes yksi lapsi, joten sen puolesta on hyvä, että on suunnitelmia : ) Eli kiire olis tullut, jos olis tärpännyt.. Kuullostaa Viuhti siltä, että teillä alkaa olla taas asiat kotona kunnossa, kun suunnittelet hoitoja.. Mulla ulkona käynnit (jos tarkoitit baareja) ovat vähentyneet, eivät enää jaksa niin usein innostaa.



Vastasitkin tuohon toiseen viestiketjun kysymykseeni, ei toi hinta 120 euroa ihan järjettömältä kuullosta, saman verran maksaa ultra Fertinovalla. Taidan varata ajan, kun piinailu on saatu päätökseen : ) . Eikä haittaa, vaikka menis vasta ens vuoden puolelle, ei ole niin kiirettä.



Mutta nyt taidan mennä punkkaan.

Johanna, tuo teidän tontin paikka kuulostaa samalta kuin meidänkin, ja on alkanut viime aikoina tuntua että kyllä me sinne halutaan talo rakentaa, ei mitään järjettömän suurta mutta haluamme talon, missä on saunan yhteydessä takkahuone, kuntosali, vierashuone, työhuone.. ja sellaista ei täältä kaupungista pysty ikinä hankkimaan. Onhan se sitten kamalaa jos ei yhtään lasta saada, sitten täytyy harkita uudestaan. Ei nimittäin pariin vuoteen vielä ole mahdollista aloittaa rakentamista, joten siihen asti täällä kaksiossa pitää pärjätä. Kyllähän yksi vauva tänne mahtuu, kunhan nyt saisimme edes sen yhden lapsen...



Viuhti, teillähän on hyvä tilanne jos nyt on jo niin suuri asunto että lapset mahtuisivat. Ja toisaalta, voiko asunto koskaan olla liian iso, vaikka niitä lapsia ei tulisikaan? =) Meillä on nyt tällä hetkellä sellainen fiilis, että emme tule varmaan koskaan ottamaan adoptiolasta, vaikka emme hoitojen kauttaa omaa lasta saisikaan. Se ajatus kuulostaa niin vieraalta. Itse asiassa olen itse enemmän sitä vastaan kuin mies, hän olisi varmaankin valmiimpi siihen prosessiin, mutta itse en usko pystyväni siihen ikinä. Ihania ne ihmiset ketkä pystyvät, itse luulen että mulla tulisi raja vastaan jo luovutettujen siittiöiden kohdalla, en uskoisi pystyväni siihenkään. Mieli toki voisi muuttua jos tilanne oikeasti tulisi eteen, mutta nyt on sellainen olo, että jos en voi saada oman rakkaan mieheni lasta, niin en sitten halua lasta ollenkaan.



Jospa tässä rupeisi siivoamaan, ettei lomapäivä mene ihan hukkaan. Se aloittaminen on vaan niin työn ja tuskan takana, mutta kyllä se sitten siitä kun pääsee alkuun=) Mukavaa päivänjatkoa teille!

Koti on tosiaan sen verran tilava, että lapsi(a) mahtuisi, ainakin jonkin aikaa, mutta ei se tunnu yksin/kaksinkaan liian suurelta.



Kotona tilanne ei ole hirveästi edennyt suuntaan tai toiseen, joten hoidoista puhuminen oli ihan spekulointia. Mitään päätöksiä tulevaisuudesta, ei edes tulevasta viikonlopusta, olla tehty. Ei tässä ole vielä kiire :)



Ulkona käymisellä tarkoitan juuri baareja. Mutta käyn myös paljon ystävien kanssa ulkona (parilla tai syömässä), kaupoissa, leffassa, teatterissa, kylässä jne. Mulle on tosi tärkeää, että pääsen nopeasti paikasta toiseen, julkisilla kestää nyt himasta n. 15 min ytimeen, joka on mulle sopiva. Jotenkin sitä on vain vielä sen verran kiinni näissä omissa menoissa, että ei halua kauas Hesasta :)

Possukka, mekin asutaan kaksiossa ja tarve isompaan asuntoon on ollut jo pitkään. Mies tarvitsisi oman työhuoneen ainakin. Tilavaan asuntoon ei meilläkään pääkaupungissa olis varaa, joten on lähdettävä muualle.



Mullekin adoptio tuntuu vielä vieraalta, ei olla kyllä edes keskusteltu koko asiasta. Kyllä sitä kai sen verran itsekäs on, että haluaisi lapsen, jolla olisi omat ja miehen geenit. Tosin niitä luovutettuja sukusoluja voisin kyllä harkita, jos tiukka paikka tulisi.