Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mä alan olla ihan oikeesti tosi masentunut näistä talouskuvioista, en jaksa enää tehdä mitään :(
03.06.2011 |
siis nää kaavailut että lapsilisä verolle, asuntolainan verovähennysoikeuden poisto. Just luin Talouselämästä inflaatiosta.
Ja mitähän muita tässä on koko ajan väläytelty...
on jotenkin niin toivoton olo, etten jaksa edes laittaa lapsille päivävaatteita, oon vaan että paskaaks tässä nyt sitten enää, jos yhteiskunta leikkaa meiltä työtä tekeviltä sen voinkin leivän päältä.
Ihan on semmonen fiilis että mä en vaan enää nyt jaksa. En tiedä mitä sitten teen, jään kai kohta jollekin työkyvyttömyys-sairalomalle masennuksen myötä tai jotain ja sitä kautta syrjäydyn. Menee sitten kotikin lapsilta mutta sittenhän voidaan asua jossain pienessä kämäluukussa ja tunkea vanhimmat kohta aikuistuvat lapset jo pois kotoa sossunelätiksi johonkin kaupungilta niille ruinattuun omaan asuntoon.
meidätkin varmaan lasketaan hyvätuloisiksi, mutta kun ei niistä tuloista verojen jälkeen paljon jää (iso perhe, ja pk-seudun mukaiset asumiskulut...)
Kommentit (10)
Mutta lapset ovat käyneet lukion ja opiskelevat ihan normaalisti kuten minäkin aikoinani. Ainoa ero meidän perheiden välillä taitaa olla se että sinä ripustat onnesi seiniin, minä ihmisiin.
me ollaan jouduttu muuttamaan tosi monta kertaa, ja se on jättänyt jälkensä pahasti lapsiin.
Nyt ajattelin että näille nuoremmille edes olisi voinut tarjota pysyvämmän kodin / asuinalueen, eikä jatkuvaa muuttamista... ihmiset ne mullekin on tärkeimmät tietysti.
Jotenkin sitä vaan haluaisi tarjota niille aina jotain "hyvää" / parasta mahdollista.
Siksi esim. harmittaa se, että jos näitä leikkauksia näin paljon tulee, niin mun on kai pakko alkaa tehdä täyttä työviikkoa, mikä taas on tosi paha juttu perheen kannalta. :(
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin samanlaiset kuviot ja fiilikset on täälläkin.
Me joudutaan jo muuttamaan pois omistusasunnosta kun ei kertakaikkiaan rahat enää riitä. Energiavero oli viimeinen niitti.
Kauheasti olen yrittänyt hyvää lapsille ja taistellut kohtalaisen elintason puolesta mutta ei voi mitään, me pudotaan nyt alemmas. Ihan hukkaan heitettyä on mun kaikki opiskelut ja vaivannäöt.
Yritän olla lapsille paljastamatta kuinka pettynyt olen ja kuinka huolissani olen heidän tuöevaisuudestaan kun en pysty tarjoamaan kohta enää yhtään mitään muuta kuin lämmintä kättä.
Niin samanlaiset kuviot ja fiilikset on täälläkin. Me joudutaan jo muuttamaan pois omistusasunnosta kun ei kertakaikkiaan rahat enää riitä. Energiavero oli viimeinen niitti. Kauheasti olen yrittänyt hyvää lapsille ja taistellut kohtalaisen elintason puolesta mutta ei voi mitään, me pudotaan nyt alemmas. Ihan hukkaan heitettyä on mun kaikki opiskelut ja vaivannäöt. Yritän olla lapsille paljastamatta kuinka pettynyt olen ja kuinka huolissani olen heidän tuöevaisuudestaan kun en pysty tarjoamaan kohta enää yhtään mitään muuta kuin lämmintä kättä.
Elimme kivassa kaupungin vuokraparitalossa. Sossusta saimme rahaa. Minä olin kotona 2 lapsen kanssa. Elimme ihan kivasti.
NO, minä sitten sen sijaan, että olisimme hankkinett toiveemme mukaan lisää lapsia, olin niin HULLUN TUNNOLLINEN, että lähdinpä opiskelemana lisää, kun ajattelin ettei sossun elättinä voi olla koko ikäänsä.
Opiskelin ensin iltaisin samalla kun hoidin lapsia, sitten kokopäiväisesti.
Kitkutimme opintotuella ja lainalla.
Muutimme ahtaaseen asuntoon (pikku kerrostaloluukku levottomassa paikassa), ja ajattelimme että se KESTÄÄ VAIN OMAN AIKANSA, eli sitten joskus pääsen kunnon töihin ja voimme ostaa jopa oman asunnon.
Opiskelin, valmistuin, tein töitä hulluna pitkiä päivä ja vielä kotona lisää töitä päälle, ilman korvauksia. Halusin vaan edetä uralla että saan tarjottua lapsilleni jotain "parempaa".
No emme ole rikkaita, mutta meillä on nyt ihan kiva elämä, tai oli...
hintana on työstressi, pitkät päivät, ja se että nämä jättäneet jälkensä isompiin lapsiin.
Ja nyt - what was the point!? Ei mitään järkeä, olisi kannattanut jatkaa sitä leppoisaa elämää, olisin ehtinyt tehdä enemmän lapsiakin (toivon alunperin kuutta lasta, sain vain 4), kun ei olisi tarvinnut vuosikausia siinä välillä opiskella.
ap
paitsi se, että siinä vaiheessa kun ei enää ole varaa maksaa asuntoa, niin ei ole mitään, mihin muuttaa, koska kukaan ei rakenna edes niitä kämäluukkuja. Pitäisi mennä jonnekin kauas pikkukylään jos haluaisi vuokran, jonka pystyy maksamaan, ja sieltä tulisi sitten monen tunnin työmatkat.
paitsi se, että siinä vaiheessa kun ei enää ole varaa maksaa asuntoa, niin ei ole mitään, mihin muuttaa, koska kukaan ei rakenna edes niitä kämäluukkuja. Pitäisi mennä jonnekin kauas pikkukylään jos haluaisi vuokran, jonka pystyy maksamaan, ja sieltä tulisi sitten monen tunnin työmatkat.
vaikea löytää. Vanhat pienet kerrostaloasunnot ovat jo niin kalliita, että halvemmalla pääsee jos menee vuokralla, jos jostakin vuokra-asunnon onnistuu saamaan ....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
paitsi se, että siinä vaiheessa kun ei enää ole varaa maksaa asuntoa, niin ei ole mitään, mihin muuttaa, koska kukaan ei rakenna edes niitä kämäluukkuja. Pitäisi mennä jonnekin kauas pikkukylään jos haluaisi vuokran, jonka pystyy maksamaan, ja sieltä tulisi sitten monen tunnin työmatkat.
vaikea löytää. Vanhat pienet kerrostaloasunnot ovat jo niin kalliita, että halvemmalla pääsee jos menee vuokralla, jos jostakin vuokra-asunnon onnistuu saamaan ....
leppoisaan elämäänkään ei ole paluuta, kun kerran tyhmänä sieltä sossuelätti-paratiisista lähti :(.
Kaupungin vuokra-asuntoa emme tietenkään enää saa.
Ja yksityisltä kun olen katsellut, niin samalla rahalla kuin nyt menee asumiseen, ei pk-seudulla paljon mitään järkevää saa 6h perheelle.
Etenkin kun kohta ei ole varaa TÄHÄNKÄÄN, eli onpa kiva sitten muuttaa johonkin kerrostalokolmioon (tai parhaimmillaan 4h) 4 lapsen kanssa, joista vanhimmat kohta aikuiset tarttee kyllä jo omat huoneet... pienten lasten kanssa vielä menisikin ihan hyvin.
Ja vaihtaa sitten samalla lasten asuinalue ties kuinka monetta kertaa :(. Tällä alueella ei ole vuokra-asuntoja oikein tarjolla, vapailla markkinoilla ei ollenkaan.
Ja kaupungin ja ASOt viedään käsistä emmekä niitä enää saisikaan.
ap
Verotuksen progressiivisuus on monen opiskelleen keskituloisen suurin este omaan asuntoon ja taloudellisiin riippumattomuuteen yhteiskunnan tuista.
Näin meillekin on käynyt, valitettavasti. Opiskelu kun itsessään ei ole kovin kannatavaa, vaan tuottaa lainaa jota siten pitää sillä palkalla opintojen jälkeen lyhentää. Progressiivinen verotus ja opintolaina tarkoitaa meill äkäytännössä, että koulujakäymätön pikkuveljeni ansaitsee kuukaudessa lähes saman kuin minä, mutta on tienannut 5 vuotta pidempään ja maa jo kohtuullisen pääoman asuntoa varten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikään maksu/vero ei ole huomenna nousemassa, kunhan nyt joku hallitus saataisiin kasaan.
Jos asenne on väärä, niin toki elämä on hankalaa. Jos alistuu ja luovuttaa, niin antaa mennä sitten vaan. Toinenkin vaihtoehto on.
Ollaan ilmeisen hyvätuloisia. Taloyhtiöön tulossa ihan törkeen kallis remppa. Kaikki verot vousee. Euro kaatuu. koko ajan on yhä huoosaisempia ihmisiä. Kouluissa on häiriötä. Hoitopaikkaa on vaikea saada. Sitten pitäisi jaksaa kituuttaa työelämässa 35 v. Onneksi mies on mukava vaikka hänkin on kovin stressaantunut´...
Alue: Aihe vapaa
Mutta lapset ovat käyneet lukion ja opiskelevat ihan normaalisti kuten minäkin aikoinani.
Ainoa ero meidän perheiden välillä taitaa olla se että sinä ripustat onnesi seiniin, minä ihmisiin.