Jeesus antoi synnit anteeksi ristinpuussa olevalle.
kuulumme kirkkoon. Kävihän Jeesuskin tapansa mukaan synagogassa.
Haluamme kuulua kirkkoon, kuulua samaan yhteisöön, mitä evankelisluterilainen kirkko opettaa. Vaikka sydämen uskossa onkin eroavaa. Ehkä kansankirkkomme ja meidän suurimmat erot ovat syntien anteeksiantamisessa sekä kasteessa. Me uskomme että pieni lapsi on uskovainen, eikä tarvi kastetta Taivaaseenpääsyn takia.
Olen pitänyt keskustelusta, mikä säilynyt yllättävän asiallisena. voisin olla ystävä tai ainakin kaveri sinulle joka avoliitossa olet. Parhaimmat ystäväni ovat toisia uskovaisia, koska ehkä sitä sydämen yhteyttä ei koe muiden kanssa.
Kaikesta näistä keskusteluista haluan sanoa että usko on yksinkertainen asia, uskosta vieraantuu järkeilyn avulla. Raamattu neuvoo yhdenkaltaiseen uskoon ja opetukseen. Maailma vaan on tällä hetkellä niin monioppinen ja ekumeeninen.
Usko on lastenkaltaista. Eivät he epäile, ovat avoimia anteeksiantamisen ja pyytämisen kanssa.
Kenestä puhut monikossa?
En voi sille mitään, mutta minusta suuri osa kiihkeästi uskovaisista on rajoittuneita. Raamattu ei todellakaan neuvo yhdenkaltaiseen uskoon ja optukseen, sieltä löytää lähes jokainen oikeutuksen lähes jokaiselle teoilleen, jos niin haluaa. Raamattu on kulttuurihistoriallisesti tärkeä teos, mutta dogmaattiset uskonnot ovat niin naurettavia jäänteitä esihistoriasta etten voi käsittää miten niitä vielä voi olla olemassa.