Onko teillä synttäreille kutsuttuja "perheitä", jotka ei "Ikinä pääse"?

Emme kutsu enää. Ilmeisesti puitteet eivät kelpaa, joten olkoon tulematta.

Ovat lapseni kummeja, eivät koskaan tule synttäreille vaikka hyvissä ajoin kutsutaan. Eivät myöskään tule toisena päivänä vaikka sanoisin että milloin vaan sopii.

Nyt alkaa olla aika varmaa, että mies on narsisti. Siskoni rakastaa miestään, kaikki perheessä tapahtuu mihen pillin mukaan. Meidän lasten synttärit ei kuulu äijän intresseihin.

Ihan huvittavaa jo odottaa, minkä keksivät syyksi tällä kertaa. Yhdelläkään synttärillä eivät ole olleet, vaikka lapsia on mulla on 4, vanhin 8v. Ja ne syyt alkaa tosiaan olla jo surkuhupaisia.

vaiko eivät vain tule kutsuttuina synttäreille?

kun kaikki eivät ole niitä ihmisiä, jotka tykkäävät juhlista. Minustakin on ahdistavaa mennä juhliin, jossa on paljon muita. Mielummin menisin eri päivänä, jolloin saisi myös rauhassa jutella kuulumisiakin.

vaiko eivät vain tule kutsuttuina synttäreille?

Eli viimeisen 8 vuoden aikana ovat käyneet meillä kokonaiset 3 kertaa (4 lasta, sis. kaksoset).

olen vaan lakannut kutsumasta. Enkä itsekkään juuri enää kyläile noissa perheissä.

:( mutta hyväksyttävä on etteivät tule.

Lasten setä vaan ei ole sen tyyppinen että tulisi yhtään mihinkään juhliin, on just jotenkin siitä omituinen, muka "arka", ja lasten tädit on sellaisia etteivät vietä synttäreitä ollenkaan (uskonto).



Mä en kyllä toisaalta ymmärrä sitä syytä että "ei tykkää jos on muita ihmisiä", mikä syy se nyt on olla niin arka. Voisi sitä vähän yrittää. Jos kuitenkin on sellainen ihminen että töissä käy ja siinäkin tapaa paljon eri ihmisiä jne., eli ei kuitenkaan ole täysin erakko.

Viitsimisen puutetta. Ja kun kerran kävisi voisi huomata että se on ihan kivaa ja tutustuu uusiin ihmisiin, jotka kuitenkin on sitä samaa lähipiiriä / sukua.

Me pidetään synttärit kuitenkin viikonloppuna ja tuo siskonmies kaataa kuppia kurkkuunsa kuitenkin ihan joka viikonloppu. On sellainen perjantai- ja lauantai-illan oluen tissuttelija. Parempi kun eivät tule, mies ajaisi vielä alkoholin vaikutuksen alaisena, kun vaikka siskolla on ajokortti, mutta ei ole ajanut autoa vuosiin.

Enkä halua pitää muutakaan yhteyttä, koska lapsen äiti on niin v-mainen ämmä. Hänellä on joka kerta tavatessamme jotain ilkeää sanottavaa minun elämästäni.

16 v aikana kävi 1 synttäreillä. Ok asustaa 60km päässä. Olen jokakerta luvannut hakea hänet perheineen kotoaan ja palauttaa kotiin. Luvannut on tulla joka kerta, aina, kun soitin että mihin aikaan hen niin onkin 100 muuta suunnitelmaa ja menoa juuurikin samalle päivälle ja hetkelle jne. viimeinen pisara oli kun sovittiin, että poika kun pääsee ripille niin sitten hän tulee, ihan varmasti. No kuinkaollakkaantaaskun soitin, ettämilloin haen niin rouva olikin juuri sinä päivänä lähdossä kylpylään.. huoh... ikinä ei muutenkaan muistanut mitenkään ei korttia ei pakettia ei soittoa ei mitään. Enkä itse asiassa mitään muuta olisi kaivannutkaan, kuin vain olisi tullut käymään. En todellakaan tajua. No nyt sitten tosiaan löin tuon riparin jälkeen hanskat tiskiin ja totesin että jos ei kelpää seura eikä hän tahdo olla tekemisissä niin olkoon. en siis enääole ottanut yhteyttä, tosin eipä hänkään ole ottanut yhteyttä koko kummeuden aikanaan.

Ovat aina "kipeitä". Siskon mies ei tykkää meistä.

Miehellä 2 siskoa ja 2 veljeä (aikuisia). Kahden vanhimman lapsen kanssa kutsuin miehen sisaruksia synttäreille. Sitten lopetin. Siksi, kun mua ärsytti niin, kun mikään päivä ei koskaan kelvannut. Ilmoittivat sitten päivän, että mulle sopii silloin ja toiselle tuolloin. En jaksa olla tarjoiluja järjestämässä koko aikaa.

Kerran oli sanottu anopille, että oikea synttäripäivä ei käy, kun ko. synttärisankarilla oli silloin harrastus, joka tärkeä ja halusi mennä. Anopille tarjottiin viikonloppua. Mitä tekee anoppi? Tulee meille synttäripäivänä, on kutsunut poikansa, eli miehen veljen tyttöystävineen juhlimaan. Ihmettelivät ihan selvästi, kun ei tarjottu kakkua, ei ollut siivottu, synttärisankaria lähdettiin kuskaamaan harrastukseen. Ääh...

saattavat tehdä esim. niin, että mies tulee lasten kanssa mutta sisko jää kotiin. Aina on joku syy, flunssa tai työasia, mutta ne kuulsotaa vähän verukkeilta. Mulla on muutenkin sellainen tunne, että tämä sisko ei oikein kauheasti pidä minusta. Tulemme ihan hyvin juttuun kun näemme ja mitään riitoja ei ole, mutta joku siinä on, että hän ei oikein pidä minusta. Sen vaistoaa. Mieskään ei tämän siskon kanssa ole niin läheinen kuin muiden, eli syy voi olla siinäkin. Heilläkään ei ole mitään riitaa tai erimielisyyttä, mutta ovat aika erilaisia ihmisiä ja kiinnostuneita ihan eri jutuista.



TOisaalta itsekin olen sellainen vieras. Yhden tuttavaperheen lapsen synttärit on hiihtolomaviikolla ja yleensä aina joudutaan kieltäytymään, lähes aina ollaan jossain reissussa.

Jos mä en pääse kutsuttuna päivänä, niin en kyllä osota, että olis jotkut toiset juhlat toisena päivänä. ainoastaan kummilasten kohdalla olen sanonut, että haluaisin nähdä joku pivä ja muistaa heitä, jos perustellusta syystä en pääse juhliin.

Eihän kukaan joka kerta pääse (ei mekään) mutta yleensä ystäväperheet ja sukulaiset tulevat. Illanistujaisten (aikuisten synttärit) aikataulut voi sitäpaitsi sopia niin, että sopivat kaikille.

Kenenkään ei tarvitse selitellä miksei tule, oletan että heillä on hyvä syy, eikä se kuulu mulle.

Miksi perhe on otsikossa lainausmerkeissä?

veljeni asuu keskellä korpea, kotoa kestää tyyliin 3 h matkaan per suunta ja pitää vaihtaa bussia. Autolla kestäis n 45 min.

Kummatkin vanhemmat ovat opettajia, synttärit ovat aina tyyliin keskiviikkona klo 16, kun mä pääsen vasta tuntia myöhemmin töistä.

Käytännössä jos olisin osallistunut synttäreille mun olis pitänyt pyytää vapaapäivä.

Joka ikinen vuosi kummityttöni vinkui puhelimessa miksi sä et ikinä pääse mun synttäreille. Kun yritin selittää olen silloin töissä vastaus tuli ei äiti ja isäkään ole enää silloin töissä, miksi sinä olet.

Yhden ainoan kerran synttärit järjestettiin viikonloppuna, mulle kerrottiin siitä pari vkoa aikaisemmin ja olin silloin ulkomailla, matka oli varattu kuukausia aikaisemmin.

Ystäväni kummitytön äiti valittaa joka vuosi kun ei viitsi edes pakettia laittaa postiin. Siellä myös juhlitaan synttäreitä viikolla ja koska ystäväni asuu usean sadan km päässä hän ei kuitenkaan tulisi synttäreille, joten ei lähetetä kutsuakaan. Kun ei tule kutsua, ei ystäväni lähetä lahjaa. Kortin kyllä.

Mä en oikeesti ymmärrä miten on mahdollista että ihmiset järjestävät synttäreitä viikolla ja sitten ihmettelevät kun sinne ei kukaan pääse.

Ymmärrän kyllä tuon, että synttäreille ei pääse jos on töitä tms - mutta kyllä me aina lahja lähetetään vaikka synttärikutsua ei tulisikaan! Onpas niuho ystävä sinulla. Me myös kysytään kummeilta, milloin sopisi tulla synttärikahville, ja valitaan päivä sen mukaan. Eikä myöskään haittaa juhlia useampana päivänä jos kaikki ei pääse kerralla.

veljeni asuu keskellä korpea, kotoa kestää tyyliin 3 h matkaan per suunta ja pitää vaihtaa bussia. Autolla kestäis n 45 min.

Kummatkin vanhemmat ovat opettajia, synttärit ovat aina tyyliin keskiviikkona klo 16, kun mä pääsen vasta tuntia myöhemmin töistä.

Käytännössä jos olisin osallistunut synttäreille mun olis pitänyt pyytää vapaapäivä.

Joka ikinen vuosi kummityttöni vinkui puhelimessa miksi sä et ikinä pääse mun synttäreille. Kun yritin selittää olen silloin töissä vastaus tuli ei äiti ja isäkään ole enää silloin töissä, miksi sinä olet.

Yhden ainoan kerran synttärit järjestettiin viikonloppuna, mulle kerrottiin siitä pari vkoa aikaisemmin ja olin silloin ulkomailla, matka oli varattu kuukausia aikaisemmin.

Ystäväni kummitytön äiti valittaa joka vuosi kun ei viitsi edes pakettia laittaa postiin. Siellä myös juhlitaan synttäreitä viikolla ja koska ystäväni asuu usean sadan km päässä hän ei kuitenkaan tulisi synttäreille, joten ei lähetetä kutsuakaan. Kun ei tule kutsua, ei ystäväni lähetä lahjaa. Kortin kyllä.

Mä en oikeesti ymmärrä miten on mahdollista että ihmiset järjestävät synttäreitä viikolla ja sitten ihmettelevät kun sinne ei kukaan pääse.

"joka ei ikinä pääse" kaverin lastenkutsuille. Ystävät ja sukulaiset erikseen, mutta kaikkien kavereiden lastenkutsuille en jaksa/halua mennä.



Arki on sellaista hullunmyllyä, että viikonloput ovat sitä omaa aikaa, jolloin pistetään koti ojennukseen ja ladataan akkuja tulevaan viikkon.

Kutsuja mehukesteille olisi lähes jokaiselle viikonlopulle ja en kertakaikkiaan arvota niille osallistumista perheeni hyvinvoinnin edelle.



Toisaalta en myöskään lähettele itse kutusuja, kun kaikkein lähimmille sukulaisille ja ystäville, jotka ovat muutoinkin arjessa osallisina...