Muita marrasmammoja vuodelta 2004?

Todella harvoin tulee tällä palstalla käytyä, kun marraskuisilla on oma yhteisö Yahoolla.



Meidän kuopuksen ensimmäinen vuosi on ollut yhtä sairastelua (jatkuva korvatulehduskierre, vesirokko, influenssa, tavallisia flunssia jne). Aika poikki ollaan oltu, mutta onneksi vauva on perusluonteeltaan tyytyväinen ja helppo. Mutta kyllä se tästä :) Pahin on toivottavasti jo takana!



Nyt on ihanaa, kehitysharppauksien täyttämää aikaa. Poika sanoi ensimmäiset sanat jo 8,5kk iässä, mutta nyt niitä on tullut muutama lisää. Ehkä tämä nopea kielenkehitys on hidastanut motorista kehitystä, koska hän ei vielä kävele ilman tukea (nousee kyllä seisomaan ilman tukea).



Mutta nyt täytyy lähteä aamupalalle!



T. Pikku-Persilja

Joo, aika menee niin nopsaa et ei ehdi edes kirjoittelemaan..! Poitsu täytti just 11 kk ja ensimmäinen korvatulehdus on päällä eikä kehden kuurin jälkeenkään meinaa lähteä. Muuten on ollut tosi terve tänne saakka.Eka sana poppa tuli 9 kk ja kukka 10 kk ja nyt on lisäksi tullut kakka. 10 kk otti ekat askeleet ja nyt kävelee pikku matkoja, 10 askeletta kerrallaan mut konttailee yhä ahkerasti. Kärryä työntää kovaa vauhtia. On aivan innoissaan kun kävellä taapertaa :) Meinaa välillä kokeilla äitiä oikein kunnolla. Näpeltää telkkaa ja kattoo mikä on reaktio. JA kun kieltää niin ei kun innostuu vaan.

Korvatulehdus on tehnyt yöt tosi levottomiksi. Parin tunnin välein herää ja itkeskelee ja pyörii. Raukka! Ottaisin tulehduksen omiin korviin milloin vaan että pikkuinen säästyisi.

Tutin syösti lopetettiin 10 kk iässä mut kun sairastui niin ollaan annettu sit yöllä lohdukkeeksi jos on ollut muutenkin vaikea nukkua. Päivällä ei ole kaivannut tutia eikä nukkumaan mennessä ollenkaan. Tosi vähällä päästiin tutista irti.

Rinnan syönti lopetettiin 11 kk täyteyä. On syönyt vain aamuisin jo usean kk ajan, eikä silloinkaan ole poikaa paljoa kiinnostanut. Ennemminkin äiti ei ole raskinut lopettaa. Iso poika, ei mikään vauva enää :)



Tulipas tekstiä kun harvoin kirjoittaa :) Olis kiva kuulla useampien kuulumisia.

En olekkaan ennen kirjoittanyt marrasmameihin. Minulla on siis 2004 syntyneet kaksostytöt (2 400 gr/44 cm ja 2 700 gr/47 cm). La oli 3.12.2004. Imetys ei lähtenyt käyntiin ollenkaan, koska jouduin olemaan vauvoista erossa 3 vuorokautta synnytyksen jälkeen, olin itse niin heikossa hapessa.



Tytöt ovat nyt kävelleet jo kuukauden verran kokonaan, enää ei edes kontata vaikka on kiire... Toisella tytöllä maitoallergia, toisella onneksi ei mitään. Tytöt ovat muuten pysyneet terveinä, mutta pari kertaa ollut kova flunssa. Korvat ovat onneksi säästyneet. Tytöt on syöneet aina todella hyvin. Aikas pieniä ovat viellä (8 ja 9 kiloa, käyttävät 74 vaatteita), mutta onneksi ihan käyrillä mennään.



Puhetta ei vielä muuta tule kuin äittä, hvää ja nam. Mutta ymmärtävät jo kovasti käskyjä, mutta Ei saa usein vain innostumaan lisää varsinkin jos ovat väsyteitä.



Kilttejä tytöt ovat ja aika helppoa on ollut. Päivällä ei kyllä kerkeä tekemään mitään omaa juttua, koko ajan on touhua kaksosten kanssa. Olen ainakin koko ensi vuoden kotona, ei voi kuvitellakaan sitä aamurumbaa kaksosten kanssa kun hoitoon lähettäisiin.



Nyt jo haikailen uutta vauvaa, varsinkin kun kirpparilla katselee niitä 56 cm vaatteita, mutta onneksi järki on sentään vielä vahvempi.



Nyt siis suunnitelaan kovasti 1-vuotis juhlia ja odotellaan ensimäistä kunnon joulua.

Meillä tuli vasta juuri 11 kk täyteen, eli loppukuusta syntynyt marrastyttö meillä. Päivisin tyttö on mitä aurinkoisin, nauravaisin ja sosiaalisin tapaus, mutta kääntöpuolena öiden kanssa on ollut taistelua sitten sitäkin enemmän, eli huono nukkuja on todellakin.



Tyttö on oppinut juuri pari viikkoa sitten kävelemään, mutta kontaten menee aina kun on kiire jonnekin. Muutamia sanoja on kuten maito ja puuro (ai miten niin ruokavoittoista?) ja nyt ihan viimepäivinä on alkanut tapailla tavuja sanoista, joko ensimmäisen tai viimeisen tavun. Kaikki p-alkuiset sanat ovat mieluisia. Tyttö on hyvä syömään, ja kaikki menee, paitsi itsetehdyt vauvansoseet eivät enää tunnu kelpaavan. Eilen sylki vauvansoseen pois, mutta chili kyllä kelpasi! Pikkuhiljaa olen alkanut vieroittaa rinnasta, enää on jäljellä päivisin 3 kertaa imetys. Maitoa maistoi eilen ensimmäisen kerran, ja heti tykkäsi kovasti, tosin en uskaltanut paljoa antaa.



Minä olen ollut töissä jo reilun pari kuukautta, ensin tyttö oli isänsä kanssa kuukauden kotona, ja nyt ryhmiksessäkin on mennyt jo reilu kuukausi. Siellä tuntuu viihtyvän todella hyvin, aina mielellään menee ja tykkä leikkiä lasten kanssa. Mielellään kyllä tulee kotiinkin, ja illat sitten vaan leikitään ja sylitellään (=äidillä ei tietoakaan omasta ajasta). Nyt olen alkanut suunnitella synttäreitä, kutsut laitetaan ensi viikolla postiin. Kauan odotettuja synttäreitä taidetaan juhlia kaksi päivää, ja tytöllä vielä kolmas päivä ryhmiksessä.

Tällä viikolla täytti 11kk, aika rientää...

Kävelemään oppi n.2 viikkoa sitten, mutta jos kiire tulee niin kontaten mennään ja lujaa. Keittiön alakaapit tyhjennetään tasaisin väliajoin, pyykkikoneen tyhjentäminen on myös pop. Sanoja ei vielä paljon; äiti, ite. Jodlailee tyyliin laidl lidl laidl, hauskan kuulloista.



Vesirokko sairastettu, olikin melkoinen rupikonna, kuumetta 40. Nyt on elämänsä toinen kunnon räkätauti eli nuha. Aika terveenä on tähän saakka selvitty. Hampaita vasta kaksi alhaalla, ylös puhkeamassa. Ruoka maistuu kohtalaisen hyvin, mutta ei mitään isoja palasia, aika muusia saa vielä olla.



Ihania nämä vauvat, mistä näitä saa lisää, sanoin miehelleni ;))

Olipas mukava lukea muiden marrasten kuulumisia. Aika tosiaan lentää ja täälläkin 1 vuotis synttäreitä suunnitellaan.



Meidän poika on aika rauhallista sorttia. Hän on kontannut vasta kolmisen viikkoa, mutta muuten on motorisesti ihan taitava. Sairasteluilta ollaan vältytty, jos nuhahommia ei oteta lukuun.



Itse aion vielä vuoden ainakin olla kotona. Tuntuu että nyt poitsun kanssa vasta pystyy oikeesti tekemään jotain. Siis ei tekemisen puutetta ole ollut, mutta perushoitoahan se on tähän asti ollut.



Ulkomailla ollaan reissattu kertaalleen lentokoneella ja marraskuun lopulla aiotaan lähteä kokeilemaan Kanarian lennon onnistumista. Hui, mitäköhän siitäkin tulee. Mutta reissua odotellaan kovasti, ihanaa päästä lämmittelemään!



Iloista syksyn ja talven jatkoa marraksille ja varmaan taapero puolella tavataan?!

Meillä tyttö, joka taitaa olla sellainen perusvauva. Välillä iloinen, välillä itkuinen ja nukkuu kolmet päikkärit ja yöllä herää rinnalle pari kertaa. Hampaita on ylhäällä neljä ja alhaalla kaksi, joilla puree kovaa. En tiedä saako tuota puremista millään loppumaan, paitsi ajan kanssa.

Ihana vauva kyllä, tykkää halailla ja tulla kainaloon ja konttaa miljoonaa paikasta toiseen. Seisoo tukevasti ja kävelee puita pitkin, mutta ilman tukea ei ole rohjennut vielä ottaa askelia. Sanatapailua on koko ajan, mutta ei mitään selkokielistä vielä.

Meilläkin suunnitellaan jo kovasti synttäreitä. Tulossa isot glögijuhlat, pitänee varmaan alkaa jo tehdä leipomuksia pakastimeen, ettei tule kiire. Ihana aika järjestää synttärit, kun voi ottaa jo varaslähdön jouluun.

Otin lopputilin työpaikastani ja meille on tulossa toinen vauva kesäkuussa. Näillä näkymin olen kotona vielä monta vuotta ja viihdyn tosi hyvin. Lapsia saa tulla liuta, ovat niin ihania :).

Kiva lukea teidän muiden kertomuksia. Oikein mukavaa viikkoa kaikille!

Eli ens viikolla vietetään meidän neidin 1-vuotispäivää - hurjaa, kuinka nopsaan vuosi on mennyt. Meillä opittiin kävelemään kuukausi sitten ja nyt taito on ollut parin viikon ajan käytössä säännöllisesti (ihan alussa oli välipäiviä kävelyn suhteen). Ens viikolla on neuvola, mutta kotivaaka kertoo painoksi n. 8kg ja pituutta reilut 70cm - pieni neiti siis.

Ruoka uppoaa vaihtelevasti, pääasiassa melko soseutettu pöperö menee alas. Puuro uppoaa hyvin, tosin sileänä. Viili on ihan ykkösherkku:) Hampaita on 8, 4 alhaalla ja 4 ylhäällä ja lisäksi ensimmäinen poskihammas on tulossa alas. Neiti oli juuri viikon verran nuhassa, vietiin jo lääkäriinkin heti alussa, kun huusi yön ja piteli korviaan. Onneksi oli turha reissu, korvat puhtaat:) - esikoinen kun on kyseessä, sitä huolestuu herkästi kaikesta;)

Höpöttelyä ja muutamia sanojakin tulee koko ajan, musiikki on pop, sen tahdissa on kiva hytkyä, oli se sitten minkälaista tahansa. Neiti tykkää leikkiä palikoiden ja muovipurnukoiden kanssa (joita kasataan päällekkäin ja laitetaan sisäkkäin) sekä pitää hurjasti kirjoista.

Sohvalta ja sängyltä osaa jo tulla peruuttaen jalat edellä alas, tosin pitää vahtia, ettei tule liian vauhdikkaasti. Sitähän tämä on tämän ikäisten kanssa - jatkuvaa vahtimista, ettei mene kiellettyihin/vaarallisiin paikkoihin;) Parin viikon päästä neiti aloittaa hoidossa, saas nähdä, kuinka neiti (tai varmaan pikemminkin äiti) sopeutuu.



Oikein paljon onnea kaikille 1 vuotta täyttäneille/täyttäville marraksille!!!



-Aurora ja neiti pian 1v

eli meilä poika täyttää 12.pvä vuoden ja äiti on ihan kauhuissaan kuinkas se jo niin iso poika voi olla!!!!! eilen otettiin ekat askeleet ja tänään herra on " reenannu" ihan innoissaan uutta taitoa :)

tuntuu että taas tuli hetkessä monta uutta osaamista kerralla kun edellisistä olikin hetki aikaa...hienosti ruoka taas maistuu ja hampaitakin on 4 ylhäällä sekä 4 alhaalla (ja osaa käyttää niitä tarvittaessa kun suuttuu).nyt nukutaan yöt taas ookoo mikä on ihan taivaallista sen rumban jälkeen kun opittiin nouseen seisoon...poika alotti sen leikin 8kk:den ikäsenä ja lopetti kun täytti 11kk:tta,eli seisoi sängyssään unissaan ja huusi kun ei tiennyt mihinpäin piti mennä :( taitaa toi vaihe olla suurimmalla osalla tossa iässä ja se kyllä helpotti jaksamista kun tiesi sen loppuvan taitojen kehittyessä..kaikista kivointa tuntuu tällä hetkellä pojalla olla rappujen kiipeily,äiti tulee sydän kylmänä perässä vaikka ihan hienosti tuo tuntuu niitä nousevan!joo,synttäreitä olen kanssa alkanut suunnitteleen ja koti on isänpäivänä (jolloin ne vietetään) täynnä tenavia joten taitaa se isukkikin saada ikimuistoiset isänpäivät :) koetetaan nyt silloin tällöin muistaa kirjoitella tuolla taaperopuolella johon meidät niin siististä heivataan uusien marrasten tieltä (nyyh)!!!!!

ja hienosti on menny, vaikka uusi vauva on jo kotona (4 viikon ikäinen typy) Kävelemään opittiin viikonloppuna ja nyt mennään jo aika hienosti, välillä kaadutaan ja nauretaan. Hampuja on 4 sekä ylhäällä ja alhaalla, ja niitä tosiaankin osataan käyttää kun suutuaan.

Tosi tempperamenttinen tyttö on, mutta kiltti kaiken kaikkiaan. Vauvaa käy suukottamassa ja osaa ymmärtää ettei vauvaa voi läiskiä vaan pitää silittää.

Ainoa " harmi" on kun neiti ei halua lusikkaruokaa syödä ollenkaan, aina tulee riita kun yritetään. Sormin kyllä napsii jotakin mitä sattuu mieli tekemään. Eli periaatteessa eletään vellin voimalla. 10kk neuvolassa painoa oli 9640g ja 78 cm muistaakseni, eivät näköjään olleet korttiin merkannu mittoja. Pitääpä muistaa kysyä kun meen pikkusen kanssa käymään huomenna.

Sanoja tulee jo reippaasti, paappa,kukka,että(vettä),ei,hei(kovan vilkutuksen kera :))eikä,ota,mppu(lamppu),kuka...

Mummista on neitille tullu tosi rakas, melkeen kuin toinen äiti. Kun olen tarvinnut PIKKUISEN apua tässä arjessa kahden vauvan kanssa. Ihana kun on mummi joka haluaa ja voi olla apuna. Hulluksi muuten olisin tullut, viikonloputkin tuntuu hankalilta kun isompi vauva tarttee aika paljon huomiota ja isännästä ei hirveesti apua oo. Mutta kyllä tästä selvitään, eikä vauva-aika kestä kovin kauaa kun nyt ajattelee niin vuosi on mennyt tosi nopeesti ja nämä meidän vuoden ikäiset vauvat ovatkin jo varsin toimeliaita taaperoita. :)

ONNEA KAIKILLE MARRASKUISILLE

Toivoopi; Emma-Leena ja tytöt