Lue keskustelun säännöt.
Yliherkkä rasismille?
21.05.2011 |
Siskoni on saanut vauvan lomaromanssinsa päätteeksi, eikä lapsen isä ole muuttamassakaan Suomeen. Siskoni siis tiesi tulevansa olemaan yh, kun päätti pitää lapsen.
Kaikki on mennyt periaatteessa hyvin, mutta siskoni tuntuu tulevan yhä herkemmäksi "rasismille", jota minä en ole suoraan sanottuna kertaakaan huomannut kohdistuvan hänen lapseensa (näen siskoani ja hänen lastaan useita kertoja viikossa).
Siskoni ei enää halua viedä lasta julkisille paikoille, ellei ole pakko. Jos joku vastaantulija hymyileekin hänen lapselleen, sisko tulkitsee sen niin, että huomio on ivallista ja johtuu lapsen ihonväristä. Jos esim. puistossa joku ojensi siskoni voimakastahtoista lasta, sisko tulkitsi senkin niin, että kyse on rasismista ja lopetti puistoissa käymisen tämän takia kokonaan.
Hetki sitten lapsi sanoi minua rasistiksi, kun käskin häntä lopettamaan koirani härnäämisen. Pelottaa, että lapsen minäkuva vääristyy siskoni pelkojen takia. Olen keskustellut asiasta siskoni kanssa, mutta hänen mielestään minä en ymmärrä. Ymmärrän, että on vaikeaa kasvattaa erilaista lasta, varsinkaan kun on itse niin eri näköinen. Toivoisin kuitenkin, että siskokin pystyisi suhtautumaan lapseensa lapsena, eikä erilaisena kuin muut.
Kommentit (5)
Noin tuntuu käyvän lähes aina ja lapsi opetetaan jo ihan lapsesta saakka huutamaan tuota rasismikorttia, surullista. Vanhemmat pilaavat lapsensa jo ennen kouluikää ja kun lapsi menee tuolla asenteella koulutielle niin kiusataan ihan varmasti. Tuohon päälle vielä se, että siskosi rupeaisi yht'äkkiä vaikka muslimiksi niin hän puolustaisi kaikkia islamin kauheuksia ihan täysillä.
Ihan mielenkiinnosta kysyn, että miten tuollaisessa tapauksessa menee isän maksut eli saako siskosi mitään tukea isältä vai kaatuuko koko homma veronmaksajien kontolle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksi tuttu (jolla kaksi lasta afrikkalaisen kanssa, ovat eronneet) jauhoi ennen vaaleja ja vaalien jälkeen kuinka persut on "saatanasta", siis todella ala-arvoista kommentointia, lehtijuttujen linkityksiä ym.
Ihan kuin hänen lapsiaan (=suomalaisia, kasvaneet tässä kulttuurissa jne.) voisi verrata johonkin maahanmuuttajaan joka ei edes halua sopeutua. Monta kertaa teki mieli kommentoida, mutta ajattelin antaa asian olla.
Ja joskus nuorempana tuli huomattua, kuinka hyvin liberaalit ja monikulttuurisen Suomen ajajat olivat itse hyvin "rasisteja" suomalaisia kohtaan. Eli nähtiin vaaleanpunaisten linssien läpi KAIKKI maahanmuuttajat ja jos joku erehtyi jotain (siis vaikka uutisesta tmv.) poikkipuolista sanomaan oli RASISTI, vaikka ko. ihminen olisi ollut jotain ihan muuta ja omannut ulkomaalaistaustaisia ystäviä jne.
että sossu ei maksa yhtään mitään. Eikä sen puoleen lapsen isäkään, jonka isyyttä ei virallisesti ole edes vahvistettu.
Siskoni on oikein älykäs ja mukava ihminen, mutta tämä rasismi-asia on kuin bensaa liekkeihin. Esittelin hänet kerran eräälle ystävälleni, jolla on myös tummia lapsia ja joka ei pidä suomalaisia rasisteina. Siskoni oli sitä mieltä, että hänen lastaan sitten kohdellaan vielä julmemmin kuin tämän ystäväni huomattavasti tummempia lapsia.
Pelkään lapsen puolesta, että hän alkaa pitää itseään jotenkin huonona ja erilaisena. Tai että hänkin kuvittelee, että kaikki häneen kohdistettu huomio on lähtökohtaisesti negatiivista. Valitettava tilanne, mutta mielelläni tekisin asialle jotain, jos keksisin mitä.
ap
Helppohan se on ajatella, että rasismia tai muuta syrjintää kokevat vain kuvittelevat asioita. Toki joskus voi tulla väärinkäsityksiä, jos on jo valmiiksi huono päivä ja huonoja kokemuksia, mutta luulen, ettet sinä itse huomaa mitään rasismia siskosi ja hänen lapsensa kohdalla, koska et joudu elämään sen asian kanssa päivittäin, vaikka usein näettekin...
Oman kokemukseni mukaan useimmat ventovieraiden ihmisten ivalliset ja vihjailevat kommentit tulevat silloin, kun kävelee ihan yksin kadulla - tai ehkä joku kulkee lapsensa kanssa - eli sinä et ole välttämättä edes kuulemassa ja näkemässä mitä siskosi kokee. Nämä herjaajat voivat luottaa siihen, että on vain ivatun sana heidän sanaa vastaan eli sitä on vaikea todistaa jälkeen päin, jos ei ole todistajia. Etkä sinäkään näytä uskovan siskoasi...
Itse olen muslimikäännynnäinen ja pelkästään jo se näyttää ärsyttävän joitain. Odotan innolla sitä päivää, kun minäkin pääsen kävelemään kadulla kenties tummahipiäisen lapseni kanssa jos Luoja suo.
Ehkä joku ajattelee, että minäkin olen yliherkkä tai rasisti kantasuomalaisia, mutta tosiaan tässä vuosien mittaan on saanut nähdä ja kuulla kaikenlaisia törkeyksiä, joita moni kantasuomalainen ei voisi kuvitellakaan omalle kohdalleen. Edes kaupoissa ei saa asioida rauhassa, kun kaiken maailman tyypit tulevat utelemaan henkilökohtaisia asioita liittyen uskon valintaani, avioliitto- ja puolisoasioihin yms. liittyen, esittävät omia näkemyksiään siitä miten kauheaa minun elämäni lienee vaikkeivat edes tunne minua. He tulevat kyselemään asioista, joista yleensä edes lähimmät tuttavat ja ystävät eivät kysyisi! Mikä ihmeen teologi minä muka olen, että pitäisi alkaa vastata uskontoa koskeviin tiedusteluihin ventovieraille sikäli kun useimpia kysyjiä edes kiinnostaa uskontoni; saatika esitellä omaa henkilökohtaista uskonnon harjoittamistani tai avioelämääni? Toisin sanoen kyllä se on ihan totta, että jos vaikka suomalainen nainen saa lapsen ulkomaalaisen kanssa, niin monet eivät kunnioita tällaisten naisten yksityisyyttä ollenkaan. Jotenkin ihan vieraat ihmiset katsovat oikeudekseen alkaa udella parisuhdeasioista miehen ja lasten isän kansalaisuudesta jne. Joskus ihmettelen joidenkin (en kuitenkaan enemmistön) suomalaisten röyhkeyttä. Yleensä ottaen minulla on ihmisistä neutraali mielipide niin kauan kunnes ns. kohdataan tavalla tai toisella.
onko teitä "siskoja" useampikin? ;)