Lue keskustelun säännöt.
Ääh. Olen äreä vaikka kyse on oikeastaan pikkujutusta vaan.
10.05.2008 |
Harmittaa kun mies ei ole hommannut mitään äitienpäivä lahjaa. Tänään sitten halusi kaupungille kanssaan jotta oltaisiin katseltu jotain yhdessä. Aika vaikeaa on itselleen lahjaa haluta. Juttuja on vaikka kuinka mistä pitäisin tai mitä tarvitsisin mutta itselleen lahjan valitseminen on aika kummallisen tuntuista.
Eri asia olisi ollut saada vaikka lahjakortti.
Sitten mies tarjoutui viemään minut syömään tänään illalla mutta voiko sitä lapsia laittaa mummolaan hoitoon kun huomenna on äitienpäivä. Joten minä sanoin ettei se sitten ole kauhean hyvä ajatus.
Kuitenkin... Enhän minä mieheni äiti ole joten eipä voi häntä velvoittaakaan mitään hankkimaan. Lapset ovat kerhossa askarrelleet jotakin kivaa. Pitäisihän sitä aikuisen ihmisen osata tyytyä lapsien tekemiin lahjoihin mutta jotenkin vaan kiukuttaa. Ehkäpä täällä poraaminen hieman laittaa taas asiat mittasuhteisiin.
Mieheni yritti ainakin. Taidan olla aika moinen kiukuttelija. Mites tämänkin nyt selvittäisi niin että molemmilla olisi hyvä mieli.
Kommentit (7)
En välttämättä juuri halua mitään tiettyä tavaraa tai juttua vaan nimen omaan se yllätys on se mukavin juttu.
Kyllä aivan hyvin tyydyn niihin kukkasiin kunhan vaan ei tarvitse niitä itse kukkakaupasta hakea miehen kouraan antamalla rahalla. =o)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On maanviljelijä ja tekee peltohommia hullun lailla. Naapurissa mies vie vaimonsa syömään lasten kanssa, vaikka peltohommia on hänelläkin. Kiva tietää taas paikkansa ja arvonsa...
Ärsyttää koko äijä! 15 vuotta avioliittoa takana eikä ikinä ole mitään antanut. Olisi kiva edes joskus saada joku kiva yllätys - jotain pientä kuten edes kukkia. Mutta ehkä seuraavassa elämässä ellen satu syntymään sittisontiaiseksi Intiaan...
Harmittaa jo nyt työkavereiden hehkutukset omista lahjoistaan maanantaina. =(
marketin puskan tuo ja sunnuntaina saan sitten lapsen tekemän kortin. eipä siis täälläkään häävit lahjat...
Eli sunnuntaina joku pieni yllätys saa kyllä naiset tyytyväisiksi. Ei siis rahaa kouraan että hae itse eikä ennen sunnuntaita anneta lahjoja.
Mitenköhän ne miehet suhtautuisi jos isäinpäivänä annettaisiin raha että käyppä itse hakemassa ittelles vaikka pyjama. Tai että aamulla ei tulisi aamupalaa... Olisikin hauska nähdä ilme kun sanois että: "hä, emmä sulle mitään lahjaa ole hommnnu"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"käypä hakemassa..." Niinpä.
En minäkään mitään saa, enkä varmaan taas syntymäpäivänäkään. Korkeintaan jonkun rehun.
Tiedän että vaikutan ahneelta, mutta se ketuttaa, että kukista jotain tietävänä tiedän saaneeni aina sen kioskin halvimman sesonkikukan, mikä se nyt milloinkin on. Sata kertaa vihjattu kyllä, mikä se lempikukka on ja luulis nyt että tajuais ruusunolevan arvossaan aina, mutta aina sieltä vaan joku purkkikukka putkahtaa. Ja maksimissaan lahjaksi ehdotus että mennään "tässä joskus" syömään. Olis edes varannut lempiravintolasta pöydän JUHLAPÄIVÄKSI, mutta ei. Liikaa vaivaa. Mennään "joskus" sinne missä sattuu olemaan tilaa.
Ei mitään juhlavuutta tai yllätystä, aina saman kaavan mukaan. Kohta varmaan ehdottaa, että osta itse kukka työreissulla (olen kaupassa töissä).
Itse tykkään ostaa lahjoja, on hankalaa olla huomioimatta vastaavasti ukkoa. Ärh!
sanot että ilahdut kun saat yllättyä. Kyllä minusta voi odottaa ainakin kukkia.