nivelrikko 40v
Miten pärjäät sairauden kanssa? Miten liikut? Mikä lääkitys?
Kommentit (17)
eipä sille mitään voi tehdä, kun puhumattakaan ei voi olla (vaikka mies niin toivoisi ;)
lääkitystä ei ole, buranaa otan kuureina kun vaiva on pahempi. muuten koitetaan pärjäillä niin kauan kuin suinkin. vissiin jossain vaiheessa mietitään keinoniveliä, mutta siihen en kovin mielelläni ala...
Miehellä kyynärnivelessä tosi paha (tapaturman jälkeinen), siihen ei auttanut leikkauskaan. On tosi kurja. Keinoniveltä odotellessa, harmi, että ne on kyynärpäihin vielä todella kehittymättömiä eli siirretään niin pljon kuin pystytään.
Miten te pärjäätte nivelrikon kanssa työelämässä? Entä miten nopeasti nivelrikko on edennyt?
eipä sille mitään voi tehdä, kun puhumattakaan ei voi olla (vaikka mies niin toivoisi ;)
lääkitystä ei ole, buranaa otan kuureina kun vaiva on pahempi. muuten koitetaan pärjäillä niin kauan kuin suinkin. vissiin jossain vaiheessa mietitään keinoniveliä, mutta siihen en kovin mielelläni ala...
Purenta?
Hirveää särkyä, mutta lääkäri sanoo, että ei kuitenkaan johdu nivelrikosta.
Ei ole mitään särkylääkkeitä, jotka auttaisivat. Kärsin siis kivuista.
Välillä nilkka oireilee ja mietin, että onkos sielläkin. Tutullani oli nilkat kovin turvonneet nivelrikosta. Ei voinut ajaa autolla pitkää matkaa.
Liikutaan niin kuin liikutaan. En kovasti harrasta enää muuta kuin sauvakävelyä. Otettava vain päivä kerralla.
Kerro lisää! Minkälaisia oireita sinulla on? Miten selviät sairautesi kanssa, miten liikut?
Lääkkeenä arcoxia sekä glukosamiinia. Vasta aloittelen. Toivottavasti auttavat.
Sauvakävelen, kävelen, välillä vesijuoksen sekä joogaan.
Istuminen hankalaa sekä illalla esim. sohvalla lepääminen ei onnistu. Lonkka oireilee pitkin päivää ja on jäykkä noustessa.
Minulla myös polvi alkaa särkeä autoillessa.
Fysioterapiaan on lähete.
glukosamin + kipulääkkeet tarpeen mukaan.
Nykyisin suositellaan syömään kipulääkkeitä kuurimuotoisesti niin että kivun saisi kokonaan pois.
Minulla tämä on onnistunutkin. Viimeksi viime syksynä olen joutunut särkylääkkeitä nivelkipuihin syömään.
Apua saan myös liikunnasta. Käytännössä pyöräilen todella paljon; työmatkat kuljen pyörällä ja kotona poljen vielä kuntopyörää päivittäin.
Liikunta vilkastuttaa aineenvaihduntaa myös nivelissä, mikä parantaa nivelten kuntoa.
Vesijumppa ja uiminen ovat myös hyviä lajeja, ja niitä harrastan epäsäännöllisesti.
Kuntosali on vielä harkinnassa. Tiedän sen hyväksi nivelrikkoiselle, mutta motivaatio on vielä hakusessa.
Nivelrikko-oireista jouduin kärsimään 10 vuotta ennen diagnoosin ja lääkityksen saamista :/
Ensimmäiset oireet minulla alkoivat jo alle kolmekymppisenä, ja lääkärit tarjosivat lääkkeeksi pelkkää buranaa. Hädintuskin pystyin silloin kävelemään, mutta olin niin nuori ettei yksikään lääkäri alkanut edes tutkimaan nivelkipujen syytä, ei edes yksityisellä sektorilla.
Sitten kun lopulta sain diagnoosin, oli nivelrikko edennyt jo niin pitkälle, että lääkäri otti heti puheeksi keinonivelet. Niissä on kuitenkin se ongelma, että yksi nivel kestää n. 10-15 vuotta, eikä luut kestä kuin n. kolmet keinonivelet. Uudelle nivelelle kun pitää aina löytyä riittävän tervettä luuta johon nivel saadaan kiinni.
Niveliäni päädyttiin hoitamaan glukosamiinilla ja särkylääkkeillä. Lisäksi pääsin/jouduin ravintoneuvontaan painonpudotusta varten, vaikka painoni on normaalipainon sisällä. Viidenkin kilon pudotus auttaa niveliä kummasti.. sen olen huomannut ihan käytännössäkin.
Lisäksi pääsin fysioterapeutin vastaanotolle liikuntaohjaukseen.
Nykyisin tilanne on se, että pystyn kävelemään kivuttomasti. Jonkin verran myös portaissa, ja pari juoksuaskeltakin onnistuu.
Ikää minulla on 38v.
Selässä nivelrikko. Liikun normaalisti, kävelen, juoksen, uin, pyöräilen.
Onhan se kankea aamuisin ja kipeä lähes aina mutta... minkäs teet. Puutarhahommat vittumaisia kun kumarasta asennosta ei meinaa enää päästä ylös. Ei mitään lääkitystä
Mitä tutkimuksia/lääkäreitä se vaati?
Mulle on sanottu jo vuosiakusia sitten että yläselässä on nivelrikko, toiset lääkärit taas ovat eri mieltä. Joitain tutkimuksiakin on tehty. Nyt olen saanut avun arcoxiasta 90mg jota olen syönyt yli vuoden. Pakkohan niiden oli jotakin antaa kun konttasin vaan kotona pienten lasten kanssa ja itkin selkääni..... Pelkään silti koko ajan, että joku fiksu lääkäri päättää poistaa lääkkeen minulta.
Glusomanista kuulema hyötyä vain pieniin niveliin, ei siis suuriin.
Teho on kuitenkin yksilöllistä. Toisille auttaa hyvinkin ja toisille ei oikein mitenkään.
siihen tilaan etten pystynyt kumartumaan lainkaan, en nostamaan jalkaani kovin korkealle, en päässyt sohvalta ylös ellei joku vetänyt. Ja tämä tila tuli ihan yllättäen esikoisen peppua pestessä, painoa käsillä ja kiertoliike. Ajan kanssa tuo meni ohi mutta paukahti ihan yllättäen uudelleen kun konttasin lattialla laittamassa tilkkutyöhön nuppineuloja. Terveyskeskuslääkäri antoi vain kipupiikin ja epäili lihasperäiseksi. Tuon jälkeen selkä ei enää tullut entiselleen ja parin vuoden päästä menin fysiatrille joka tutki, otatti röntgenkuvat ja antoi varman diagnoosin; artroosi. Tieto helpotti, osaa hoitaa itseään; paino kurissa ja lihakset kunnossa.
diagnoosin teki kokenut reumalääkäri röntgenkuvien perusteella.
Nivelvaivoja lähdettiin ensin tutkimaan reumana, mutta röntgenkuvien perusteella diagnoosiksi tulikin nivelrikko.
oireilen eniten toista polvea. Useamman kerran punkteerattu ja annettu kipulääkekuureja, nyt käytössä kyynärsauvat ja haen huomenna saranatuen.
Polvessa on vanhaa ja uutta vammaa, mutta myös nivelrikon mahdollisuus on käynyt mielessä. Olen vielä TK-hoidossa, odotan ortopedille pääsyä loppukesästä. Tk:ssa otettu polvien röntgen, mutta ihan selvää nivelraon madaltumista ei ollut.
Toivon todella pääseväni vaikka magneettiin ja polven tähystykseen. Haluan tietää onko ongelmani vanhoista vammoista johtuvaa, pahaksi edennyttä kondromalasiaa (todettu aiemmin), kulumaa vai esim. nivelpsoria.
Tällä hetkellä olen aika pahassa jamassa, en pysty kävelemään ilman keppiä kodin ulkopuolella ja kipu vaivaa myös nukkuessa. Linkkaaminen on kipeyttänyt myös lonkan, se tuntuu suorastaan tulehtuneelta.
Yritän venyttää ihanan lääkärini puoleen kääntymistä edes pari-kolme viikkoa vielä, tiedän ette hän tk:ssa voi paljoa tehdä. Haen vaikka puudutepistoksen seuraavaksi. Koitan vain olla ihan hiljaa kivuista ja odotella kesän kulumista.
Minulla todettiin nilkan lievä nivelrikko 2018 nyt 2022 on pitkälle edennyt nivelrikko pääsen syksyllä peijakseen nilkan tekonivel leikkaukseen mun nilkka tähystys leikattiin 2021 otettiin 5 mm irtotapq pois ei auttanut kipuun ..nilkka on turvonnut ja kasvanut luupiikkejä näkyy nilkan ihon alla ovat kasvanut koko ajan ...jalkapohja on ollut yli 2 vuotta puutunut inhottava tunne ..välillä en pysty kävelemään ollenkaan nyt lepo Särkyä yöllä myös luukivut molemmissa jaloissa.
Saan hammaslääkärin todistuksen ensi kk silloin soitan jono hoitajalle..vielä 4 kk pitää odottaa leikkaukseen pääsyä pitkä aika kivuissa mulla todettiin nilkassa myös rustokasvain on 0,5 cm kokoinen eli 5 mm vuosi sitten todettu on voinut kasvaa siitä ...hirvee pelko onko se sittenkin luu syöpä kuten isälläni on ..tsemmiä kaikille nivelrikosta kärsiville
Minulla toisessa nilkassa pitkälle edennyt nivelrikko. Keinonivel ei mahdollinen enkä uskaltanut mennä jätkistysleikkaukseenkaan, sillä 6 vk kipsin kanssa vaikutti mulle mahdottomalta. Tarvitsisin pyörätuolin sillä ranteetkin nivelrikkoiset ja kaikki nivelet. On hoidettava perhettä ja pihaa yms.
Olis kiva tietää miten tässä käy. Siis jäykistyykö itsekseen nivel ja tulee paremmaksi. Itse asiassa se on parempi kuin muutama vuosi sitten. Olen 70 v. Askellan sillai että kantapää iskee maahan ensin ja yritän kävellä niin etten taivuta nilkkaa. Ei varmaan kohta mua leikattaiskaan enää kun olen näin vanha.
Kivuista ei pidä missään nimessä olla hiljaa ja yrittää vaan pärjäillä kotona.
Jos sinulla ei ole paljon tk-käyntejä, ja dokumentoitua tietoa siitä ettet pärjää kipujesi kanssa, saat odottaa hoitoon pääsyä ja diagnoosia ties kuinka kauan.
Vaikka saisit sen ihanan tk-lääkärisi vakuuttuneeksi oireistasi, niin joku paperilääkäri helposti määrittää oireesi vähäisiksi sillä perusteella, että 'et ole joutunut hakeutumaan lääkäriin kipujen takia'.
Äitini reumadiagnoosi ja hoidot viivästyivät yli 10 vuodella tämmöisestä syystä. Oireita ei ensin otettu vakavasti, mistä syystä äitini lakkasi puhumasta niistä lääkärille. Lopulta asia käännettiin niin, että 'ei oireet pahoja ole kun ei ole niistä edes maininnut lääkärille'. Lopulta reumaa hoitamaan alkanut lääkäri sanoi, että on tärkeää valittaa kaikista kivuista.
Jonot hoitoonpääsyssä etenee nykypäivänä siten, että ne jotka valittaa ahkerasti pääsee hoitoon nopeammin, ja ne jotka ei valita saattavat (vahingossa) tipahtaa jonosta kokonaa pois.