mikä ihmeen kummastelun asia lapseni pituus & paino on??

pitkäkään ja hoikka on. Meillä oli 2 vuotiaana tyttö yli 100 cm. Nyt 3 v ja 110 cm. Jokainen kasvaa miten kasvaa.

toimii se toisinkin päin. Lapseni 2-vuotisneuvolassa 11,1 kg ja 85,5 cm. Kummastellaan pienuutta, mutta kun me vanhemmatkin olemme todella pienikokoisia niin ei kai lapsestakaan tule jättiläistä. Ei mua kyllä haittaa, mutta ihmetyttää, kun "kaikkien" pitäisi kasvaa 0-käyrällä. Sehän on vain keskiarvo.

No onpa PIENI ikäisekseen!



(3,5v 88,5cm & 11,5kg)

meille taas kummastellaan ompas pieni. ihmetellään kun osaa puhuu lauseita kunnolla,kun luulevat että 1v koon puolesta. kaikki on mitä on:)

ja varmaan ainakin osin ihan ihailusta kun meillä taas on kovin pieni kaksivuotias. Hänestä jatkuvasti ihmetellään miten hän puhuu ja kävelee niin hyvin ilmeisimminkin siksi, että näyttää ronskisti ikäistään nuoremmalta kokonsa vuoksi.

mielestäni kukaan ei oo vielä kummastellu kylläkään

Tämähän on faktaa.



Pienenä lapsena pienet ovat söpöjä, mutta varsinkin pojilla pienuus voi johtaa ongelmiin, tytöillä ei välttämättä. Mutta silti pitkät ihmiset ovat ihaillumpia ja arvostetumpia.

Oma tyttöni ei ole ap:n lapseen verrattuna edes pitkä (melkein 4 v, n. 108 senttiä) ja mekin on kuultu tuota, että onpas iso tyttö. Tai joko menee kohta kouluun????? Tai luullaan 5-vuotiaaksi. Ja minusta tuon kokoinen ei kyllä ole koululaisen pituinen...

No joo, on kai se epäkohteliasta mutta kyllähän noilla mitoilla lapsi on oikeasti todella pitkä. Siis jotakin +4SD käyrällä.



Samoin kuin sen vastaajan, jolla kohta 4 vee tyttö on 108 cm, on myös pitkä. Oli sitä sitten epäkohteliasta kummastella tai ei.



Ihmisillä vaan on tapana hämmästellä keskiarvokäyristä poikkeavia.

oon parin pitkän lapsen kohdalla todennut kohtalaisen positiiviseen sävyyn, että "Oletpas pitkä poika, ihan koululaisen mittainen" tms. Oma poika on niin pätkä, että ehkä siksi on päässyt lipsahtamaan näitä ihailuja.

on ollut aina pitkä ja kasvu vauhti on ollut huimaa. Paino on aina ollut sopiva, eli pituuden ja painon suhde on normaali ja poika on aika hoikka. Mutta painaa toki enemmän kuin moni muu samanikäinen, koska pituuttakin on reippaasti enemmän kuin monella saman ikäisellä.



Meillä myös tuttua tuo, että aina ihmetellään, että onpa pitkä poika. Usein häntä pituuden takia luullaan myös vanhemmaksi kuin on. Mua ei ärsytä jos mun kuullen ihmettelee pituutta, mutta se on kurjaa, jos lapsen kuulle kovasti kommentoidaan, en haluaisi kiinnittää hänen huomiotaan erityisesti asiaan.



Itse olen kasvanut todella aikaisin lopulliseen pituuteeni, en tosin ole kuin 173 cm, joten en nyt enää aikuisena mitenkään huomiota herättävän pitkä. Mutta olin jo kuudennella luokalla tässä pituudessa ja kärsin siitä, että olin aina se pisin ja ihailin niitä pikkuisia lyhyitä tyttöjä. Kamalinta oli, kun joku vielä sanoi ääneen, että onpas se pitkä. Ehkä siitä on jäänyt joku trauma ja en haluaisi lapsen kuullen arvostella ulkonäköä, oli sitten pitkä tai pätkä.



Moni tosin pitää miehellä pituutta hienona asiana, joten moni varmasti ottaa asian positiivisessa mielessä puheeksi. Mutta voisi miettiä, miltä puheen kohteesta asia tuntuu.

Yritän olla hokematta pitklle lapsille "oletpas sinä kasvanut", siis kuulevat varmasti sitä ihan koko ajan. Tuttava muisteli lapsuuttaan ja kertoi, että pituuden äimistely otti päähän vähän vanhempana.