Lue keskustelun säännöt.
Onko sinua kadehdittu?
14.05.2011 |
Mistä asiasta? Miltä se tuntui? Kestikö ystävyys?
Mun mielestä toisen kateus tuntuu pahalta ja mielestäni ystävyyteen ei oikeen ole edellytyksiä, jos toinen kadehtii, ellei kadehtiva myönnä kateuttaan ja kateudesta pystytä avoimesti puhumaan.
Kommentit (10)
Naurettavin syy oli kateuteen sen kun isälläni oli oma yritys. Tuli paljon puhetta että helppoa se on kuin olette niin rikkaita yms. Ihan selvyyden vuoksi, iso osa yksityisyrittäjistä ei ole rikkaita.
seuraava aihe oli kateuteen kun muutin omilleni jo 17v.
ihmiset on ihania :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun meillä oli varaa rakentaa talo. Sain kuulla sitä jos jonkinlaista pään aukomista mm "miten teillä MUKA on varaa kun meilläkään ei ole?ja " onko tää talo nyt tosiaan sit sitä mitä halusitte?" sekä " kivitaloissahan ei ees seiso....me kun satuttiin valitsemaan taloksemme harkkotalo. Tuntui se tosi ikävältä eikä enää olla niin läheisiä. pikemminkin tuttavia enää. Kateus on inhimillistä mutta sen näyttäminen on pikkumaista.
Mutta ei pahalla tavalla. Ajattelen, että on kahdenlaista kateutta; hyvää ja pahaa.
Hyvä kateus on sellaista, että toivoisi samaa asiaa itselleen, mutta ei toiselta pois.
Paha kateus on taas sellaista, että toivoo jonkin asian itselleen ja samalla toivoo, että kateuden kohde menettäisi sen.
ja matkii edelleen. Ehkä se on kateutta.
silloin parikymppisenä kun olin eronnut silloisesta pitkäaikaisesta poikaystävässtäni eräs ystäväni oli minulle kateellinen kun vietin iloista sinkkuelämää. Itse hän ei ollut vielä silloin eronnut omasta pitkäaikaisesta poikaystävästään. Aikanaan hekin sitten ymmärsivät erota ja ystävyytemme kesti sen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainahan ihmiset kadehtivat, ei se ole niin vakavaa. Itsekin kadehdin vaikka mitä, eikä se millään lailla haittaa elämääni.
Esim. rakas ystäväni on tosi hyväkroppainen, ja totta kai olen siitä kateellinen. Toisaalta minä olen hyvätuloinen, enkä pitäisi ollenkaan kummallisena jos hän olisi siitä kateellinen. Ei se vaikuta ystävyyteemme mitenkään.
on aika monikin ihminen matkinut, ja olen ajatellut sen olevan kateutta. Johtuu ehkä elämänasenteestani, ulospäin olen itsevarma ja rento ihminen, jota mitkään vastoinkäymiset ei hetkauta. Ehkä ihmiset jotka ei niin hyvin minua tunne kuvittelevat että elämäni on jotenkin ihanaa ja helppoa, ja ovat siksi kateellisia. Todellisuudessa minulla on aika paljon vastoinkäymisiä ollut elämäni aikana, oikeat ystäväni tietävät tämän kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun oon huomannu, että muutama ihminen on kadehtinut jotain asioita mun elämässä ja ovat osoittaneet sen sellasilla vähän katkerilla heitoilla. Toki itekin saatan kadehtia jotain ihmistä, mutta en vaan näytä sitä.
Hienoa, jos ette oo välittäny siitä, et joku kadehtii ja osoittakin sen. Mä oon ehkä ottanu ton joskus liian vakavasti ja ajatellu, et kyseinen ihmissuhde ei enää ole tasapainossa kun toinen kuittailee niin ikävästi.
t.Ap
kun oon huomannu, että muutama ihminen on kadehtinut jotain asioita mun elämässä ja ovat osoittaneet sen sellasilla vähän katkerilla heitoilla. Toki itekin saatan kadehtia jotain ihmistä, mutta en vaan näytä sitä.
Hienoa, jos ette oo välittäny siitä, et joku kadehtii ja osoittakin sen. Mä oon ehkä ottanu ton joskus liian vakavasti ja ajatellu, et kyseinen ihmissuhde ei enää ole tasapainossa kun toinen kuittailee niin ikävästi.
t.Ap
Ja on ystävyys kestänyt sen. En ole samaa mieltä kanssasi, minusta kateus on jotain mistä hyvinkin pääsee yli ja itse kokisin hiukan kiusallisenakin sen jos siitä pitäisi kauhean avoimesti alkaa puhua. Olen itsekin ollut kateellinen ja työstänyt asiaa mielessäni niin että se on helpottanut.