Jos kyläilynne osuu ruoka-aikaan,
onko sinulla lapsellesi oma ruoka mukana vai oletatko että kyläpaikassa tarjoillaan ruokaa myös lapsellesi?
Kommentit (13)
Kylla vauvalle ottaisin omat purkit mukaan mutta kai nyt isommalle lapselle kylapaikastakin jotain sopivaa ruokaa loytyy?
Mutta jos ollaan kylässä esim. mun siskon luona niin siellä kyllä lapsi saa ruokaa ilman eri pyyntöäkin.
Tosi harvoin kyllä missään käydään niin että olis meidän ruoka-aika, mutta hätätilanteita varten on aina mukana jotain ruokaa.
Meillä aina oma ruoka kavereiden luona, jos ei ole toisin sovittu. Sukulaiset onkin sitten toinen juttu.
ap
Kun on pientä ja isoa lasta..Eli pienille otetaan ruoat joka tapauksessa. Isoille lähes vain siksi,että on tosi noloa kun lapsi alkaa valittamaan nälkää kylässä..varsinkin kun ei ole mitään mukana. Näin on käynyt ja vielä mummolla, jolla ei ollut mitään tarjottavaa. Yleensä lapset meillä aloittaa sen valituksen jos on tylsää tai ei ole leikkikaveria tai jos esim. uunissa tuoksuu ruoka.
ja samat tuttavat kyläilee meillä ja saavat kyllä syötyä niin usein kuin haluavat. Tietysti vauvalle ottaisin omat ruuat mukaan, jos jotain erityisempää söiti (ettei kävis samat kuin muille). Mua pikkuisen on aina häirinnyt tapa, joka joillain hyvillä ystävillä, sukulaisilla on, että jos kutsuu saunomaan, tuovat samppootkin (tavallista merkkiä) mukanaan, vaikka meillä laaja valikoima erilaisia. Ja kaikki pikku asiatkin tuovat mukanaan... Siis on tyylinä, että ei häiritä kyläpaikkaa ja kaikki kuletetaan mukanaan. Samoilla on tyylinä, et kylässä ei paljoa syödä - ei ole sopivaa syödä kuin hitusia. Minun suvun puolella savossa on aina ollut tapana, että kylässä syödään ja paikan vieraanvaraisuutta on hyvä käyttää. Ylenmääräinen oman mukana tuominen on siis minun käsitykseni mukaan epäkohteliasta paikan vieraanvaraisuuden halua kohtaan. Tämä on siis näköjään kovin vaihtelevaista Suomen sisällä tämä vieraanvaraisuus ja sopivuus asia...
Vauva-ikäiselle on tietysti aina omat eväät, isommalle en yleensä ota omia eväitä. Paikoissa, joissa viivymme enemmän kuin kahvittelun verran, sovimme ruokailuista aina erikseen. Jollakin on tapana tarjota ruoka ja kahvit sen jälkeen, jonkun luona teemme yhdessä ruokaa, jonkun luona leikimme esim olohuoneen puolella, kun talon väki syö.
Meillä tarjoan aina ruokaa, jos ovat ruoka-aikana paikalla.
jää nälkä. Joskus kyläpaikan tarjoilut ovat lapsista outoja eikä tarvitse olla kyse kuin sipulista kastikkeessa.
Vierailija:
tyylinä, et kylässä ei paljoa syödä - ei ole sopivaa syödä kuin hitusia.
Eipä se nyt niin suuri vaiva ole sitä makaroonilaatikkoa tehdä hiukkasen isompi satsi. Harvemmin kuitenkin ihan yllärinä vieraat pamahtaa.
Kun itse laitan sit vieraille ruokaa ja joskus on vieraina ollut sellaisia, jotka selvästi eivät kyläillessä syö juurikaan (olen kysellyt, niin on semmoinen opittu tapa, äiti aina ohjeistanut lapsena esimerkiksi ettei oo sopivaa syödä kylässä, just että muillekin jää), vaikka heillä kyläillessä syövät normaalisti... niin sit jää kamalasti ruokaa hukkaan. Jos vieraille vaikka sanoo, että syökää syökää (juu oon itse kotoisin tuputusperinteestä ja et ruokaa tehdään rutkasti)... niin eivät syö vaikka ois pitkä aika edellisestä ruuasta ja kyse ei oo siitä et ois laihduttamassa...
Ollaan tällainen kahden hengen perhe ja joskus saattaa joku lapsiperhe pölähtää kylään tietämättä just kun meinataan alkaa syömään. Hävettää sitten siinä itse syödä tarjoamatta. Mutta kun ruokaa emme tee kuin meille kahdelle jos emme tiedä vieraista. Joskus syönti on saanut odottaa kunnes vieraat lähtevät vaikka on jumalaton nälkä.. kait sitä on liian " kiltti" . Jos vieraatkaan ei ilmota tulostaan, niin miksi pitäis välittää..
Ite aina ilmotan tulostani ja en todellakaan oleta saavani kutsua syömään jos menen just ruoka-aikaan.
Sukulaisten luona lapsi saa ruuan, mutta jos esim. kyläilemme ystävieni luona (heillä ei lapsia), niin varaan kyllä ruuan mukaan.