Keski-ikäiset vanhemmat elävät uutta nuoruuttaan
Jostain syystä minua ärsyttää. Siskoni, jonka kanssa olimme kotiäitivuosina paljon tekemisissä, on mennyt töihin. Siellä on paljon parikymppisiä töissä, ja heillä on paljon yhteisiä aktiviteetteja. Pari kertaa viikossa jopa tapaavat töiden ulkopuolella iltaisin. Samoin siskoni mies on kova menemään, pari iltaa viikossa helposti, usein enemmänkin. Lisäksi kaikki viikonloput ja illat buukataan täyteen tekemistä. Lapsi parat saavat olla ehkä yhden illan viikossa vaan kotona vanhempien kanssa.
Jotenkin minua harmittaa, kun minä en ole enää niin tärkeä siskolleni. Lapsellista osittain, tiedän, mutta miksi nuo ventovieraat ihmiset ovat yhtäkkiä tärkeämpiä kuin oma sisko? Toki hänellä saa olla oma elämä, mutta kun minun tekemiseni eivät tunnu kiinnostavan enää pätkän vertaa. Näemme nykyään ehkä kerran, pari kuussa, ennen näimme pari kertaa viikossa, joskus useamminkin...
Kommentit (4)
Otsikkosi on muuten aika koominen. Vain nuoretko saavat mennä ja elää elämäänsä kuinka haluavat? Vai mitä tarkoitat?
Maailma on muuttunut ja jopa eläkeläiset menee ja tulee eikä suostu pysymään jossain kumman raameissa, joihin muut heidät yrittävät tunkea...
Tuntuu vaan pahalta, kun ennen tunsin olevani hänelle tärkeä ja nykyään en enää niin kovin. Ehkä olenkin jämähtänyt, mutta olen myös kärsinyt masennuksesta. Luulisi, että hän välittäisi minusta, mutta niin ei kai sitten ole.
ottaa avioeron, hankkii uuden miehen ja perustaa uuden perheen. Nähty näitä tällaisia.
on jämähtänyt ankea ja tylsä. Niin siks siskos ei oo sun kanssa. Ei sille mitään voi, eikä kummassakaan varsinaista vikaa ole.