Kukaan luopunut koiranpennusta itsekkäistä syistä?

jos ei jaksa hoitaa sitä? Onko tullut otettua koira sen perusteella, että se on söpö?

Koiranpentu vaatii koulutusta, lenkkejä ja aikaa. Se rikkoo tavaroita ja pissii minne sattuu. Se vinkuu ja sen ruokkiminen laadukkaasti + hoitaminen + vakuuttaminen ei ole ilmaista.



Toisaalta nämä asiat ovat tiedossa jo ENNEN pennun ottoa joten miksi ne tulee niin monelle yllätyksenä?



Koira kiintyy laumaansa ja sen erottaminen siitä on rangaistus sille. Se tulee kärsimään, toki unohtaa aikanaan , mutta ongelmat voi jäädä.



Pennun hankintaa on syytä punnita tarkkaan, sillä koira ei hoida itse itseään.

jos ei jaksakaan hoitaa ja luopuu koirasta. Silloinhan on kaikkien etu, että koira saa uuden paremman kodin. Tietysti pitää tietää mihin ryhtyy jo ennen kuin ottaa koiran.

jos ei jaksakaan hoitaa ja luopuu koirasta. Silloinhan on kaikkien etu, että koira saa uuden paremman kodin. Tietysti pitää tietää mihin ryhtyy jo ennen kuin ottaa koiran.

Se on täyttä työtä kun aluksi pitää opettaa monta juttua ja koulutus jatkuu aina.

Ja koira kyllä kärsii kun joutuu eri kotiin eli ei tosiaan ole mikään kaikkien etu.

Minä taas haluaisin koiran täysin itsekkäistä syistä, vaikka mieheni inhoaa koiria...

kuin kärsiä huonosta hoidosta.

Tiedän, että koiran hoito on työlästä, siksi meille ei tulekaan koiraa. Jollekin se voi tulla yllätyksenä tai sitten elämäntilanne muutuu, tule ero, sairaus jne jne.

jos ei jaksakaan hoitaa ja luopuu koirasta. Silloinhan on kaikkien etu, että koira saa uuden paremman kodin. Tietysti pitää tietää mihin ryhtyy jo ennen kuin ottaa koiran.

Se on täyttä työtä kun aluksi pitää opettaa monta juttua ja koulutus jatkuu aina.

Ja koira kyllä kärsii kun joutuu eri kotiin eli ei tosiaan ole mikään kaikkien etu.

kuin kärsiä huonosta hoidosta. Tiedän, että koiran hoito on työlästä, siksi meille ei tulekaan koiraa. Jollekin se voi tulla yllätyksenä tai sitten elämäntilanne muutuu, tule ero, sairaus jne jne.

jos ei jaksakaan hoitaa ja luopuu koirasta. Silloinhan on kaikkien etu, että koira saa uuden paremman kodin. Tietysti pitää tietää mihin ryhtyy jo ennen kuin ottaa koiran.

Se on täyttä työtä kun aluksi pitää opettaa monta juttua ja koulutus jatkuu aina. Ja koira kyllä kärsii kun joutuu eri kotiin eli ei tosiaan ole mikään kaikkien etu.

Meillä ei ole koiraa eikä tule. En jaksa. Lisäksi on allergiaa.

Mutta sinusta siis elämässä ei saa tehdä virheitä eikä ainanaan korjata niitä?

Seliseliä huonolle omatunnolle

kuin kärsiä huonosta hoidosta. Tiedän, että koiran hoito on työlästä, siksi meille ei tulekaan koiraa. Jollekin se voi tulla yllätyksenä tai sitten elämäntilanne muutuu, tule ero, sairaus jne jne.

jos ei jaksakaan hoitaa ja luopuu koirasta. Silloinhan on kaikkien etu, että koira saa uuden paremman kodin. Tietysti pitää tietää mihin ryhtyy jo ennen kuin ottaa koiran.

Se on täyttä työtä kun aluksi pitää opettaa monta juttua ja koulutus jatkuu aina. Ja koira kyllä kärsii kun joutuu eri kotiin eli ei tosiaan ole mikään kaikkien etu.

Meillä ei ole koiraa eikä tule. En jaksa. Lisäksi on allergiaa. Mutta sinusta siis elämässä ei saa tehdä virheitä eikä ainanaan korjata niitä?

Seliseliä huonolle omatunnolle

kuin kärsiä huonosta hoidosta. Tiedän, että koiran hoito on työlästä, siksi meille ei tulekaan koiraa. Jollekin se voi tulla yllätyksenä tai sitten elämäntilanne muutuu, tule ero, sairaus jne jne.

jos ei jaksakaan hoitaa ja luopuu koirasta. Silloinhan on kaikkien etu, että koira saa uuden paremman kodin. Tietysti pitää tietää mihin ryhtyy jo ennen kuin ottaa koiran.

Se on täyttä työtä kun aluksi pitää opettaa monta juttua ja koulutus jatkuu aina. Ja koira kyllä kärsii kun joutuu eri kotiin eli ei tosiaan ole mikään kaikkien etu.

virheitä, kun ottaa koiranpentu ja sitten yksinkertaisesti todeta, että se ei ole oma juttu. Ei voi varmuudella tietää millaista koiranpennun kanssa on, jos siitä ei ole kokemusta. Ja hei haloo, vaikka se on koira, se on silti vain eläin.

Omg mitä ihmisiä. Ei ihme monet koirat ihan sekoja kun omistajat / entiset omistajat ovat *****

parempi luopua koirasta, jos ei ole sitä halukkuutta hoitaa. Mutta osoittaa minusta aika huonoa harkintakykyä, että ottaa koiran ja luopuu siitä jo pentuvaiheessa, koska ei kellekään koiranottajalle pitäisi olla epäselvää, että koiranpennut kusee ja paskantaa sisälle (jotkut useita kuukausia, kuten meidän hurtta), saattavat rikkoa ja tuhostella, vaativat aikaa kouluttamiseen ja kaikkeen muuhun touhuiluun.

Omg mitä ihmisiä. Ei ihme monet koirat ihan sekoja kun omistajat / entiset omistajat ovat *****

Ei tosin ollut pentu enää. Jouduin tähän, kun erosin avomiehestäni, muutin 18m2 yksiöön ja jouduin käymään töissä ja opiskelemaan. Etsin koiralle kiva perheen, jotta se ei joutuisi kärsimään sille epäedullisesta tilanteesta.



Mutta olin myös itsekäs, koska koin tosi rankaksi erotilanteen ja koiranhoidon kaiken päälle.

Ärsyttää kun jatkuvasti on ilmoituksia missä ihmiset luopuvat nuorista koiristaan, noin 7-12 kuukauden ikäisistä. Eivät ole jaksaneet kouluttaa pentua, ja kun se kasvaa eikä olekaan enää söpö vaan ihan kamala (koska ei ole koulutettu) niin sitten laitetaan koira kiertoon. Meillä oli jo etukäteen tiedossa että koiran kanssa voi välillä olla haasteita ja raskastakin, niin eipä tullut mieleenkään luopua tuosta jääräpäisestä koiranrutaleesta vaikka välillä raastoin hiuksia päästäni sen takia.

parempi luopua koirasta, jos ei ole sitä halukkuutta hoitaa. Mutta osoittaa minusta aika huonoa harkintakykyä, että ottaa koiran ja luopuu siitä jo pentuvaiheessa, koska ei kellekään koiranottajalle pitäisi olla epäselvää, että koiranpennut kusee ja paskantaa sisälle (jotkut useita kuukausia, kuten meidän hurtta), saattavat rikkoa ja tuhostella, vaativat aikaa kouluttamiseen ja kaikkeen muuhun touhuiluun.

Lapsetkin kiertoon jos homma ei toimi tai tulee ongelmia

risut ja männynkävyt.

tuli otettua samasta sisarusparvesta kaksi pentua. Tiesin kyllä että rankkaa tulee olemaan, mutta se tuli yllätyksenä kuinka vahvasti koirat leimautuivat toisiinsa; oli ikäänkuin yksi koira mutta kaksi isoa ruhoa. Asetelma oli koirat ja ihmiset, koirat eivät siis sulautuneet laumaamme vaan muodostivat oman vahvan laumansa. Homma ei toiminut, ei sitten ollenkaan. Minulta loppuivat niin fyysiset kuin henkisetkin voimat.

Erotus oli rankkaa ja jätti jälkensä koiriin, mutta lopputulos on melko onnellinen koska koirat tapaavat toisiaan säännöllisesti ja itse asissa leikkivät tälläkin hetkellä yhdessä. Toinen siis jäi meille ja toinen muutti sukulaisperheeseen.