10-vuotias tahtoo salata adhd:n kaikilta muilta paitsi ihan lähipiiriltä.

koulu ja lähipiiri on minusta ok.

Onko siis dg tullut lähiaikoina?

Kunnioitanko hänen toivettaan?

niin pitkalle kuin se on kaytannossa mahdollista (esim. opettajalle taytynee kertoa). Hanhan se potilas on ja hanen intimiteettisuojastaan on kyse.

Onko siis dg tullut lähiaikoina?

Ope, paras kaveri ja lähisuku tietää. Mitään velvotteita ei siis ole kertoa koulussa? Kaikilla adhd-palstoilla vaan sanotaan että pitäisi kertoa. Mutta enpä suoraan sanottuna usko että se kiusaamista ainakaan vähentäisi..

ilman muuta kannattee kunnioittaa lapsen tahtoa.

mutta miten onnistuu salailu, eikö se jotenkin näy ulospäin, kun on kerran osattu tutkia?

kun on itse sopeutunut, jos sittenkään. Kiusaamisen vähentämiseen se ei vaikuta yhtään, jopa päinvastoin voi käydä.

mutta miten onnistuu salailu, eikö se jotenkin näy ulospäin, kun on kerran osattu tutkia?

Sama pelle on kuin ennenkin. Ei kai diagnoosi adhd:ta pahenna, toisinpäin kyllä voi käydä kun saadaan oikea lääkitys ja oikea terapiamuoto löydettyä..

ap

Missä kulkee diagnoosin raja?

Itsellä on lievästi keskittymishäiriöinen ja lievä dysfasia 10-v., joka on saanut diagnoosin 5-veenä ja on erityisluokalla. Hänelle olisi luvassa vuoden päästä yleisluokkakokeilu, jos hiukan petraa ja pinnistelee.



Hän kokee olevansa vammaisluokalla, vaikka olen sanonut, ettei kyseessä ole vammaisuus. Selkeästi se siis vaikuttaa itsetuntoon, ja ympäristön asenteiden takia en halua huudella diagnoosia sinne ja tänne. Eikä ole tarpeenkaan! Lähisuku tietää, se riittää. Pojalla on paljon kavereita ja en tiedä, moniko heistä edes asiasta tietää, eikä se mielestäni ole edes oleellinen tieto heille.